Turun Akatemian muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962.

 

Turun Akatemian muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962. Unikankare, Turun tuomiokirkko.

Turku ylpeilee oikeutetusti asemallaan maamme kulttuurin kehtona. 800-vuotisjuhliinsa valmistautuvaan kaupunkiin perustetiin vuonna 1630 kuningas Kustaa II Adolfin aloitteesta kymnaasi-koulu, ja tämän toiminnan syventäjäksi Turku sai itseoikeutetusti kunnian myös ensimmäisen yliopiston perustamisesta.

Yliopistotason oppilaitosta oli valmisteltu jo vuosia, oletettavasti ensimmäisenä piispa Isak Rothoviuksen aloitteesta. Turkuun kenraalikuvernööriksi tullut Per (Pietari) Brahe alkoi aktiivisesti edistää yliopistohanketta, ja maaliskuussa 1640 Ruotsin valtaneuvosto allekirjoitti perustamisasiakirjan. Muodollisesti akatemian perustamisen vahvisti kuningatar Kristiina, mutta tuolloin vasta 13-vuotiaan hallitsijan puolesta perustamisasiakirjan allekirjoittajaksi tuli holhoojahallitus.

Turun Akatemian (ruotsiksi Kungliga Akademin i Åbo) rakenne ja toiminta kehitettiin Upsalan yliopiston käytäntöjen mukaisiksi. Kenraalikuvernööri, kreivi Pietari Brahe toimi akatemian ensimmäisenä kanslerina.

Akatemian pääasiallinen tehtävä oli virkamiesten, lääkärien ja pappien kouluttaminen valtakunnan tarpeisiin sekä korostetusti uskonnollinen, luterilaisen opin vaaliminen ja levittäminen. Teologia oli Akatemian tärkein oppiaine, ja lähes poikkeuksetta professoreilla oli pappisvihkimys. Toisin kuin nyky-yliopistoilla, Turun Akatemian toimintaan eivät kuuluneet tutkimus ja uusien totuuksien etsintä, vaan yliopiston ainoa tavoite oli vakiintuneen akateemisen sivistyksen siirtäminen uusille sukupolville.

Akatemia toimi aluksi vanhassa katedraalikoulussa ja Tuomiokirkon ympärillä olevissa rakennuksissa. Vasta 1800-luvun alussa yliopisto sai oman päärakennuksen, kun Akatemiatalo valmistui. Akatemiatalon rakentamisen käynnisti ja talon peruskiven muurasi Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf vuonna 1802, mutta Suomen sodan seurauksena hanke viivästyi. Akatemiatalon vihki käyttöön Venäjän keisari Aleksanteri I vuonna 1817.

Toiminnan alkaessa Turun Akatemiassa oli neljä tiedekuntaa, jotka olivat arvojärjestyksessä: teologinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen. Käynnistysvaiheessa Akatemiassa oli kirjallisuustietojen mukaan 44 ylioppilasta, joista kahdeksan oli syntyperäisiä suomalaisia. Koko ensimmäisen lukuvuoden 1640–1641 aikana Akatemian kirjoittautui 249 ylioppilasta, joista noin puolet tuli Ruotsista. Valtaosa opiskelijoista oli pappien lapsia.

Suomen sodan päätyttyä vuonna 1809 Kuninkaallisen Turun Akatemian nimeksi tuli Keisarillinen Turun Akatemia. Turun 1827 palon jälkeen yliopiston toiminta siirrettiin uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin, ja yliopiston nimeksi tuli Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto.

Suomen ensimmäisen yliopiston syntysijoille, Tuomiokirkon seinustalle Unikankareen kummulle pystytetyn Turun Akatemian muistomerkin suunnitteli taiteilija ja heraldikko Tauno Torpo. Akatemian rakennusta ja taustalla olevaa Tuomiokirkkoa kuvaavan pronssilaatan alustana toimivassa punagraniittisessa kivipaadessa on suomeksi ja ruotsiksi teksti: Vuoteen 1801 toimi tällä paikalla vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia.

Taiteilija:

Taiteilija, heraldikko Tauno Torpo on yleisölle tuntemattomaksi jäänyt, mutta Turun nykyisen kulttuuri-ilmeen keskeinen vaikuttaja.

Kaupunkikuvassa näkyviä Tauno Torpon suunnittelemia teoksia ovat Turun Akatemian muistoreliefin lisäksi kauppatorin pohjoisreunalla sijaitseva Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefi (1);   Yliopistonmäellä oleva, vanhan tullimuurin muistoreliefi; Maaoikeuden muistolaatta Vanhalla Suurtorilla; kirjailija Betty Elfvingin muistolaatta Kerttulinkadulla sekä Lenin-muistomerkkiin (joka on nykyisin siirretty pois näkyvistä) kuuluva reliefi.

Kaupungilla kulkijan silmissä Torpon suunnittelutyö näkyy liputuksissa. Tauno Torpo suunnitteli vuonna 1965 virallisissa yhteyksissä käytetyn kaupungin vaakunan, jonka tyylitelty A-kirjan tulee kaupungin latinankielisestä Aboa-sanasta, ja vaakunan huipulla oleva herttuankruunu viittaa Varsinais-Suomen historialliseen tunnukseen. Vaakunan neljä liljaa puolestaan viittaavat Neitsyt Mariaan, jolle Turun tuomiokirkko on pyhitetty.

Jouluaikaan Tauno Torpon työ pääsee näkyville koko Suomessa – ja laajalti maailmallakin. Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeelta luettavan joulurauhan julistuksen tekstin sovitti vuosisatoja vanhasta julistuksesta nykymuotoon taiteilija Tauno Torpo vuonna 1956. Hän on myös laatinut ja itse kirjoittanut pergamentille ikuistetun tekstin.

Aiheesta enemmän. 

● Laaksonen Hannu. (2006). Alma Mater Aboensis. Turun koulut ja yliopisto 1200-luvulta itsenäisen Suomen syntyyn. 187 sivua   Kirja-Aurora, Turku. ISBN 951-29-3031-5

● Turun yliopisto (Timo Niitemaa). Suurvallan rakentajasta tieteen tyyssijaksi; https://www.utu.fi/yliopisto/historia/suurvallan-rakentajasta-tieteen-tyyssijaksi

● Agricola – Suomen humanistiverkko (Pauli Arola), 16.11.2021. Turun Akatemian kultakausi; https://agricolaverkko.fi/review/turun-akatemian-kultakausi/

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa. 30.12.2024. Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/12/turun-yliopiston-alkuperaisen.html