Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927.

 

Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927. Aurakatu 15, Puolalanmäki. Turun taidemuseo.

Puolalanmäellä, Turun taidemuseoon johtavien kiviportaiden alapäässä on kaksi korkeaa punaisesta graniitista veistettyä teosta, joista oikean puoleinen esittää Victor Westerholmia. Teos on 4.1 metriä korkea hermi (yhdestä kivestä tasapaksuksi ja tasapintaiseksi veistetty monoliitti, jonka huipulla on patsaspää).

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoa oleva hermi muodostaa kokonaisuuden tätä muistomerkkiä vastapäätä portaiden toisella puolella olevan R.W. Ekmanin hermin kanssa. Muistomerkit Aaltonen veisti vuosina 1924–1926. Kunnallisneuvos G.A. Petreliuksen lahjoitusvaroin kaupungin taidekokoelmaan hankitut teokset paljastettiin vuonna 1927.

 

Turkulainen taidemaalari ja professori Victor Axel Westerholm (1860–1919) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa vuosina 1869–1879. Opintoja hän jatkoi ulkomailla, Saksassa Düsseldorfin taideakatemiassa 1870–1880 -luvuilla ja myöhemmin myös Pariisissa.

Taiteilijan työnsä lisäksi Victor Westerholm opetti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa, ja hän oli myös oppilaitoksen johtaja vuosikymmenien ajan. Victor Westerholm toimi myös Turun taidemuseon ensimmäisenä intendenttinä vuosina 1891–1919.

 

Museon pysyvässä näyttelyssä on useita Westerholmin suurikokoisia maalauksia. Useiden kansallisten ja kansainvälisten huomionosoitusten ja palkintojen huippuna Victor Westerholmille myönnettiin laajan elämäntyön ansiosta professorin arvonimi vuonna 1918. 

Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.

Hirvensalon  ateljeessa valmistui myös toinen turkulainen ikoni, Lilja -patsas.

Turussa on Victor Westerholmin muotokuvahermin lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen julkista ulkoilmaveistosta: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1); Muusa Hirvensalossa (2); R.W. Ekmanin muotokuvahermi Puolalanmäellä (3); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä; Lilja Runebergin puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla;  Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä, Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Wäinö Aaltonen: Victor Westerholm; Wäinö Aaltonen: Victor Westerholm | Turku.fi 

● Kansallisbiografia; Westerholm, Victor (1860–1919); https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4160  

● Pfäffli Päivi (Toimittaja). (1994). Wäinö Aaltonen 1894–1966. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. 335 s.  ISSN 0788-0324; ISBN 952-9565-09-7 

Katso myös:

 

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

 

(2). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html

 

(3). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html