Gustav II Adolf. Bengt Erland Fogelberg (1849) 1992.

 

Gustav II Adolf. (Kustaa II Aadolf). Bengt Erland Fogelberg (1849) 1992. Akatemiatalo, Hämeenkatu 11, Turun hovioikeus.

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadof (1594–1632) perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623. Sotapäällikkönä historiaan jäänyt – myös nimellä Pohjolan leijona tunnettu – kuningas oli myös merkittävä oikeuden ja oikeudenkäytön, laillisen vallan ja oikeuslaitoksen kehittäjä, jonka johdolla laadittiin Ruotsiin uusi valtiopäiväjärjestys ja ritarihuonejärjestys. Oikeuslaitoksen uudistuksessa perustetiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614 ja yhdeksän vuotta myöhemmin Turkuun ja vuonna 1929 Tarttoon. Sotapäällikkönä ja strategina Kustaa II Aadolf saavutti koko Euroopan laajuisen maineen johtamalla Ruotsin joukot voitosta voittoon Manner-Euroopan 30-vuotisessa sodassa. 

Marraskuussa 1992 kuninkaan kunniaksi pystytettiin Matti Koivurinnan säätiön toimesta pronssinen näköispatsas Turun hovioikeuden edustalle. Patsas kuuluu edelleen säätiön taidekokoelmaan.  Gustav II Adolf -patsas on valos taiteilija Bengt Erland Fogelbergin vuonna 1849 valmistuneesta ja Göteborgiin vuonna 1854 pystytetystä veistoksesta. Ylväsryhtinen kuningas katsoo patsaassa kaukaisuuteen ojentaen oikean kätensä alaviistoon. Korkealla jalustalla seisovan kuninkaan korkeus on näköispatsaassa 161 senttimetriä, mikä oli Gustav II Adolfin  todellinen pituus.

Kopio Fogelbergin veistoksesta valmistettiin myös Viroon, Tarttoon yliopiston pihamaalle, josta Neuvostoliiton miehitysjoukot olivat poistaneet taiteilija Otto Strandmanin tekemän Kustaa II Aadolfin patsaan. Tarttoon pystytetyn kopion valmisti taitelija Elisabeth Tebelius-Muren vuonna 1991.

Suomessa kuningasta kunnioitetaan nykyisinkin juhlistamalla hänen kuolinpäiväänsä (marraskuun kuudes päivä) Ruotsalaisuuden päivänä. 

Taiteilija:

 

Ruotsalainen taiteilija Bengt Erland Fogelberg (1786–1854) opiskeli Tukholman Taideakatemiassa vuosina 1804–1812. Taiteilijan tunnettuja julkisia töitä ovat marmorista veistetyt muinaisskandinaaviset jumalhahmot Odin, Thor ja Balder. Ruotsin kuninkaallisten klassisen tyylin kookkaita näköispatsaita ovat Kustaa II Aadolfin lisäksi Tukholmassa sijaitseva kuningas Kaarle XIV Kustaan ratsastajapatsas.

Aiheesta enemmän:

● Turun hovioikeus. Kuukauden esine – kuningas Kustaa II Aadolfin patsas; Kuukauden esine – kuningas Kustaa II Aadolfin patsas | Turun hovioikeus 1623-2023 (utu.fi)