torstai 24. lokakuuta 2024

Genius Montanus. Wäinö Aaltonen. 1961.

 

Genius Montanus. Wäinö Aaltonen. 1961 & Wäinö Aaltosen hautamuistomerkki. Kokonaissuunnitelma Arkkitehtitoimisto Irma ja Matti ja Aaltonen. Maarian kirkko ja hautausmaa.


Maarian keskiaikaisen kivikirkon pohjoispuolella on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen hauta. Sukuhaudan, jossa lepäävät taiteilijan lisäksi hänen vanhempansa sekä Wäinö Aaltosen pojan, arkkitehti Matti Aaltosen poika Wäinö Johannes Aaltonen. Muistomerkin hallitseva, vaakasuora kivipaasi on punaista Vehmaan graniittia.





Kivipaaden päällä on Genius Montanus (suomeksi Vuoren henki) -niminen veistos. Veistoksen valmisti taitelija Wäinö Aaltonen omaa hautaansa varten jo vuonna 1961. Aaltosten sukuhaudan kokonaissuunnitelman laati Arkkitehtitoimisto Irma ja Matti Aaltonen.


Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuuluisi silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.

Hirvensaloon perustamassaan ateljeessa Wäinö Aaltosen kuuluisista töistä Paavo Nurmen patsaan lisäksi muun muassa Lilja -patsaan.

Wäinö Aaltonen oli aikansa tunnetuin ja arvostetuin suomalainen kuvanveistäjä, jonka ansiot kruunattiin korkeimmilla huomionosoituksilla. Professorin arvo Aaltoselle myönnettiin vuonna 1940, ja taiteen akateemikoksi Wäinö Aaltonen nimitettiin vuonna 1948.

Turussa on Genius Montanus -veistoksen lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen julkista ulkoilmaveistosta: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1); Muusa Hirvensalossa (2); R.W. Ekmanin  muotokuvahermi Puolalanmäellä (3); Victor Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä (4); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä (5); Lilja Runebergin puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla; Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä, Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.

Aiheesta enemmän:

Kormano Riitta. (2023). Rakkaudenkaipuu luomistyön teesinä. Teoksessa: Wäinö Aaltonen. Luomisen riemu (toimittajat: Virpi Nikkari & Marjut Villanueva), sivut 57–75. Tampereen taidemuseon julkaisuja 190. Tampere.

● Turun seurakunnat. Maarian kirkkomaa. Aikamatka halki pitäjän historiaan0f9fd5b6-30bc-45d9-9ab2-847ac0f48734 (turunseurakunnat.fi) 

Katso myös:

 

● (1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

● (2). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html

● (3). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html

● (4). Taidetta Turussa, 31.8.2024. Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/victor-westerholmin-muotokuvahermi.html

● (5). Taidetta Turussa, 10.10.2024. Aleksis Kiven muistomerkki. Wäinö Aaltonen. (1949) 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/aleksis-kiven-muistomerkki-waino.html

 

 

 

 


 

  


Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979.

  Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979. Kupittaaanpuisto.   Kupittaan lähde tunneta...