Miinanraivaajien muistomerkki. Kauko Reima & Martti Havia. 1997, 2018.

 

Miinanraivaajien muistomerkki. Kauko Reima & Martti Havia. 1997, 2018. Aurajokiranta, Läntisen Rantakadun ja Chrichtoninkadun kulma. Alkuperäinen pystytyspaikka oli Korppolaismäki, Maununtyttärenkatu.  Siirrettiin Aurajokirantaan 2018.

Suotavuosina Suomea ympäröiville merialueille, lähinnä Suomenlahteen, laskettiin kaikkiaan noin 60 000 merimiinaa. Sodan jälkeen, vuosina 1945–1950 varsinaissuomalaisia varusmiehiä oli raivaamassa ja tekemässä miinoja vaarattomiksi.

 

Miinanraivaajien kunniaksi Korppolaismäelle pystytettiin vuonna 1977 muistomerkki, jonka runkona on iso maayhdysmiina mallia Ma/1. Muistomerkissä olevassa pronssilaatassa on teksti: Kunnianosoitukseksi merimiinojen raivaajille 1945–1950. 15.5.1997 Miinanraivaajakilta ry.

Muistomerkin suunnittelutyötä johtivat arkkitehti Kauko Reima ja insinööri Martti Havia. 

 

Miinanraivaajien työ oli tehokasta ja tuloksekasta, mistä on osoituksena, ettei yksikään suomalainen kauppalaiva ole ajanut miinaan sotien jälkeen.

 

Nykyisellä paikallaan Aurajoen rannassa lähellä Suomen Joutsenta, Läntisen Rantakadun ja Chrichtoninkadun kulmassa, muistomerkki paljastettiin Merivoimien 100-vuotisjuhlien yhteydessä 9.7.2018.

Miinanraivaajien muistomerkki alkuperäisellä paikallaan Korppolaismäellä.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Miinanraivaajakilta ry. 1997. Muistomerkki; https://miinanraivaajakilta.fi/muistomerkki

● Turun kaupunki. 2018. Miinanraivaajien muistomerkki Aurajoen rantaan; https://www.turku.fi/uutinen/2018-06-26_miinanraivaajien-muistomerkki-aurajoen-rantaan

● Huttunen Pertti & Paavola Matti J. 2011. Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. 235 sivua. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8