Paavo Nurmi. Wäinö Aaltonen. (1924) 1955.

 

Paavo Nurmi (teos tunnetaan myös nimellä Paavo Nurmen juoksijapatsas). Wäinö Aaltonen. (1924) 1955. Itäinen Rantakatu 10. 

Suomen kaikkien aikojen parhaaksi urheilijaksi monesti äänestetty, turkulainen juoksijasuuruus Paavo Nurmi on Turussa tätä nykyä liikenteen puristuksessa. Valtio tilasi kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta moninkertaisen olympiavoittajan Paavo Nurmen juoksijapatsaan vuonna 1924, kun Nurmi oli voittanut viisi kultamitalia Pariisin olympialaisissa. Teos valmistui vuonna 1925. Turun Hirvensalon ateljeessa toteutetun veistoksen mallina oli kohde itse. 

Patsas oli itsenäisen Suomen valtion ensimmäinen julkisen taiteen tilaus. 

Antiikin Olympian periaatteiden ja tyylin mukaan (henkilö kuvataan alastomana) toteutetun kokovartaloveistoksen ensimmäinen ja toinen pronssivalos ovat Helsingissä, Olympiastadionin edessä sekä sisätiloissa Ateneumin taidemuseossa. Kolmas valos teoksesta saatiin Nurmen synnyin- ja kotikaupunkiin Turkuun, jossa patsas pystytettiin vuonna 1955. 

Lennokkaasti etenevän juoksijan patsas sijoitettiin vilkasliikenteisen Itäisen Rantakadun keskelle liikenteenjakajaan, lähellä Auransiltaa ja Aninkaistenkatua. Teoksesta on neljäskin valos, joka sijaitsee Sveitsissä, Kansainvälisen Olympiakomitean 9 päämajan edessä Lausannessa. Viides valos paljastettiin Jyväskylässä vuonna 2001. 

Yleisurheilun saavutuksistaan yhä niin meillä kuin kansainvälisesti tunnetuimpiin suomalaisiin lukeutuva Paavo Nurmi (1897–1973) voitti kaikkiaan yhdeksän olympialaisten kultamitalia.

Eri juoksumatkoilla Paavo Nurmi teki 20 henkilökohtaista ja kaksi viestinjuoksun maailmanennätystä. Yhden maailmanennätyksistään Nurmi juoksi Turun Urheilupuistossa (3000 metriä, 8.23,6; 27.8.1922). Vuonna 1997 Urheilupuiston stadion nimettiin kotikaupungin sankarin kunniaksi Paavo Nurmen stadioniksi. 

Saavutustensa ansiosta Nurmi sai useita kunnioittavia kutsumanimiä kuten Lentävä suomalainen ja Juoksijoiden kuningas. Aktiiviuransa jälkeen Nurmi toimi urheiluvalmentajana, ja myöhemmällä iällään hän onnistui erinomaisesti liike-elämässä. Rakennuspiirtäjän koulutuksen saanut Nurmi kunnostautui etenkin kiinteistöalalla, sijoittajana ja rakennuttajana. 

 Paavo Nurmen kotitalo osoitteessa Jarrumiehenkatu 4 on ollut ajoittain ja sopimuksesta avoinna olevana museona vuodesta 1997. Rakennuksen seinällä on kuvanveistäjä, professori Raimo Heinon suunnittelema Paavo Nurmi -reliefi/muistolaatta.

Paavo Nurmi -reliefi (Raimo Heino), Jarrumiehenkatu 4.

Veistoksen silhuetin näkee Turussa patsaan ohella usein muuallakin. Vuosittaiset Paavo Nurmi Games ja Paavo Nurmi Maraton, Paavo Nurmi Foundation -säätiö sekä liikuntalääketieteen tutkimuskeskus Paavo Nurmi -keskus käyttävät logoissaan Wäinö Aaltosen patsaan ikoniseksi muodostunutta hahmoa. 

Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910. 

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915. 

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Hirvensaloon perustamassaan ateljeessa Wäinö Aaltosen kuuluisista töistä Paavo Nurmen patsaan lisäksi muun muassa Lilja -patsaan. 

Wäinö Aaltonen oli aikansa tunnetuin ja arvostetuin suomalainen kuvanveistäjä, jonka ansiot kruunattiin korkeimmilla huomionosoituksilla. Professorin arvo Aaltoselle myönnettiin vuonna 1940, ja taiteen akateemikoksi Wäinö Aaltonen nimitettiin vuonna 1948.

Paavo Nurmi -patsaan lisäksi Wäinö Aaltosen julkisia ulkoilmaveistoksia Turussa ovat: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1); Muusa Hirvensalossa (2); R.W. Ekmanin  muotokuvahermi Puolalanmäellä (3); Victor Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä (4); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä (5); Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä (6); Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla (7); Lilja Runebergin puistossa; Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä. 

Aiheesta enemmän: 

● Turun kaupunki. Wäinö Aaltonen: Paavo Nurmi; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/waino-aaltonen-paavo-nurmi

● Kormano Riitta. (1994). Juoksijapatsas nuoren kansakunnan vertauskuvana. Teoksessa: Wäinö Aaltonen 1894–1966, (toimittaja: Päivi Pfäffli), sivut 51–55. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. 335 s.  ISSN 0788-0324; ISBN 952-9565-09-7

● Kormano Riitta. (2023). Rakkaudenkaipuu luomistyön teesinä. Teoksessa: Wäinö Aaltonen. Luomisen riemu (toimittajat: Virpi Nikkari & Marjut Villanueva), sivut 57–75. Tampereen taidemuseon julkaisuja 190. Tampere. 

● Tiainen Riina. (2023). Ylevä ja kepeä Aaltonen – Taiteilijakuvan paradoksisuus. Teoksessa: Wäinö Aaltonen. Luomisen riemu (toimittajat: Virpi Nikkari & Marjut Villanueva), sivut 31–43. Tampereen taidemuseon julkaisuja 190. Tampere.

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

(2). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html

(3). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html

(4). Taidetta Turussa, 31.8.2024. Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/victor-westerholmin-muotokuvahermi.html

(5). Taidetta Turussa, 10.10.2024. Aleksis Kiven muistomerkki. Wäinö Aaltonen. (1949) 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/aleksis-kiven-muistomerkki-waino.html

(6). Taidetta Turussa, 24.10.2024. Genius Montanus. Wäinö Aaltonen. 1961: https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/genius-montanus-waino-aaltonen-1961.html 

(7). Taidetta Turussa, 3.11.2024. Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Wäinö Aaltonen. (1948–1952) 1955; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/kun-ystavyyssuhteet-solmitaan-waino.html