Aunuksen kävijäin muistomerkki. 1922.

 

Aunuksen kävijäin muistomerkki. 1922. Turun hautausmaa. Kortteli U.2.3.7.1.

Itä-Karjalassa sijaitsevan Aunuksen talonpojat nousivat keväällä ja kesällä 1919 kapinaan Neuvosto-Venäjän bolsevikkihallintoa vastaan pyrkimyksenään irrottautua Venäjästä ja liittyä Suomeen. Yksityiset avustusjärjestöt, Karjalan komitean johdolla, keräsivät tähän niin kutsuttuihin heimosotiin liittyvään vapaaehtoisen avustuskomitean, joka ylitti rajan ja eteni Aunukseen.

Kapinalliset menestyivät aluksi, ja muun muassa Aunuksenkaupunki vallattiin. Kesäkuussa 1919 Aunuksen kuntien edustajat julistivat Aunuksen läänin eronneen Neuvosto-Venäjästä ja liittyvän Suomeen. Kuukauden lopulla neuvostojoukot lähtivät vastahyökkäykseen ja pakottivat suomalaiset joukot perääntymään. Tämän jälkeen Neuvostohallinto vakiintui alueella.

Suojeluskunta- ja asetoverit pystyttivät vuonna 1922 Turun hautausmaalle muistomerkin Aunuksen sotaretkellä kaatuneiden seitsemän turkulaisen miehen haudalla. Harmaassa sarkofagimaisessa graniittipaadessa on teksti 1919 AUNUKSEN PUOLESTA  FÖR OLONETZ 1919 sekä seitsemän miehen nimet ja syntymä- ja kuolinajat. Kivipaaden toisessa päädyssä on Karjalan vaakunatunnus ja toisessa päädyssä Turun vaakuna.

Aiheesta enemmän:

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8

● Kaisti Riikka & Puhakka Martti. (1999). Unikankareen kummulta Skanssin malmille. Turun hautausmaan vaiheita. 222 s. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Turun maakuntamuseo. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä. ISBN 951-595-056-2