Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki. Herman Joutsen. 2005.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki. Herman Joutsen. 2005. Tuomaanpuisto, Piispankatu (nykyinen sijainti 2024).

Itsenäisyydenaukiolta, Valtion virastotalon, Turun kaupunginteatterin ja Wäinö Aaltosen museon välisestä puistossa uuden Fuuga-musiikkitalon rakennustyömaan tieltä poistettu jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki sai vuonna 2024 uuden paikan jo aiemmin useita sota- ja sotilasmuistomerkkejä pitävästä Tuomaanpuistosta.

Muistomerkin reliefi kuvaa todellista tilannetta, jossa jalkaväkirykmentti 7:n komentaja, eversti Ehrnroth tarkastaa joukkojaan kesäkuussa 4.6.1944, vain muutamaa päivä ennen Kannaksen suurhyökkäystä.

Punaisen graniittipaaden etupuolella olevassa, taiteilija Herman Joutsenen suunnittelemassa pronssilevyssä on kuvan alapuolella kohokuviona Mannerheimristi sekä teksti Jalkaväenkenraali-Generalen av infanteriet Adof Erik Ehrnrooth 1905–2004.

Talvi- ja jatkosodissa vastuunalaisissa johtotehtävissä kunnostautunut Ehrnrooth nimitettiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 162. Rauhan aikana Ehrnrooth toimi useissa upseeriviroissa, kunnes hän vuonna 1965 erosi – kenraaliluutnanttina – vakituisesta palveluksesta.

Siviilielämän puolella Adof Ehrnrooth kunnostautui muun muassa osallistumalla Helsingin olympialaista ratsastuskilpailuun kesällä 1952.

Jalkaväenkenraaliksi Adolf Ehrnrooth ylennettiin vuonna 1980.

Uudessa sijoituspaikassaan vanhalla Kasarmialueella Tuomaanpuistossa kenraali Ehrnroothin muistomerkki on luontevasti suomalaiseen sotilaselämään ja maanpuolustukseen liittyvässä ympäristössä. Puistossa muistomerkin lähellä sijaitsevat myös Niilo Savian Rumpalit -patsas, Nina Sailon Lotta Svärd -patsas sekä sotilaspoikatoimintaa kunnioittava muistokivi.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki. Tuomaanpuistossa. Taustalla Rumpalit -patsas (Niilo Savia). 

Taiteilija:

Kuopiossa syntynyt – ja itsekin sotaveteraani – kuvanveistäjä Herman Joutsen (1924–2011) tunnetaan erityisesti luonnollisen kokoisista hevosaiheisista patsaista. Turun Itsenäisyyden aukiolle vuonna 2005 pystytetyn Jalkaväenkenraali Adof Ehrnroothin muistomerkin ohella taitelija on suunnitellut eri puolille Suoma lukuisia sota-aikaan ja luovutettuun Karjalaan liittyvistä muistomerkeistä. 

Aiheesta enemmän: 

● Turun kaupunki: Herman Joutsen: Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/herman-joutsen-jalkavaenkenraali-adolf

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8