maanantai 9. joulukuuta 2024

Lilja (=Turun Lilja). Wäinö Aaltonen. (1924‒1926) 1928.

 

Lilja (=Turun Lilja). Wäinö Aaltonen. (19241926) 1928. Runeberginpuisto, Hämeenkatu 15.

Auransillan, Aurajoen ja Hämeenkadun välillä sijaitsevassa Runeberginpuistossa seisova Wäinö Aaltosen Turun Lilja -patsas on yksi Turun tunnetuimmista ja rakastetuimmista julkisista ulkoveistoksista. Teos on ensimmäinen kaupungin  budjettirahoituksella hankittu julkinen ulkoilman taideteos. Patsas ei kuitenkaan ollut tilaustyö. Taiteilija itse ehdotti kotikaupungilleen keskustan puiston kaunistamista ulkotaiteella, ja tähän tarjoukseen kaupunki myös tarttui Liljan hankinnalla.

Aaltonen veisti Liljaa Hirvensalon ateeljeessaan parin vuoden aikana vuosina 19241926. Kaupungin lunastama veistos paljastettiin syyskuussa 1928.



Virallisesti punaisesta graniitista veistetty, 2.2 metrin korkuinen patsas on Turun Lilja, mutta veistos tunnetaan yksinkertaisesti vain Lilja-nimellä. Alun perin Aaltonen oli kuitenkin nimennyt työnsä Ranskan Liljaksi, mutta ostajan mukaan veistos nimettiin Turun Liljaksi.


Lilja-symbolista on muodostunut Turun tunnus, joka on keskeinen elementti kaupungin vaakunassa ja lipussa. Liljasymboli on mukana myös Aaltosen veistoksessa, Lilja-neidon jalkojen juurella.

Liljan alastomuus herätti yllättävän vähän keskustelua tai vastustusta. Enemmänkin kritiikkiä aiheutti Aaltosen tyyli, joka korostaa vartalon uhkeita, naisellisia piirteitä. Klassinen, alaston tai vähäpukeinen naisvartalo on keskeinen teema ”kansallisen kuvanveistäjän” asemaan nousseen Wäinö Aaltosen veistoksissa. Arvioinneissa Liljaa kuvattiin jopa ”modernin ajan naisihanteeksi, jonka kasvoissa on suomalaisen rodun merkit”.

Todelliseen julkisuuden valokeilaan Lilja nousee joka vuosi toukokuun ensimmäisenä päivänä, kun ylioppilaat lakittavat neidon jo vuonna 1929 alkaneen vappuperinteen mukaan.


Aivan kuten Lilja on  Turun symboli, Wäinö Aaltosen tunnetuin naista esittävä veistos,  Hämeensillan  Suomen neito (1929) on Tampereen merkittävä tunnus.

Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai työskennellessään sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen ateljeessa. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Kansainvälisestikin tunnettu Aaltosen työ on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.

Lilja -veistoksen lisäksi Wäinö Aaltosen julkisia ulkoilmaveistoksia Turussa ovat: (1) Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä; (2) Muusa Hirvensalossa; (3) R.W. Ekmanin  muotokuvahermi Puolalanmäellä; (4) Victor Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä; (5) Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä; (6) Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla; (7) Genius Montanus taiteilijan hautamuistomerkissä Maarian kirkon edustalla; (8) Paavo Nurmi -veistos Itäisellä Rantakadulla; Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Wäinö Aaltonen: Turun Lilja; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/waino-aaltonen-turun-lilja

Kormano Riitta. (2023). Rakkaudenkaipuu luomistyön teesinä. Teoksessa: Wäinö Aaltonen. Luomisen riemu (toimittajat: Virpi Nikkari & Marjut Villanueva), sivut 57–75. Tampereen taidemuseon julkaisuja 190. Tampere.

● Hyppönen Tarja. (1994). Kahlaajien ”Aaltoslainen kauneusihanne”. Teoksessa: Wäinö Aaltonen 18941966 (toimittaja: Heidi Pfäffli), sivut 4650. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja 10.  

Katso myös:

 

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

(2). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html

(3). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html

(4). Taidetta Turussa, 31.8.2024. Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/victor-westerholmin-muotokuvahermi.html

(5). Taidetta Turussa, 10.10.2024. Aleksis Kiven muistomerkki. Wäinö Aaltonen. (1949) 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/aleksis-kiven-muistomerkki-waino.html

(6). Taidetta Turussa, 3.11.2024. Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Wäinö Aaltonen. (1948-1952) 1955; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/kun-ystavyyssuhteet-solmitaan-waino.html 

(7). Taidetta Turussa, 24.10.2024. Genius Montanus. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/genius-montanus-waino-aaltonen-1961.html

(8). Taidetta Turussa, 13.11.2024. Paavo Nurmi. Wäinö Aaltonen. (1924) 1955; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/paavo-nurmi-waino-aaltonen-1924-1955.html


Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979.

  Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979. Kupittaaanpuisto.   Kupittaan lähde tunneta...