Suihkukaivo Leijona. Gunnar Finne ja Armas Lindgren. 1924.

Suihkukaivo Leijona (G.A. Petreliuksen suihkulähde). 1924. Gunnar Finne ja Armas Lindgren. Vähätori, Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2. 

Turussa aikuisikänsä elänyt liikemies, yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, kauppaneuvos ja kunnallisneuvos Gustav Albert Petrelius (1836–1910) harjoitti monipuolista hyväntekeväisyyttä muun muassa rahoittamalla ruotsinkielisen lastenkodin perustamisen. Kaupungin kulttuurielämää Petrelius tuki monin taidelahjoituksin. Lapsettomana Turussa kuollut Petrelius lahjotti koko omaisuutensa Turun kaupungille, ja varoista muodostettu rahasto tilasi monia taidehankintoja. Lahjoittajan testamentissa oli toive suihkukaivon hankkimisesta kaupunkiin jollekin edustavalle paikalle.

Vuosina 1913 ja 1914 järjestetyissä kilpailuissa voittajaksi julistettua kuvanveistäjä Gunnar Finnen ja arkkitehti Armas Lindgrenin teosta ei itsenäistymisen ajan sekasortoisissa oloissa toteutettu ehdotetulle paikalleen Samppalinnanmäelle. Ajan myötä alkuperäistä voittajaehdotusta ei enää katsottu sopivaksi, ja suunnittelijoilta tilattiin uusi ehdotus kirjaston edustalle pystytettäväksi suihkukaivoksi. Toteutettuun Suihkukaivo Leijonaan Finne ja Lindgren valitsivat aiheeksi suomalaisuuden symboliksi nousseen leijonan.  Patsaan jalustan – jossa on myös Turun lilja – tulleet merihevoset ja simpukankuoret kuvaavat Turun merellistä historiaa ja elinkeinoelämää.

Vaiheittain edennyt suihkukaivohanke toteutettiin vuosina 1922–1924, ja Turun kaupungille G.A. Petreliuksen lahjoitusrahasto luovutti teoksen toukokuussa 1924. Teoksen jalustaan tilattiin latinankieliset kiitos- ja muistokirjoitukset kunnallisneuvos G.A. Petreliukselle. Muistolauseet laati Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori Edwin Flinck (myöhemmin Edwin Linkomies).

 

Taiteilijat: 

Kuvanveistäjä Gunnar Finne (1886–1952) opiskeli kotimaassa vuosina 1905–1909 Helsingin yliopiston piirustussalissa, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisuuskeskuskoulussa, ja vuosina 1909–1910 hän opiskeli Wienin taideteollisuuskoulussa. Hän toimi taiteilijan työnsä ohella myös opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa sekä Teknillisessä korkeakoulussa.

 

Finnen tunnetuin julkinen työ on Helsingin Esplanadin puistossa sijaitseva Zacharias Topeliuksen muistomerkki. Hän suunnitteli myös useita veistosreliefejä vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon, jonka julkisivun pylväskapiteelit ovat myös Gunnar Finnen suunnittelemat.

 

Taiteellisista ansioistaan Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951.

 

Arkkitehti ja rakennustaiteen professori Armas Eliel Lindgren (1874–1929) tunnetaan ehkä parhaiten suomalaisen rakennusperinteen vaalijana, jolla oli suuri osuus muun muassa sittemmin UNESCOn Maailmanperintö-kohteeksi valitun Vanhan Rauman säilyttämisen hyväksi. Lindgren työskenteli maineikkaissa arkkitehtitoimistoissa ja johti omaa toimistoaan vuosina 1905–1929.

 

Suunnittelutöiden ohella Lindgren oli merkittävä alan opettaja, joka toimi Taideteollisuuskoulun ensimmäisenä taiteellisena johtajana vuosina 1902–1912. Teknillisen korkeakoulun rakennustaiteen professorina Lindgren toimi vuosina 1921–1929. 

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Gunnar Finne ja Armas Lindgren: Suihkukaivo Leijona; Gunnar Finne ja Armas Lindgren: Suihkukaivo Leijona | Turku.fi

 

● Lindgren, Armas Eliel (1874–1929); LINDGREN, ARMAS (1874-1929) (uiah.fi)