Ryssänmäen tulliaidan muistolaatta. Tauno Torpo. 1961.

 

Ryssänmäen tulliaidan muistolaatta. Tauno Torpo. 1961. Yliopistonmäki (aikaisemmin Ryssänmäki).

Ruotsi-Suomessa oli vuoden 1622 valtiopäivien päätöksen mukaan kannettava niin kutsuttua pikkutullia eli maatullia kaikista kaupunkeihin toreilla ja markkinoilla myytäviksi tuoduista – ensi vaiheessa ”syötävistä ja kuluvista”, myöhemmin kaikista tuotteista. Veron määrä oli 1/32 myytävän tavaran arvosta. Jokaisen kaupunkiin tuotteita myytäviksi tuoneiden oli kuljettava tulliporttien kautta ja vietävä tavaransa myytäviksi toreilla. Suora kaupankäynti maalaisten ja kaupunkilaisten välillä oli kiellettyä.

Maatullin kokoamista varten kaupungit ympäröitiin tulliaitauksilla. Aitauksesta pääsi kaupunkiin vain valvottujen porttien kautta. Turussa tulliaitaus oli käytössä vuosina 1622–1808. Tullimaksut koottiin kolmella sisääntulopaikalla – Hämeentulli, Aninkaistentulli ja Uudenmaantulli.

Tulliaita oli paikoin puinen, paikoin kivistä ladottu, kaikkiaan noin kolmen kilometrin pituinen. Aitaus alkoi Aurajoen rannasta nykyisen arkkipiispan talon kohdalta, josta aita ulottui Ryssänmäen (nykyisen Yliopistonmäen) yli Hämeentulliin ja Karjatulliin eli Uudenmaantulliin ja edelleen nykyisen Kaskenkadun ja Uudenmaankadun kulmaukseen. Täältä aitaus ulottui jokirantaan nykyisen teatteritalon kohdalla. Aurajoen länsipuolella tulliaita ulottui nykyisten Eskelinkadun ja Ursininkadun tienoilta Aninkaistentulliin nykyisen linja-autoaseman kohdille ja täältä edelleen Aninkaistenmäen yli Aurajoelle tuomiokirkon vastakkaiselle rannalle.

Vanhasta tulliaitauksesta on jäljellä vain lyhyt osa Yliopistonmäellä, luonnontieteiden laitosrakennuksen ja Vesilinnan takana, jossa on aiheesta kertova, Turkuseuran lahjoittama Ryssänmäen tulliaidan muistolaatta. Muistolaatan suunnitteli taiteilija ja heraldikko Tauno Torpo.

Uusimmissa arkeologisissa tutkimuksissa on kuitenkin löydetty todennäköinen muurin osa Samppalinnanmäeltä, puiston etelälaidalta, ammattikorkeakoulun parkkipaikan tuntumasta.

Ryssänmäen tulliaidan kunnosta ja rajan ympäristöstä on pitänyt huolta vuodesta 2019 lähtien Turun Kulttuuriyhdistys ry, joka sai toimintaan kaupungin puollon ja Museoviraston mandaatin.

Tulliaita lähiympäristöineen kuuluu Turun kaupungin vanhaan asemakaava-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittävään Turun yliopiston rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Taiteilija:

Taiteilija, heraldikko Tauno Torpo on yleisölle tuntemattomaksi jäänyt mutta keskeinen vaikuttaja Turun nykyisen kulttuuri-ilmeen kehittäjänä.

Jokaisen kaupungilla kulkijan silmissä Torpon suunnittelutyö näkyy liputuksissa, Tauno Torpo suunnitteli vuonna 1965 virallisissa yhteyksissä käytettävän kaupungin vaakunan, jonka tyylitelty A-kirjan tulee kaupungin latinankielisestä Aboa-sanasta. Vaakunan huipulla oleva herttuankruunu viittaa Varsinais-Suomen historialliseen tunnukseen. Vaakunan neljä liljaa puolestaan viittaavat Neitsyt Mariaan, jolle Turun tuomiokirkko on pyhitetty.

Jouluaikaan Tauno Torpon työ pääsee näkyville koko Suomessa – ja laajalti maailmallakin. Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeelta luettavan joulurauhan julistuksen tekstin sovitti vanhasta julistuksesta nykymuotoon vuonna 1956 taiteilija Tauno Torpo. Hän on myös laatinut ja kirjoittanut pergamentille ikuistetun tekstin.

Tauno Torpo on suunnitellut (1) Yliopistonmäellä olevan tulliaidan muistoreliefin lisäksi myös Tuomiokirkon edustalla sijaitsevan Turun Akatemian muistoreliefin  ja (2) kauppatorin laidalla sijaitsevan Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefin.  Muita Torpon julkisia teoksia Turussa ovat Maaoikeuden muistolaatta Vanhalla Suurtorilla; kirjailija Betty Elfvingin muistolaatta Kerttulinkadulla sekä Lenin-muistomerkkiin (joka on nykyisin siirretty pois näkyvistä) kuuluva reliefi.

Aiheesta enemmän:

● Kalpa Harri. 1971. Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään. II, sivut 92–93. Turun Sanomat.

● Aamuset (Tiina Pitkänen), 15.3.2018. Turkua ympäröi vuosisatojen ajan muinainen maksumuuri; https://aamuset.fi/artikkeli/3878335

● Turun Kulttuuriyhdistys ry (Lassi Saressalo), 30.11.2022. Turun Kulttuuriyhdistyksen adoptiohanke alkoi Yliopistonmäen taketista; https://www.turunkulttuuriyhdistys.fi/kertomuksia/turun-kulttuuriyhdistyksen-adoptioh/

 

 Katso myös:

(1). Taidetta Turussa. 15.12.2024. Turun Akatemian muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/12/turun-akatemian-muistoreliefi-tauno.html

(2). Taidetta Turussa. 30.12.2024. Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/12/turun-yliopiston-alkuperaisen.html