keskiviikko 23. lokakuuta 2024

Turun Akatemian kirjapaino 1645‒1713. Erik Bryggman. 1940.

 

Turun Akatemian kirjapaino 1645‒1713. Erik Bryggman. 1940.  Uudenmaankatu 5.

Nykyisen Uudenmaankadun alkupäässä, aikoinaan Luostarikorttelissa numero 130 toimi vuosina 1645‒1713 Turun Akatemian kirjapaino.  Täällä työskenteli Suomen ensimmäinen kirjapainoalan  ammattimies, kirjanpainaja Peder (Pietari) Wald. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän kohteen muistomerkki on kiireiselle kadunkulkijalle lähes huomaamaton, arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja vuonna 1940 paljastettu, suomen- ja ruotsinkielinen kivilaatta. 


Korkeinta opetusta ja tutkimusta tarjoava Turun Akatemia perustettiin vuonna 1640, ja tiedemaailmassa keskeisen kirjallisen materiaalin tuottamisessa välttämätön kirjapaino perustettiin 1642. Ensimmäiset vuodet kirjapaino toimi tarkasti tuntemattomassa paikassa Uudenmaankadun tuntumassa, kunnes paino siirtyi osoitteeseen Luostarikortteli 130. Kirjapainon yhteyteen perustettiin myös ensimmäinen kirjakauppa.


Akatemian kirjapainon aktiivisen ja hyvän tuloksen mahdollisti ammattilaisen läsnäolo jo käynnistysvaiheessa, vaikka alan koulutusta ei maassamme ymmärrettävästi ollutkaan. Kirjapainon hoitajaksi palkattiin Tukholmasta Pietari Wald, ja rekrytoinnin ehtoihin kuului, että Wald toi mukanaan Ruotsista myös painokoneen ja tarvittavat kirjasimet.

Kirjanpainajan arvoa korostivat Waldille myönnettävät edut: Vuosipalkka 100 hopeataaleria, ja lisäksi hän sai korvauksen jokaiselta painoarkilta. Kirjanpainajan etuina olivat myös verottomuus sekä vapaa asunto. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Akatemian kirjapaino tuotti kaksi latinankielistä väitöskirjaa sekä hartauskirjallisuutta.

Vuonna 1643 valmistui ensimmäinen Suomessa painettu suomenkielinen painotuote, Ylimmäisen Keisarin Jesuxen Christuxen Mandati eli Käsky. Pietari Waldin arvostusta osoittaa, että hänet haudattiin piispan johdolla tuomiokirkkoon.

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat (Jyrki Pietilä), 15.2.2009). Frenckelin kirjapaino oli olennainen osa kulttuurihistoriaa; https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074335534

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys r.y. TKY 120 vuotta. Historiaa; https://www.tkyturku.fi/historiaa/

 

 

 


Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979.

  Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979. Kupittaaanpuisto.   Kupittaan lähde tunneta...