Lotta Svärd 1921‒1944. Nina Sailo.

 

Lotta Svärd 1921‒1944. Nina Sailo. (1985) 2001. Tuomaanpuisto, Arwidssoninkatu 1.

Nykyisin pääosin Turun yliopiston toimialueena olevalla, perinteisellä Turun kasarmialueella ei ole ollut sotilaallisia toimintoja enää 1960-luvun jälkeen Porin Prikaatin muutettua Säkylän Huovinrinteelle. Muistoina puolustusvoimiin ja maanpuolustukseen liittyvästä historiasta alueella on edelleen kolme huomattavaa muistomerkkiä: Rumpalit-patsas, Lotta Svärd -patsas sekä Suojeluskuntien poikaosastot ja sotilaspojat 1928‒1944 -muistomerkki.

Tuomaanpuiston puuston kätköissä oleva, kuvanveistäjä Niina Sailon suunnittelema Lotta Svärd -patsas on erityinen, sillä korvaamattomasta merkityksestään huolimatta lotta-järjestöllä tai lottien toiminnalla ei ollut minkäänlaista muistomerkkiä missään päin Suomea vielä 1980-luvun alussa. Raumalaisen talousneuvos Pauli Talvion toimesta ensimmäinen lotta-patsas, kuvanveistäjä Nina Sailon suunnittelema, luonnollista kokoa oleva patsas saatiin Lappeenrantaan syksyllä 1985. Tapahtuma oli valtakunnallisesti merkittävä, ja lopulta talousneuvos Talvion toimeksiannosta Mannerheim-ristin ritarit luovuttivat patsaan, jonka paljasti jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth.

Turun seudun lottaperinneyhdistyksen toimeliaisuuden ansiosta ja tuotteliaan kansalaiskeräyksen ansiosta Turkuun saatiin toinen valos Sailon patsaasta. Yksityisen tahon hankkima ja kahden lotan toimesta paljastettu patsas luovutettiin Turun kaupungin taidekokoelman osaksi.

Lottaperinneyhdistys ylläpitää lottien muistoa laskemalla seppeleen muistomerkille vuosittain itsenäisyyspäivän aamuna.

Suomen itsenäistymisen jälkeen suojeluskuntien naisjärjestöistä muodostettiin Lotta Svärd -järjestö, johon kuului vuonna 1944 noin 180 000 vapaaehtoista jäsentä. Lotat toimivat toisen maailmansodan aikana monipuolisissa huolto-, viestintä- ja muissa tärkeissä tehtävissä, ja näin naiset vapauttivat miehiä rintamille aseellisiin tehtäviin.

Varsinaisilla sotatoimialueilla toimi yhteensä 20,000‒30,000 lottaa, ja kotirintaman tehtävissä lottia oli erilaissa tehtävissä 60,000‒90,000.

Lottajärjestö lakkautettiin marraskuussa yhtenä Suomen ja Neuvostoliiton solmiman välirauhan sopimuksen ehdoista. Turun kasarmialueen Tuomaanpuistoon vuonna 2001 Turun seudun Lotta-perinneyhdistyksen toimesta pystytetty reppuselkäistä, päällysvaatteisiin pukeutunutta lottaa esittävä Lotta Svärd -pronssipatsas on toinen valos kuvanveistäjä Nina Sailon (1906‒1998) Lappeenrannassa vuonna 1985 paljastetusta patsaasta.

Taiteilija:

Nina Sailo aloitti taideopintonsa Viipurin taiteenystävien piirustuskoulussa ja opiskeli sittemmin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa (joka on nykyisin Kuvataideakatemia). Kotimaisten opintojen jälkeen Nina Sailo jatkoi taideopintoja Lontoossa.

Nina Sailo tunnetaan – yhdessä puolisonsa Alpo Sailon kanssa – kansanperinteen kerääjänä, tutkijana ja vaalijana. Kansanperinteen teemat ovat keskeinen osa Sailojen teosten aiheissa. Nina Sailo oli myös Kalevalaseuran perustajajäsen.

Nina Sailon tunnettuja julkisia teoksia Lotta Svärd -patsaan ohella ovat (osa yhdessä Alpo Sailon kanssa) Rajamies-patsas Imatralla, Eino Leinon patsas Kajaanissa, Itkijäpatsas Suomussalmella, Lauri Pihkalan patsas Helsingin olympiastadionin edustalla.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki: Nina Sailo: Lotta Svärd; Nina Sailo: Lotta Svärd | Turku.fi

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8

 ● Turun seudun lottaperinneyhdistys r.y. Lottapatsas; http://www.lottaperinneturku.fi/toiminta/toiminta-5/