Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962.

 

Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962. Yliopistonkadun ja Aurakadun kulmaus, Kauppatorin pohjoislaita.

Turun maineelle Suomen johtavana kulttuuri- ja sivistyskaupunkina on kiistattomat perusteet ja perinteet. Opetustoimen katsotaan alkaneen dominikaanimunkkien rantautuessa tänne 1200-luvulla ja perustaessa Turun Katedraalikoulun. Turku sai myös maamme ensimmäisen yliopiston (Turun Akatemia, Kungliga Akademin i Åbo.

Turun yliopisto – ensimmäinen suomenkielinen yliopisto – perustettiin 1920.  Suomenkielistä yliopisto-opetusta oli tosin jossain määrin jo Helsinkiin Turun palon jälkeen 1827 siirretyssä yliopistossa. Yliopiston toiminta aloitettiin Yliopistonkadun (silloisen Venäjän kirkkokadun) ja Aurakadun kulmauksessa, kauppatorin laidalla sijainneessa entisen Phoenix-hotellin rakennuksessa 27.6.1922. Tämän rakennuksen tontilla on nykyisin taiteilija, heraldikko Tauno Torpon suunnittelema Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistolaatta.

Jo pitkään hautunut ajatus suomenkielisen yliopiston perustamisesta Turkuun sai vahvan tukijan Uusi Aura -lehden päätoimittajan, Nestori Rantakarin julkisista ja laajalle levinneistä kannanotoista. Hän julisti jo vuonna 1913: ”Suomalainen yliopisto Turkuun tai ei ollenkaan suomalaista yliopistoa”.

Vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen hanke eteni toden teolla. Varojen keräys yksityisen yliopiston perustamiseksi käynnistyi  Kalevanlanpäivänä 1917. Vauhtia keräys sai seuraavana vuonna, kun Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin.

Vapaaehtoiset kerääjät hankkivat yliopistoa varten lahjoituksia kiertelemällä kautta Suomen, mutta painopiste varainhankinnassa – varsinkin onnistuneessa – oli Varsinais-Suomessa. Mutta merkittäviä lahjoituksia hanke sai myös Karjalasta ja myös ulkomailta, etenkin Yhdysvaltoihin muuttaneilta suomalaisilta.

Rahankeräys onnistui jopa yli odotusten, ja Kalevalanpäivänä, 28. helmikuuta vuonna 1920 päätettiin pitää kokous Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseksi.

Perustamisjuhlallisuuksien ja -muodollisuuksien jälkeen hankittiin yliopiston käyttöön tilat kauppatorin laidalta, ostamalla aikaisemmin hotellina toiminut Phoenix-kiinteistö.

Opetusta oli aluksi kahdessa – humanistisessa ja luonnontieteellisessä – tiedekunnassa. Kesällä 1922 aloitti 161 opiskelijaa, joista lähes puolet osallistui kuitenkin Helsingin yliopiston oikeustieteellisiin opintoihin valmistavaan koulutukseen, Ensimmäisenä varsinaisena Turun Suomalaisen Yliopiston lukuvuotena 1922–1923 kirjoilla oli 56 mies- ja 35 naisopiskelijaa.

Virallisia avajaisia vietettiin kuitenkin vasta vuonna 1927, jolloin korkeakoulun nimi lyheni Turun Yliopistoksi.

Torin laidalla Turun Suomalainen Yliopisto toimi vuoteen 1958. Lahjoitusvaroin rahoitetut, arkkitehti Arne Ervin suunnittelemat uudet yliopistorakennukset valmistuivat vaiheittain Ryssänmäelle (nykyisin Yliopistonmäki), jonne toiminta siirtyi vuonna 1959.

Yksityisenä korkeakouluna yliopisto jatkoi vuoteen 1974, jolloin se valtiollistettiin, ja korkeakoulun nimeksi tuli Turun yliopisto.

Turun ruotsinkielinen yliopisto, Åbo Akademi, perustettiin lahjoitusvarojen turvin vuonna 1918.

Taiteilija:

Taiteilija, heraldikko Tauno Torpo on yleisölle tuntemattomaksi jäänyt mutta keskeinen vaikuttaja Turun nykyisen kulttuuri-ilmeen kehittäjänä.

Kaupungilla kulkijan silmissä Torpon suunnittelutyö näkyy liputuksissa.  Tauno Torpo suunnitteli vuonna 1965 nykyisin virallisissa yhteyksissä käytettävän kaupungin vaakunan, jonka tyylitelty A-kirjan tulee kaupungin latinankielisestä Aboa-sanasta, ja vaakunan huipulla oleva herttuankruunu viittaa Varsinais-Suomen historialliseen tunnukseen. Vaakunan neljä liljaa puolestaan viittaavat Neitsyt Mariaan, jolle Turun tuomiokirkko on pyhitetty.

Jouluaikaan Tauno Torpon työ pääsee näkyville koko Suomessa – ja laajalti maailmallakin. Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeelta luettavan joulurauhan julistuksen tekstin sovitti vanhasta julistuksesta nykymuotoon vuonna 1956 taiteilija Tauno Torpo. Hän on myös laatinut ja kirjoittanut pergamentille ikuistetun tekstin.

Tauno Torpo on suunnitellut myös Tuomiokirkon edustalla sijaitsevan Turun Akatemian muistoreliefin (1). Muita Torpon julkisia teoksia Turussa ovat Yliopistonmäellä oleva, vanhan tullimuurin muistoreliefi; Maaoikeuden muistolaatta Vanhalla Suurtorilla; kirjailija Betty Elfvingin muistolaatta Kerttulinkadulla sekä Lenin-muistomerkkiin (joka on nykyisin siirretty pois näkyvistä) kuuluva reliefi.

Aiheesta enemmän. 

● Laaksonen Hannu. (2006). Alma Mater Aboensis. Turun koulut ja yliopisto 1200-luvulta itsenäisen Suomen syntyyn. 187 sivua   Kirja-Aurora, Turku. ISBN 951-29-3031-5

● Turun yliopisto (Timo Niitemaa). Suurvallan rakentajasta tieteen tyyssijaksi; https://www.utu.fi/yliopisto/historia/suurvallan-rakentajasta-tieteen-tyyssijaksi

● Agricola – Suomen humanistiverkko (Pauli Arola), 16.11.2021. Turun Akatemian kultakausi; https://agricolaverkko.fi/review/turun-akatemian-kultakausi/

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa. 15.12.2024. Turun Akatemian muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/12/turun-akatemian-muistoreliefi-tauno.html