Mikael Agricola. Oskari Jauhiainen. 1952.

 

Mikael Agricola. Oskari Jauhiainen. 1952. Turun tuomiokirkon edusta.

Turun tuomiokirkon länsiseinustalla kirja kädessä seisovan Mikael Agricolan hahmon luultavasti kaikki tunnistavat, vaikka todellisuudessa emme edes tiedä, miltä kansamme merkittävimpiin vaikuttajiin lukeutunut suurmies näytti.

 

Vuonna 1952 paljastettu, kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen toteuttama Mikael Agricola -pronssiveistos ”on olevinaan” näköispatsas, mutta toteutuksessa on paljon myös tekijän mielikuvitusta. Mikael Agricolasta ei ole jälkipolville säilynyt ainuttakaan muotokuvapiirrosta, joten taiteilija Oskari Jauhiaisen kerrotaan käyttäneen kasvoja muotoillessaan omia piirteitään.

Keskeisen ja näkyvän sijaintipaikkansa ansiosta Turun piispan ja suomen kirjakielen kehittäjän Mikael Agricolan patsas on varmasti yksi Turun tunnetuimmista julkisista taideteoksista.

 

Mikael Agricola (1510–1557) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, mutta parhaiten hänet varmasti tunnetaan ensimmäisestä suomenkielisestä kirjasta. Vuonna 1543 julkaistussa ABCkiria-teoksessa Agricola loi pohjan ja vakiinnutti suomenkielen kirjallisen muodon. Seuraava vuonna julkaistiin laaja Rucouskiria. Vuonna 1548 ilmestyi Agricolan Uuden testamentin suomenkielinen laitos Se Wsi Testamenti.

Turku oli Mikael Agricolan elämässä tärkeä kaupunki, jossa hän asui ja työskenteli kahteen otteeseen – ja korostetusti lähellä suurmiehen patsaan sijaintipaikkaa Unikankareen kummulla. Veistoksen Agricola katsoo suoraan kohti Katedraalikoulua, jonka johtajana hän toimi. Nykyinen näkymä Tuomiokirkkotorin ja Porthaninpuiston yli kohti Katedraalikoulua on puustoa lukuun ottamatta vapaa, mutta 1500-luvun kirkon edustalla seisonut Agricola ei olisi nähnyt koulurakennusta. Tuohon aikaan kaupunkikeskustan rakennukset ympäröivät kirkkoa hyvin lähellä. Toisaalta patsaasta hieman vasemmalle, aukion toisella puolella olevan Vanhan Akatemiatalon paikalla 1500-luvulla sijainneessa Pyhän Laurentiuksen prebendatalosta Mikael Agricola kirjoitti ja saattoi julkaisukuntoon ensimmäiset suomenkieliset kirjat.

Agricolan patsaan tarina on monivaiheinen, sillä muistomerkkiä alettiin puuhata Viipurissa käynnistetyllä varainkeruulla jo 1860-luvun alussa. Viipuri oli kuningas Kustaa Vaasan määräyksellä saanut Turun hiippakunnan jaon jälkeen oman piispansa, ja Agricolan patsasta oltiinkin vahvoin perustein pystyttämässä Viipuriin eli Agricolan koulukaupunkiin.

Toki Turullakin oli omat, etenkin historialliset perusteensa muistomerkin sijaintipaikaksi. Lopulta kuvanveistäjä Emil Wikströmin Agricola-patsas pystytettiin Viipurin tuomiokirkon edustalle kesällä 1908. Mutta Turku sai vuonna 1910 ”lohdutuspalkintona” Wikströmin patsaan toisesta valusta rintakuvan, joka sijoitettiin Turun tuomiokirkkoon, ensin kirkkosaliin ja myöhemmin eteishalliin.

Taiteilija:

 

Kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen (1913–1990) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1938–1940. Taitelijauransa alussa Jauhiainen sai mainetta sotamuistomerkeillään, joita on Suomessa kymmenellä paikkakunnalla. Valtakunnallisesti kuuluisaksi Jauhiainen tuli Turun tuomiokirkon eteen pystytetystä Mikael Agricolan patsaasta.

 

Taiteellisista ansioistaan Jauhiainen sai vuonna 1956 Finlandia-kunniamerkin. Professorin arvonimi Jauhiaiselle myönnettiin vuonna 1967, ja akateemikoksi Oskari Jauhiainen nimitettiin vuonna 1982.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Heininen Simo. 2007. Mikael Agricola. Elämä ja teokset. 399 sivua. Edita, Helsinki. ISBN 978-951-37-4869-2

 

● Häkkinen Kaisa. (2007). Mikael Agricolan elämä ja työ;  Mikael Agricolan elämä ja työ | Opetushallitus (oph.fi)

 

● Häkkinen Kaisa & Vaittinen Tanja (Toimittajat). 2007. Agricolan aika. 266 sivua. BTJ Kustannus, Helsinki. ISBN 978-951-692-682-0

 

● Oskari Jauhiainen, Ansioluettelo; Jauhiainen, Oskari | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura