Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen ja Juhani Pallasmaa. 1967.

 

Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen ja Juhani Pallasmaa. 1967. Vanha Kakskerrantie 34, Lauttaranta.

Hirvensalon saarella, lähellä Lauttarantaa Vanhan  Kakskerrantien varrella sijaitsi kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen ateljee vuosina 1923–1927. Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa niin pahoin, että se purettiin sodan jälkeen.  Paikan kulttuurihistoriallista arvoa kunnioitettiin kuvanveistäjän 100-vuotisjuhlavuonna 1994, jolloin arkkitehti Juhani Pallasmaa suunnitteli ateljeen paikalle Aaltosen Muusa-pronssiveistoksesta ja ateljeerakennuksen pohjapiirrosta osoittavasta teräskehikosta Muusa/Muistijälki -nimen saaneen muistomerkin.

Veistoksen ja seinäkehikon lisäksi muistomerkkiin kuuluu Muusan ”vastakkaisella seinällä” oleva teräslaatta, jossa on suomeksi ja ruotsiksi teksti: Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen työskenteli tällä paikalla sijainneessa ateljeessa vuosina 1923–1927. Muusa-veistoksen Aaltonen valmisti vuosina 1926–1928.

Taiteilijat:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910. Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla. Hirvensalon ateljeessa Wäinö Aaltosen kuuluisista töistä valmistuivat Paavo Nurmen patsaan lisäksi muun muassa Lilja -patsas. 

1920-luvulla Aaltonen perusti ateljeen myös Helsingin Kulosaareen, jossa valmistuivat muun muassa Eduskunnan istuntosaliin sijoitetut Työ ja tulevaisuus -sarjan veistokset. Pronssin valettuina Työ ja tulevaisuus -veistoksia on myös Turussa Wäinö Aaltosen museon julkisivun edessä.

Wäinö Aaltonen oli aikansa tunnetuin ja arvostetuin suomalainen kuvanveistäjä, jonka ansiot kruunattiin korkeimmilla huomionosoituksilla. Professorin arvo Aaltoselle myönnettiin vuonna 1940, ja taiteen akateemikoksi Wäinö Aaltonen nimitettiin vuonna 1948.

Turussa on Muusa/Muistijälki -teoksen lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen julkista ulkoilmaveistosta: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1); R.W. Ekmanin muotokuvahermi Puolalanmäellä (2); Victor Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä (3); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä (4); Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä (5); Lilja Runebergin puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla;   Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.  

Vuonna 1936 syntynyt arkkitehti Juhani Pallasmaa toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorina vuosina 1991–1997. Taitelijaprofessorina hän toimi vuosina 1984–1989. Suomen rakennustaiteen museon johtajana Pallasmaa toimi vuosina 1978–1983. Ulkomailla hän on toiminut Etiopiassa Haile Selassie I -yliopiston (nykyisin Addis Abeban yliopisto) professorina vuosina 1972–1974 sekä eri vaiheissa vierailevana professorina muun muassa Yhdysvaltain kuuluisa Yale-yliopistossa.

 

Pallasmaan tunnetuimpia suunnittelutöitä ovat Rovaniemen taidemuseo, Saamelaismuseo Sida sekä Helsingin Kampin kauppakeskus. Hän on kirjoittanut yli 30 kirjaa ja satoja, kymmenillä eri kielillä eri puolilla maailmaa julkaistuja artikkeleita.

 

Taiteellisista ansioistaan Juhani Pallasmaa voitti Taiteen Suomi-palkinnon vuonna 2000 sekä Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian (American Academy of Arts and Letters) palkinnon vuonna 2012.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turun kaupunki. Wäinö Aaltonen ja Juhani Pallasmaa: Muusa/Muistijälki; Wäinö Aaltonen ja Juhani Pallasmaa: Muusa/Muistijälki | Turku.fi 

● Pfäffli Päivi (Toimittaja). (1994). Wäinö Aaltonen 1894–1966. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. 335 s.  ISSN 0788-0324; ISBN 952-9565-09-7

● Wikiwand. Wäinö Aaltonen; Wäinö Aaltonen - Wikiwand 

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen, 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

 ● (2). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html

● (3). Taidetta Turussa, 31.8.2024. Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/victor-westerholmin-muotokuvahermi.html

● (4). Taidetta Turussa, 10.10.2024. Aleksis Kiven muistomerkki. Wäinö Aaltonen. (1949) 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/aleksis-kiven-muistomerkki-waino.html

● (5). Taidetta Turussa, 24.10.2024. Genius Montanus. Wäinö Aaltonen. 1961: https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/genius-montanus-waino-aaltonen-1961.html