Hirsipuumäen teloituspaikan muistomerkki. Esko Hillilä. 1991.

Hirsipuumäen teloituspaikan muistomerkki. Esko Hillilä. 1991. Kerttulinkatu, Kerttulinmäki.

Aurajoen itäpuolella, Kerttulinmäen huipulla kohoaa rujo muistomerkki rujosta Turun historiasta. Neljästä betonipylväästä, niitä yhdistävästä metallirenkaasta ja kehikon keskellä olevasta kivestä muodostuva Hirsipuumäen teloituspaikan muistomerkki sijaitsee paikalla, jossa vielä 1700-luvun lopulla teloitettiin rikollisia hirttämällä tai mestaamalla.

Kivessä olevassa laatassa on teksti: Kaupungin teloituspaikka sijaitsi Kerttulinmäellä keskiajalta 1700-luvun lopulle saakka. Vuonna 1991 pystytetyn muistomerkin suunnitteli Turun kaupungin aloitteesta Esko Hillilä.

 

Kerttulinmäki on yksi Turun seitsemästä kukkulasta, joka on aikojen kuluessa tunnettu myös nimillä Hirttomäki ja Hirsipuumäki. Paikka sijaitsi tuolloin syrjässä, varsinaisen kaupungin ulkopuolella, mutta mestauksia seuraamaan saapui paljon uteliasta väkeä.

Varoitukseksi muille uhrit jätettiin mäelle roikkumaan pitkiksi ajoiksi, ennen kuin heidät heitetiin läheiseen Mätäjärveen. Rikoksista tuomittuja ei haudattu kirkkomaahan. Ennen vankiloiden perustamista vakavista rikoksista tuomittuja teloitettiin. Turussa teloituksia tosin toteutettiin vain joka toinen vuosi.

 

Kuolemantuomioiden täytäntöönpano loppui vasta, kun keisari Aleksanteri I vahvisti lain mestausten muuttamisesta Siperiaan karkotuksiksi.

 

Aiheesta enemmän:

● Aamuset, 19.9.2015. Kerttulinmäki oli Turun kukkuloista verisin; https://aamuset.fi/artikkeli/1613513910