Terveyttä ja voimaa. Heikki Häiväoja. 1960.

 

Terveyttä ja voimaa. Heikki Häiväoja. 1960. Huhtamäki Oy. Pansio, Pansiontie 47.

Huhtamäki-nimeen liitettävällä teollisuudella on yli satavuotiset perinteet, joista suuri osa on myös Turun historiaa.

Heikki Huhtamäen vuonna 1920 perustamaan ja sittemmin laajaksi ja kansainväliseksi monialayritykseksi laajentuneeseen teollisuusimperiumiin on aikojen saatossa kuulunut muun muassa makeistehdas Hellas, keksitehdas Ipnos, säilyketehdas Jalostaja sekä mehuja ja liköörejä valmistava Marli, kosmetiikkayritys Fincos ja lääketehdas Leiras. Tätä nykyä Huhtamäki on pakkausteollisuuden kansainvälinen jättiläinen.

Yhtymän kiinteistön pihalla Pansiossa, Pansiontien varrella, paljastettiin vuonna 1960 yritysryppään monipuolista, usein ruokaan, terveyteen ja hyvinvointiin viittaavaa toimintaa luonnehtiva, kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suihkukaivoveistos Terveyttä ja voimaa.  

Taiteilija:

Kuvanveistäjä Heikki Häiväoja (1929–2019) oli monipuolinen taiteilija, joka keskittyi uransa alkuvaiheessa realistisiin, esittäviin teoksiin, ja myöhemmin hän siirtyi yhä enemmän abstrakteihin aiheisiin.

Taidealaa Heikki Häiväoja opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1947–1950 sekä Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1950–1951. Oman taiteilijan työnsä ohella Häiväojan uran merkittävä osuus oli toiminta opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1958–1970 (vararehtorina vuonna 1970), opettajana ja vararehtorina Taideakatemian koulussa vuosina 1977–1984 sekä Taideteollisen ammattikoulun opettajana vuosina 1964–1969 (johtajana vuodet 1964–1969). Ensimmäisen kerran Häiväojan teoksia oli näyttelyssä vuonna 1950.

Tunnetuin Heikki Häiväojan luomus on Suomen hopeamarkka, jonka hän suunnitteli yhdessä Olof Erikssonin kanssa vuonna 1964. Muita Häiväojan suunnittelemia rahoja ovat viiden markan kolikko, ja lisäksi hänen suunnitelmaansa perustuu senttiarvoisten kolikoiden taustapuolella oleva Suomen vaakunaleijona. Häiväojan suunnittelemia ovat myös Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaraha vuodelta 1967 sekä 60-vuotisjuhlaraha vuodelta 1977. Erityiset henkilöiden kunniaksi lyödyt juhlarahat Heikki Häiväoja suunnitteli tasavallan presidenteille: J.K. Paasikiven juhlaraha vuodelta 1970 sekä Urho Kekkosen juhlaraha vuodelta 1975.

Erillisteoksista Heikki Häiväojan tunnetuimpia ovat Helsingissä sijaitsevat Sodanajan naisen muistomerkki (1966) sekä A.E. Nordenskiöldin muistomerkki (1985). 

Kymmenistä koti- ja ulkomaisista näyttelyosallistumisista merkittävimpiä ovat Suomen edustaminen Brasiliassa Sao Paulon biennaalissa vuosina 1961 ja 1967, Monacon kansainvälisessä taidekilpailussa vuosina 1964 ja 1969, Venetsian biennaalissa vuonna 1966 sekä Middelheimin biennaalissa Belgiassa vuonna 1979. Lisäksi Häiväojan mitalit ovat olleet Suomen edustajina useissa kansainvälisissä mitalitaiteen näyttelyissä.

Heikki Häiväojalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1982. Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon hän sai vuonna 1988. Uransa aikana Häiväoja sai kymmeniä kunniamerkkejä ja mitaleja.

Aiheesta enemmän:

● Wikipedia. Huhtamäki; https://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtam%C3%A4ki 

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Heikki Häiväoja; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/heikki-haivaoja

● Mitalitaiteen vuosikirja 2003 (julkaisija Suomen Mitalitaiteen kilta); https://mitalitaide.fi/wp-content/uploads/Vuosikirja_2003.pdf

Vuosikirjassa artikkelit:

Häiväoja Heikki. Minä 75, sivut 4 – 11.

Lindgren Liisa. Heikki Häiväoja – pienoisveistoksista monumentteihin, sivut 12 – 22.

Järvinen Outi. Monumenttitaidetta pienessä koossa – tarkastelun kohteena Heikki Häiväojan mitalitaide, sivut 23 – 27.

Talvio Tuukka. Heikki Häiväoja rahojen suunnittelijana, sivut 28 –35.

Heikki Häiväojan mitalituotanto, sivut 36 – 47.