.%20Kopio%20Turun%20Taidemuseon%20kokoelmaan%20vuonna%201904%20lahjoitetusta%20teoksesta.%20Taidemuseon%20p%C3%A4%C3%A4ovessa.%20Puolalanm%C3%A4ki..jpg)
Tiikeri. Greta Dahlström. Turun taidemuseo. Puolalanmäki, Aurakatu 26.
Vuonna 1904 valmistunut Turun taidemuseo
saa kiittää olemassaolostaan turkulaisten kauppiasveljesten Ernst ja Magnus
Dahlströmin avokätisiä lahjoituksia. Puolalanmäelle, Aurakadun yläpäähän punaisesta
Turun graniitista rakennetun kivilinnan suunnitteli arkkitehti, professori
Gustaf Nyström.
.%20Kopio%20Turun%20Taidemuseon%20kokoelmaan%20vuonna%201904%20lahjoitetusta%20teoksesta.%20Taidemuseon%20p%C3%A4%C3%A4ovessa.%20Puolalanm%C3%A4ki.%20(T%202)..jpg)
.%20Kopio%20Turun%20Taidemuseon%20kokoelmaan%20vuonna%201904%20lahjoitetusta%20teoksesta.%20Taidemuseon%20p%C3%A4%C3%A4ovessa.%20Puolalanm%C3%A4ki.%20(%20GD%203)..jpg)
Veljesten muistoreliefit koristavat museon
yläkerran aulatilaa, mutta museokävijä kohtaa perheen historiaa jo ennen
sisään astumista. Museon pääoven kahvana toimii kopio vanhemman veljeksen, kauppaneuvos
Ernst Dahlströmin tyttären Greta Dahlströmin (1877–1902) Tiikeri-veistoksesta.
Alkuperäinen, graniittialustaan kiinnitetty, 43 senttimetrin pituinen
pronssiveistos on vakiopaikallaan taidemuseon kerrosten välisen portaikon
välitasanteella. Tiikerin Ernst Dahlström lahjoitti museolle vuonna 1904.
.%20Kopio%20Turun%20Taidemuseon%20kokoelmaan%20vuonna%201904%20lahjoitetusta%20teoksesta.%20Taidemuseon%20p%C3%A4%C3%A4ovessa.%20Puolalanm%C3%A4ki.%20(T%201)..jpg)
.%20Kopio%20Turun%20Taidemuseon%20kokoelmaan%20vuonna%201904%20lahjoitetusta%20teoksesta.%20Taidemuseon%20p%C3%A4%C3%A4ovessa.%20Puolalanm%C3%A4ki.%20(%20GD%201)..jpg)
Greta Dahlström oli kirjallisuustiedon
mukaan suunnitellutkin Tiikerin nimenomaan museon ovenkahvaksi. Tähän
tarkoitukseen teos pääsi taiteilijan isän lahjoituksesta tehtynä toisintona.
.%20Alkuper%C3%A4inen%20veistos.%20Turun%20taidemuseon%20kokoelmassa.%20Lahjoittaja%20Ernst%20Dahlstr%C3%B6m,%201904..jpg)
Greta Dahlström oli kuvanveistäjä, jonka
ura – ja elämä – päättyi hyvin lyhyeen. Hän kuoli keuhkotautiin vain
25-vuotiaana vuonna 1902.
Aiheesta enemmän:
● Turun Taideyhdistys r.y. (1984). Turun
Taidemuseo. Turun Taideyhdistyksen kokoelmat (toimittajat Erik Bergh &
Päivi Hovi). ISBN 951-99539-06
● Kalpa Harri. (1980). Taidemuseo.
Teoksessa: Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään. I, sivut 102–103.
Oy Turun Sanomat, Turku. ISBN 951-95653-1-0
..jpg)
..jpg)
%201962.%20It%C3%A4inen%20Rantakatu%2014,%20Turun%20kaupunginteatteri.%20(AK1)..jpg)
%20%20%20%E2%80%A0%20%203.3.1853%20ja%20Bertha%20Maria%20Meurman,%20%E2%80%A0%20%203.3.1853).%20.%20Knut%20von%20Troil.%201930.%20Uittamontie%2039.%20(T%202)..jpg)