1941 ‒ 1944 veljeshaudan muistomerkki. 1945.

1941 ‒ 1944 veljeshaudan muistomerkki. 1945. Turun hautausmaa, Kortteli U.5.1.

Turun hautausmaan pohjoislaidalla on kolme samankaltaista, korkeaa punagraniittista sotamuistomerkkiä. Näistä laitimmainen kunnioittaa talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden, vakaumuksellisten vasemmistolaisten muistoa.

Muistomerkissä teksti: Taistelimme vapauden puolesta 1941–1944 sekä yhdeksän henkilön nimet muodossa etunimen alkukirjain ja sukunimi.

Valtiollinen poliisi vangitsi sotavuosina laittomasti toimineiden, vakaumuksellisten vasemmistolaisten yhdistysten jäseniä, ja useita henkilöitä teloitettiin virallisten päätösten nojalla.

Turun hautausmaalle on haudattu yhdeksän teloitettua vainajaa, joiden muistolle omaiset pystyttivät muistomerkin vuonna 1945.

1941 ‒ 1944 veljeshaudan muistomerkki,

Taustalla Punavankien joukkohaudan muistomerkki.

Aiheesta enemmän:

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8  

● Kaisti Riikka & Puhakka Martti. (1999). Unikankareen kummulta Skanssin malmille. Turun hautausmaan vaiheita. 222 s. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Turun maakuntamuseo. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä. ISBN 951-595-056-2

 

 

Aallot. Johanna Sinkkonen. 2022.

 

Aallot. Johanna Sinkkonen. 2022. Asunto Oy Bertelinkulma. Herttuankulma.

Turun sataman ja Turun linnan lähistöllä sijaitsevat Linnanfältti ja Herttuankulma ovat kaupungin nopeimmin 2000-luvulla kasvaneita asuinalueita, jossa uusia kerrostaloja nousee useita vuodessa. Rakennusten ja yleisten ulkoilu- ja viheralueiden lisäksi taiteilijoilta tilattuja kiinteistö- ja ympäristötaideteoksia on ainakin toistaiseksi vain vähän.

Vuonna 2022 valmistunut Asunto Oy Bertelinkulma on yksi poikkeuksista. Tänne valmistui tilaustyönä turkulaistaiteilija Johanna Sinkkosen neliosainen teos Aallot. Kooltaan 50 x 100 senttimetrin veistoksista yksi on kiinnitetty seinään talon pääoven viereen, ja muut ovat sisätiloissa. Teoksen materiaali on ruostumatonta corten-terästä.

Taiteilija:

Vuonna 1983 syntynyt, Turussa asuva ja työskentelevä taiteilija Johanna Sinkkonen tunnetaan eloisista, usein liikkuvista, mielikuvituksellisista teoksista – eritysiesti yhteisöllisistä ja paikkasidonnaisista julkisista teoksista. Sinkkonen on opiskellut ja valmistunut kuvataiteilijaksi Helsingin Alfa Art -taidekoulusta. Taideopintojen ja taiteilijan työn ohella Johanna Sinkkonen on opiskellut sähköasentajaksi, ja lisäksi hänellä on opintoja levyseppähitsaajan, hydrauliikan ja pneumatiikan aloilta.

Yhteisöllisyys on tärkeä osa Johanna Sinkkosen taiteessa, ja monet hänen teoksistaan ovatkin ryhmätöitä. Sinkkonen on Canadantuijat - työosuuskunnan perustajajäsen.

Yleisölle tutuksi Johanna Sinkkosen taide on tullut tutuksi monissa tapahtumissa ja tilapäisissä taideprojekteissa, esimerkiksi vuoden Ruisrock-festivaaleilla, Kansanpuistoon valmistuneen Pink Flamingo -teoksen kautta.

Johanna Sinkkosen teoksia on ollut useissa näyttelyissä ja tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Vuosina 2022–2023 Sinkkonen toimi Turun Taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtajana.

Turun julkisessa ulkotaiteessa Johanna Sinkkosella on Aallot-teoksen lisäksi Ruohonpään kaupunginosassa, Tommilantien päiväkodin seinillä moniosainen Jänöset-teossarja (1).

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat, Kaupunki (Anu Välilä), 22.7.2021. Johanna Sinkkonen haluaa viedä taideprosesseja paikkoihin, joissa niitä ei yleensä koeta; https://www.ts.fi/uutiset/5375743 

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Johanna Sinkkonen; https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/sinkkonen-johanna 

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 4.8.2024. Jänöset. Johanna Sinkkonen. 2021; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/janoset-johanna-sinkkonen-2021.html

Neuvostosotavankien hauta (Desanttihauta). 1972.

 

Neuvostosotavankien hauta (Desanttihauta). 1972. Tiemestarinkatu 9, Kärsämäen hautausmaa, Kärsämäki.

Turkulaisten sotamuistomerkkien joukossa Maarian seurakunnan Kärsämäen hautausmaan luoteispuolella, metsässä verkkoaidan rajaamalla alueella sijaitseva punagraniittinen muistokivi lienee vähiten tunnettu. Muistomerkissä on lehvien reunustama viisisakarainen tähti sekä kyrillisin kirjaimin teksti, joka on suomeksi: Tässä on haudattuna 14 neuvostosotavankia. Tekstin alla on lueteltu 14 nimeä, joissa on venäläis- ruotsalais- ja suomalaistyyppisiä nimiä.

Vainajien henkilöllisyydet ja tehtävät sotien aikana ovat tuntemattomia, mutta ilmeisesti ainakaan kaikki haudatut eivät olleet sotavankeja. Ilmeisesti ainakin osa vainajista on ollut Turun seudulle laskuvarjolla laskeutuneita desantteja, jotka suomalaiset ovat vanginneet ja tappaneet.

Paikka tunnetaan nimillä desanttihauta, partisaanihauta ja vastarintamiesten monumentti.

Muistomerkin pystytti Suomi-Neuvostoliitto Seura vuonna 1972.  

Toinen Turussa sijaitseva neuvostosotavankien muistomerkki sijaitsee Ortodoksisella hautausmaalla, jonne on haudattu 23 saksalaisten teloittamaa venäläistä sotilasta (1).

Aiheesta enemmän:

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8

 ● Suomen sotamuistomerkit. Turku; https://www.sotamuistomerkit.fi/sivu.php?id=327

Katso myös:

(1). Sotavankeudessa kuolleiden neuvostosotilaiden yhteishaudan muistomerkki. Turun hautausmaa, Ortodoksinen hautausmaa; https://taidettaturussa.blogspot.com/2025/01/sotavankeudessa-kuolleiden.html 

 

Sotavankeudessa kuolleiden neuvostosotilaiden yhteishaudan muistomerkki.

 

Sotavankeudessa kuolleiden neuvostosotilaiden yhteishaudan muistomerkki. Turun hautausmaa, Ortodoksinen hautausmaa. 

Turun hautausmaalle, ortodoksisen hautausmaan pohjoisreunalle haudattiin vuonna 1942 neuvostoliittolaisia sotilaita, jotka saksalaiset joukot teloittivat vakoojina tai desantteina. Ensin haudalle pystytettiin puuristi, joka korvattiin nykyisin paikalla olevalla kivisellä muistomerkillä. Kiillotetussa punagraniittisessa muistokivessä on viisisakarainen tähti sekä venäjäksi ja suomeksi teksti: Tähän on haudattu 23 neuvostoliittolaista sotilasta.

Kirjallisuustiedon mukaan haudassa olevat sotilaat kuuluivat ilmeisesti niihin noin tuhanteen sotavankiin, joita kuljetettiin saksalaisella s/s Hindenburg rahtilaivalla Saksasta Suomeen työskentelemään kenttäradan rakennustyömaalle Kainuuseen. Alus ajoi neuvostoliittolaiseen miinaan Utön edustalla.

Vaurioitunutta alusta Turkuun hinattaessa joukko ruumassa olleita vankeja pyrki kannelle, ja vartijoina toimineet saksalaiset ampuivat miehet kuoliaiksi pakoyrityksen suorittajina. Haavoittuneita hoidettiin myöhemmin Turussa. Saksalaiset kuljettivat kuolleet ortodoksiselle hautausmaalle, jossa vainajat laskettiin nimettöminä ja siunaamattomina yhteishautaan. Muistomerkin pystyttäjää tai ajankohtaa ei tunneta.

Toinen Turussa sijaitseva neuvostosotavankien muistomerkki sijaitsee Kärsämäen hautausmaalla (1). 

Aiheesta enemmän:

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8  

 ● Kaisti Riikka & Puhakka Martti. 1999. Unikankareen kummulta Skanssin malmille. Turun hautausmaan vaiheita. 222 s. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Turun maakuntamuseo. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä. ISBN 951-595-056-2

 Katso myös:

(1). Neuvostosotavankien hauta (Desanttihauta). 1972. Tiemestarinkatu 9, Kärsämäen hautausmaa, Kärsämäki; https://taidettaturussa.blogspot.com/2025/01/neuvostosotavankien-hauta-desanttihauta.html 

Suomen piispanistuimen sijaintipaikka 1200-luvulla & Koroisten puuristi. Muistolaatta, Helena Merikanto. 1963.

 

Suomen piispanistuimen sijaintipaikka 1200-luvulla & Koroisten puuristi.  Muistolaatta, Helena Merikanto. 1963. Koroistenniemi.

Aurajoen ja Vähäjoen välinen Koroistenniemi on keskeinen paikka Suomen kirkollisessa ja valtillisessa historiassa. Tälle suojaiselle maakaistaleelle paavi Gregorius IX määräsi vuonna 1229 piispanistuimen siirrettäväksi Nousiaisten Moisiosta. Tätä ennenkin paikalla on ollut asutusta jo rautakaudelta alkaen. Koroistenniemi oli suojainen paikka, jolla oli tuolloin kolmisen metriä nykyistä korkeammalla olleen merenpinnan ansiosta suora ja laivoille soveltuva yhteys mereen.

Puolustustarkoituksia varten niemelle rakennettiin maavalli ja kuiva vallihauta. Koroisten risti -muistomerkin kohdalta on tunnistettu kahden kirkon perustukset, ja lisäksi niemeltä on kaivauksissa löydetty lukuisten kivi- ja puurakennusten jäänteitä. Niemelle on haudattu kolme piispaa, jotka olivat kirkollisen johdon ohella käytännössä koko maan hallitsijoita. Arkeologisissa kaivauksissa Koroistenniemeltä on tunnistettu noin 300 hautaa.

Turun kaupunki perustettiin 1300-luvun alussa (tarkkaa aikaa ei varmuudella tunneta). Tuomiokirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja samalla piispanistuin siirrettiin Koroisilta nykyiselle paikalleen Turkuun.

Koroistenniemen historian muistomerkiksi pystytettiin ensimmäisen kerran valkoinen puuristi jo 1950-luvulla. Ristin kohdalla on sijainnut 1230-luvulla rakennettu puukirkko sekä sen palamisen jälkeen rakennettu uusi, entistä suurempi kirkko. Risti uusittiin viimeksi vuonna 2021. Piispanistuimen sijaintipaikan pronssien, vuonna 1963 paljastetun muistolaatan suunnitteli taiteilija Helena Merikanto.

Koroistenniemi rauhoitettiin muinaismuistoalueeksi vuonna 1905, ja alue on määritelty Kansalliseksi kaupunkipuistoksi,

Aiheesta enemmän:

● Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Koroistenniemi; https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1880

● Kansalliset kaupunkipuistot. Koroistenniemi; https://kansallisetkaupunkipuistot.fi/koroistenniemi/

● Turun Sanomat, Koroistenniemi sai uuden ristin – edellinen oli vuodelta 1998;  https://www.ts.fi/uutiset/5499776

Tähtiin tähyävät. (Huomenna – Tänään – Hetki sitten – Eilen). Kari-Petteri Kakko. 2013.

 

Tähtiin tähyävät (Huomenna – Tänään – Hetki sitten –   Eilen). Kari-Petteri Kakko. 2013. Aurajokiranta, Myllysilta, Läntinen Rantakatu, Itäinen Rantakatu.

Teknisesti vaativan ja erikoisuudestaan kovan hinnan notkahduksineen ja korjauksineen maksaneen Myllysillan toteutuksessa Turun kaupunki noudatti prosenttiperiaatetta eli suuntasi yhden sadasosan kokonaiskustannuksista rakennetun ympäristön taiteellisen laadun parantamiseen. Prosenttiteoksena tilattiin kuvanveistäjä Kari-Petteri Kakon veistossarja Tähtiin tähyävät.

Aurajoen molemmilla rannoilla, neljän kulmauksen levähdyspenkeillä olevat, katseensa kohti taivasta kohottavat sarjakuvahenkilöiden kaltaiset pronssihahmot kuvaavat ihmiselämän eri ikävaiheita. Leikkisyyttä ja sarjakuvamaista mielikuvitusta osoittavat myös kohteiden sormien ja varpaiden lukumäärät.

 

Huomenna-veistoksessa konttaa tulevaisuutta kohti pikkulapsi osoittaen sormella kohti taivasta; Tänään-veistoksen hahmo on kasvanut jo nuoruuteen, ja syventyy mietteisiinsä kuulokkeet korvilla ja lootusasennossa istuen; Hetki sitten -veistoksen keski-ikäinen, kiireisiä ruuhkavuosia elävä mies on hetkeksi laskenut salkkunsa maahan ja levähtää taivasta katsellen; Eilen-veistoksen ikääntynyt, papiljottipäinen  naishahmo näyttää pysähtyneen nauttimaan elämänvaiheensa kiireettömyydestä katsellen yläilmoihin hymyssä suin.

Huomenna:

Tänään:

Hetki sitten:

Eilen:

Veistossarja paljastettiin Turun päivänä 15.9.2013, kun alun perin vuonna 2010 valmistunut mutta sittemmin notkahduksen takia suljettu Myllysilta oli avattu uudelleen liikenteelle remontin jälkeen.

Vuonna 1976 syntynyt kuvanveistäjä ja taidemaalari Kari-Petteri Kakko opiskeli Turun piirustuskoulussa. 

 

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Kari-Petteri Kakko: Tähtiin tähyävät, veistossarja; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/kari-petteri-kakko-tahtiin-tahyavat

● Turun Sanomat (Lars Saari). 19.9.2013. Haltioituneet hahmot sillankupeessa – symbolismin kevytversio; https://www.ts.fi/kulttuuri/536613

 

● Turun Sanomat (Asta Kihlman), 19.12.2013. Tekijä ja tekijyys; https://www.ts.fi/kulttuuri/575020

 

 

Elämän puu. Kalevi Manninen. 1960.

 

Elämän puu. Kalevi Manninen. 1960. Maariankatu 4, Puutori.

Puutorilla päiväsaikaankin huomiota herättävä 15-metrinen mänty on paikallinen maamerkki. Katseita keräävä, vuonna 1960 valmistunut,  taiteilija Kalevi Mannisen suunnittelema Elämän puu on toiselta viralliselta nimeltään Siemenestä puu kasvaa. 

Torilla bussia odottavan tai muuten vain asioivan huomiota kiinnittävän männyn näkyvyys kohenee huomattavasti pimeään aikaan. Valoteoksen jaksoittain tyvestä latvaan syttyvät kirkkaat värit saivat vuonna 2014 uuden, nykyaikaisen ja energiaystävällisen lähteen, kun teoksen neonputket vaihdettiin led-valoiksi.

Vuonna 1954 valmistuneessa Turun Seudun Osuuspankin Maariankadun konttorin rakennuksessa oleva mänty tunnetaan myös epävirallisilla nimillä rahapuu sekä valomänty.  

Paikallinen erikoisuus ovat männyn juuristoon sijoitetut kellot, jotka alkuperäisen suunnitelman mukaan soittivat joka päivä kello 12.00 Varsinais-Suomen laulun säveliä.

Vuonna 2019 Elämän puu voitti Valomainosliiton järjestämän valtakunnallisen Bongaa loistavin valomainos -kilpailun.

Aiheesta enemmän:

● Pentti, Anne (2022). Puutorin kellonsoittaja. Vuosisadan tarinoita omistajiensa pankista. OP Turun Seutu 1922–2022. 120 sivua.  Fandonia Oy, Naantali. ISBN978-952-7150-27-6

● Aamuset, 16.12.2014. Osuuspankin rahapuu syttyy entistä ekologisempana; https://aamuset.fi/artikkeli/1613020423