Hiekkakivireliefit, Ylösnousemuskappeli. Ennu Oka & Jussi Vikainen. 1941.

 

Hiekkakivireliefit, Ylösnousemuskappeli.  Ennu Oka & Jussi Vikainen. 1941. Ylösnousemuskappeli, Turun hautausmaa.

Turun hautausmaan Ylösnousemuskappeli valmistui vuonna 1941. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman, jonka monista turkulaisista töistä tätä pidetään arkkitehtonisesti merkittävimpänä ja kauneimpana. Rakennuksen ulkoseinän hiekkakivireliefit ovat talvisodassa kaatuneen taiteilija Ennu Okan suunnittelemia, ja työn saattoi päätökseen taiteilija Jussi Vikainen.

Hiekkakivireliefien alkuperäinen suunnittelija Ennu Oka menehtyi talvisodan taisteluissa maaliskuussa 1940, ja hänen työnsä saattoi nykyiseen asuunsa Jussi Vikainen.

Taiteilijat:

Vehmaalla syntynyt kuvanveistäjä Jussi Vikainen (virallinen koko nimi Johan Vieno Vikainen; 1907‒1992) tunnetaan monista sotamuistomerkeistä ja sankarivainajien muistomerkeistä, joita on Lounais-Suomessa kaikkiaan 20. Vikainen oli itsekin mukana sodassa, Jalkaväkirykmentti 13 mukana. Monissa teoksissaan Vikainen käytti kotiseutunsa Vehmaan punaista graniittia.

Vikainen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, josta hän valmistui vuonna 1927. Myöhemmin hän oli kuvanveistäjien Aarne Aaltosen ja Yrjö Liipolan oppilaana. Sotien jälkeen Vikainen toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana vuosina 1952‒1954.

Jussi Vikaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966, ja professorin arvonimen taiteilija sai vuonna 1980.

Ylösnousemuskappelin hiekkakivireliefien lisäksi Jussi Vikaisen julkisia teoksia Turussa ovat: Menneet sukupolvet Turun vanhalla hautausmaalla; Sadetyttö ja makeisputto Leaf-Centerin tehdasalueella Kärsämäessä; Maan antimet -reliefi Pansiossa; Sankarihautojen muistomerkki Pyhän Katariinan kirkon edustalla; Turun Suomalaisen Säästöpankin talon reliefi Kauppiaskadulla; Summan taistelun muistomerkki Kupittaanpuistossa; Sankarihautojen muistomerkki Turun hautausmaalla.

Turussa syntynyt kuvanveistäjä Ennu Oka (1913–1940) opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1932–1934. Myöhemmin hän toimi opettajana samassa oppilaitoksessa. Ensimmäisen kerran Ennu Okan teoksia oli näyttelyssä Turussa vuonna 1932.

Lyhyeksi jääneen uransa aikana hänen teoksiaan oli esillä kotimaan lisäksi ainakin Tanskassa (Kööpenhaminassa, postuumisti vuonna 1953). Ennu Oka menehtyi talvisodan taisteluissa maaliskuussa 1940 Viipurin maalaiskunnassa.

Turun taidemuseossa oli Ennu Okan muistonäyttely talvella 1943.

Ylösnousemuskappelin hiekkakivireliefien ohella toinen Ennu Okan tunnettu julkinen työ Turussa on Halon kantaja -veistos Työväentalon Ursininkadun puoleisella seinällä.

Aiheesta enemmän:

● Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Ylösnousemuskappeli; Ylösnousemuskappeli - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)

● Huusko Anna-Kaisa (teksti) & Kesäläinen Suvi (kuvat). (2019). Design Stories: Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli on suomalaisen arkkitehtuurin helmi; Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli on suomalaisen arkkitehtuurin helmi | Design Stories (finnishdesignshop.fi)

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Ennu Oka; https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/ennu-oka 

● Jussi Vikainen, Ansioluettelo; Vikainen, Jussi | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura