R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927.

 

R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927. Aurakatu 15, Puolalanmäki. Turun taidemuseo.

Aurakatua ylös Puolalanmäelle noustessa, Turun taidemuseoon johtavien kiviportaiden vasemmalla puolella maailmaa katselee taidemaalari Robert Wilhelm Ekman 4.1 metrin korkuisena veistoksena. Teos on hermi, eli yhdestä kivilohkareesta vesitetty nelikulmainen, tasapintainen pilari, jonka huipulla on henkilön veistospää.

 

Ekmanin hermi ja tätä vastapäätä, portaiden toisella sivustalla seisova Victor Westerholmin samanlainen punaisesta graniitista veistetty muistomerkki ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoa vuosilta 1924–1926. Teokset hankittiin Turun kaupungin taidekokoelmaan kunnallisneuvos G.A. Petreliuksen lahjoitusvaroin vuonna 1927.

Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) oli 1800-luvun tärkeimpiä muotokuvamaalareita. Hän opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa, josta hän valmistui vuonna 1836. Lahjakas taiteilija sai mittavan stipendin turvin mahdollisuuden työskennellä ja kehittyä ulkomailla – Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa.

 

Myöhemmin Ekman siirtyi Ruotsin kansalaiseksi, ja uudessa kotimaassaan hänet hyväksyttiin vuonna 1844 kuninkaallisen taideakatemian jäseneksi, johon nimitykseen liittyi hovi- ja historiamaalarin arvonimi.

 

Suomeen Ekman palasi vuonna 1845, ja täällä hänen tuotantonsa merkittävimpänä suorituksena pidetään Turun tuomiokirkkoon maalattuja freskoja, jotka valmistuivat vuonna 1854.

Suomen kansalaisuuden Robert Ekman otti takaisin vuonna 1855. Muutettuaan Turkuun hän käynnisti taiteen opetusta uudessa kotikaupungissaan. Vuonna 1830 perustetun Turun piirustuskoulun – jonka perustajiin Ekman kuului – johtajaopettajana Robert Ekman toimi vuosina 1846–1873. Robert Ekmanille myönnettiin Suomen taiteilijaseuran kunniajäsenyys vuonna 1864. 

Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.

Hirvensalon ateljeessa valmistui myös toinen turkulainen ikoni, Lilja -patsas.

Turussa on R.W. Ekmanin muotokuvahermin lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen julkista ulkoilmaveistosta: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1); Muusa Hirvensalossa (2); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä; Lilja Runebergin puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla, Victor Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä; Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä, Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Wäinö Aaltonen: R.W. Ekman; Wäinö Aaltonen: R. W. Ekman | Turku.fi

● Pfäffli Päivi (Toimittaja). (1994). Wäinö Aaltonen 1894–1966. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. 335 s.  ISSN 0788-0324; ISBN 952-9565-09-7 

Katso myös:

 

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

 

(2). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html