Ilmarinen kyntää
kyisen pellon.
Jukka Salminen. 2006. Turun postikeskus. Uhrilähteenkatu 2.
Pitkämäessä
toimivan Turun postikeskuksen pihalla, lähellä Naantalin pikatietä, on mystisen
näköinen ja tyyliltään kubistinen teräsveistos. Teos on tyylitelty, Kalevala-aiheinen
veistos Ilmarinen kyntää kyisen pellon. Veistos on osa
turkulaistaiteilija Jukka Salmisen mittavaa Kalevala-aiheista
teossarjaa.
Salmisen
suunnitelmiin ja teoksiin perustui aikanaan myös Auran kuntaan perustettu
Kalevalapuisto, jossa taiteilijan 17-osainen Kalevala-veistossarja oli alun
perin kokonaisuudessaan. Tämän kokonaisuuden ensimmäinen teos valmistui vuonna
1966.
Vuonna 2006 Ilmarinen
kyntää kyisen pellon siirrettiin Turkuun, vuonna 1989 valmistuneen uuden
postikeskuksen pihamaalle.
Tätä nykyä Auran
veistoskokoelman teokset on sijoitettu eri kohteisiin Turkuun ja Turun
seudulle. Postikeskuksen veistoksen lisäksi Turussa on näistä Kalevala-aiheisista
veistoksista yksi TS-Yhtymän (Turun Sanomat) sisäpihalla Artukaisissa.
Taiteilija:
Jukka Salminen (1947–2006) oli
turkulainen kuvanveistäjä ja taidemaalari, jonka tuotannon tunnetuimmat työt
ovat Kalevala-aiheisia.
Kuvanveistäjän
työnsä lisäksi Jukka Salminen toimi myös luennoitsijana Taideteollisessa korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Hän toimi myös sanomalehtien taidekriitikkona.
Salmisen
veistoksille ovat ominaisia tyylisuunnaltaan kubismia edustavat särmikkäät,
usein kolmiomuodot. Veistokset ovat kuitenkin esittäviä. Vuosina 1970–1986
Salminen työskenteli Turun Sanomien piirtäjänä ja viikkoliite Extran
taittajana. Tämän työuran jälkeen Jukka Salminen toimi freelancerina, joka
järjesti muun muassa yksityisnäyttelyjä Turun Ruissalossa sijaitsevassa Villa
Carlo -taiteilijakodissaan.
Taiteellisen
osaamisensa monipuolisuutta Jukka Salminen osoitti myös kirjankuvittajana.
Vuonna 1999 ilmestyneessä Elias Lönnrotin Kalevalan 150-vuotisjuhlapainoksessa
on Salmisen moderni grafiikkakuvitus. Kalevala-aiheisiin Salminen keskittyi
myös korujen suunnittelijana.
Nimenä Ilmarinen kyntää kyisen pellon on suomalaisille taiteen harrastajille tuttu Akseli Gallen-Kallelan maalauksista. Gallen-Kallela maalasi aiheen kahdesti: Ensimmäisen kerran vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn ja toisen kerran Helsinkiin, Kansallismuseon freskoon.