Genius Montanus. Wäinö Aaltonen. 1961 & Wäinö Aaltosen hautamuistomerkki. Kokonaissuunnitelma Arkkitehtitoimisto Irma ja Matti ja Aaltonen. Maarian kirkko ja hautausmaa.
Maarian keskiaikaisen kivikirkon
pohjoispuolella on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen hauta. Sukuhaudan, jossa
lepäävät taiteilijan lisäksi hänen vanhempansa sekä Wäinö Aaltosen pojan,
arkkitehti Matti Aaltosen poika Wäinö Johannes Aaltonen. Muistomerkin hallitseva,
vaakasuora kivipaasi on punaista Vehmaan graniittia.
Kivipaaden päällä on Genius Montanus (suomeksi Vuoren henki) -niminen veistos. Veistoksen valmisti taitelija Wäinö Aaltonen omaa hautaansa varten jo vuonna 1961. Aaltosten sukuhaudan kokonaissuunnitelman laati Arkkitehtitoimisto Irma ja Matti Aaltonen.
Taiteilija:
Karinaisissa
syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902
Hirvensaloon, joka kuuluisi silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa
Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa
lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla
Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.
Uransa keskeiset
työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa
Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa,
kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai
vuonna 1915.
Ensimmäisen
julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen
sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on
valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen
valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.
Hirvensaloon
perustamassaan ateljeessa Wäinö Aaltosen kuuluisista töistä Paavo Nurmen
patsaan lisäksi muun muassa Lilja -patsaan.
Wäinö Aaltonen oli aikansa tunnetuin ja arvostetuin suomalainen kuvanveistäjä, jonka ansiot kruunattiin korkeimmilla huomionosoituksilla. Professorin arvo Aaltoselle myönnettiin vuonna 1940, ja taiteen akateemikoksi Wäinö Aaltonen nimitettiin vuonna 1948.
Turussa on
Genius Montanus -veistoksen lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen
julkista ulkoilmaveistosta: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1);
Muusa Hirvensalossa (2); R.W. Ekmanin muotokuvahermi Puolalanmäellä (3); Victor
Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä (4); Aleksis Kiven
muistomerkki Kaupunginteatterin edessä (5); Lilja Runebergin
puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla; Genius Montanus
Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä, Työ ja tulevaisuus
Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.
Aiheesta enemmän:
● Kormano Riitta. (2023).
Rakkaudenkaipuu luomistyön teesinä. Teoksessa: Wäinö Aaltonen. Luomisen
riemu (toimittajat: Virpi Nikkari & Marjut Villanueva), sivut 57–75.
Tampereen taidemuseon julkaisuja 190. Tampere.
● Turun seurakunnat. Maarian kirkkomaa. Aikamatka halki pitäjän historiaan; 0f9fd5b6-30bc-45d9-9ab2-847ac0f48734 (turunseurakunnat.fi)
Katso myös:
● (1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius
ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html
● (2). Taidetta Turussa, 13.8.2024.
Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html
● (3). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W.
Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html
● (4). Taidetta Turussa, 31.8.2024. Victor
Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/victor-westerholmin-muotokuvahermi.html
● (5). Taidetta Turussa, 10.10.2024. Aleksis
Kiven muistomerkki. Wäinö Aaltonen. (1949) 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/aleksis-kiven-muistomerkki-waino.html