Suihkukaivo Leijona (G.A.
Petreliuksen suihkulähde). 1924. Gunnar Finne ja Armas
Lindgren. Vähätori,
Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2.
Vuosina 1913 ja 1914 järjestetyissä
kilpailuissa voittajaksi julistettua kuvanveistäjä Gunnar Finnen ja arkkitehti
Armas Lindgrenin teosta ei itsenäistymisen ajan sekasortoisissa oloissa
toteutettu ehdotetulle paikalleen Samppalinnanmäelle. Ajan myötä alkuperäistä
voittajaehdotusta ei enää katsottu sopivaksi, ja suunnittelijoilta tilattiin
uusi ehdotus kirjaston edustalle pystytettäväksi suihkukaivoksi. Toteutettuun
Suihkukaivo Leijonaan Finne ja Lindgren valitsivat aiheeksi suomalaisuuden
symboliksi nousseen leijonan. Patsaan
jalustan – jossa on myös Turun lilja – tulleet merihevoset ja simpukankuoret
kuvaavat Turun merellistä historiaa ja elinkeinoelämää.
Vaiheittain edennyt suihkukaivohanke
toteutettiin vuosina 1922–1924, ja Turun kaupungille G.A. Petreliuksen
lahjoitusrahasto luovutti teoksen toukokuussa 1924. Teoksen jalustaan tilattiin
latinankieliset kiitos- ja muistokirjoitukset kunnallisneuvos G.A.
Petreliukselle. Muistolauseet laati Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden
professori Edwin Flinck (myöhemmin Edwin Linkomies).
Taiteilijat:
Kuvanveistäjä Gunnar Finne (1886–1952)
opiskeli kotimaassa vuosina 1905–1909 Helsingin yliopiston piirustussalissa,
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisuuskeskuskoulussa, ja
vuosina 1909–1910 hän opiskeli Wienin taideteollisuuskoulussa. Hän toimi
taiteilijan työnsä ohella myös opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa sekä
Teknillisessä korkeakoulussa.
Finnen tunnetuin julkinen työ on Helsingin
Esplanadin puistossa sijaitseva Zacharias Topeliuksen muistomerkki. Hän
suunnitteli myös useita veistosreliefejä vuonna 1931 valmistuneeseen
Eduskuntataloon, jonka julkisivun pylväskapiteelit ovat myös Gunnar Finnen
suunnittelemat.
Taiteellisista ansioistaan Gunnar Finnelle
myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951.
Arkkitehti ja rakennustaiteen professori
Armas Eliel Lindgren (1874–1929) tunnetaan ehkä parhaiten suomalaisen
rakennusperinteen vaalijana, jolla oli suuri osuus muun muassa sittemmin
UNESCOn Maailmanperintö-kohteeksi valitun Vanhan Rauman säilyttämisen
hyväksi. Lindgren työskenteli maineikkaissa arkkitehtitoimistoissa ja johti
omaa toimistoaan vuosina 1905–1929.
Suunnittelutöiden ohella Lindgren oli merkittävä alan opettaja, joka toimi Taideteollisuuskoulun ensimmäisenä taiteellisena johtajana vuosina 1902–1912. Teknillisen korkeakoulun rakennustaiteen professorina Lindgren toimi vuosina 1921–1929.
Aiheesta enemmän:
● Turun kaupunki. Gunnar Finne ja Armas
Lindgren: Suihkukaivo Leijona; Gunnar
Finne ja Armas Lindgren: Suihkukaivo Leijona | Turku.fi
● Lindgren,
Armas Eliel (1874–1929); LINDGREN, ARMAS (1874-1929) (uiah.fi)