Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961.

 

Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961. Yliopistonmäki. Yliopiston keskusaukio. Yliopiston kirjasto.

Turun yliopiston keskusaukiolla, pääkirjaston edessä oleva Genius ohjaa nuoruutta -veistos on tilaustyö, jonka suunnitteli kuvanveistäjä ja akateemikko Wäinö Aaltonen. Jo koko Yliopistonmäen rakennuskannan ja tilajärjestelyt suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi oli piirtänyt suunnitelmiinsa aukiolle tulevan suihkukaivon ja patsaan. Naista ja nuorukaista esittävä, noin kolme metriä korkea pronssipatsas ja suihkukaivo paljastettiin J.V. Snellmanin päivänä 12.5.1961. Juhlallisessa tilaisuudessa olivat mukana veistoksen suunnittelija Wäinö Aaltonen, arkkitehti Aarne Ervi sekä patsaskokonaisuuden yliopistolle lahjoittanut vuorineuvos Veli Arvonen.

Teoksen aihe, genius, on antiikin määritelmän mukaan miehessä elävä ja vaikuttava jumalainen voima, joka seuraa tätä koko elämän ajan ja määrää miehen kohtalon. Veistos valmistui Muusan kuiskaus -nimisenä, mutta arvokkaan akateemisen ympäristön luonnetta paremmin havainnollistava Genius-nimi otettiin käyttöön jo patsaan paljastustilaisuudessa.

Aarne Ervin kokonaissuunnitelmassa oli myös Yliopistonmäen tuomiokirkon puoleisen Koskenniemenkadun varrelle tuleva suurikoinen, kolmea Turussa opiskellutta suurmiestä esittävä veistos. Tämän teoksen suunnittelukilpailun voitti Harry Kivijärvi veistoksellaan Runeberg, Lönnrot, Snellman.

Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.

Hirvensalon ateljeessa valmistui myös toinen turkulainen ikoni, Lilja -patsas.

Turussa on Genius ohjaa nuoruutta -veistoksen lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen julkista ulkoilmaveistosta:  Muusa Hirvensalossa (1); R.W. Ekmanin muotokuvahermi Puolalanmäellä (2); Victor Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä (3); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä; Lilja Runebergin puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla;  Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä; Työ ja Tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä. 

Aiheesta enemmän:

 

● Veli Junttila. Genius ohjaa nuoruutta. Turun Sanomat, 9.5.2011.

● Pfäffli Päivi (Toimittaja). (1994). Wäinö Aaltonen 1894–1966. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. 335 s.  ISSN 0788-0324; ISBN 952-9565-09-7

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html 

● (2). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html

(3). Taidetta Turussa, 31.8.2024. Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/victor-westerholmin-muotokuvahermi.html