Äiti ja tytär, hautamuistomerkki (Matilda Johanna Meurman, o.s. von Troil, † 3.3.1853 ja Bertha Maria Meurman, † 3.3.1853). Muistomerkki Knut von Troil. 1930. Uittamontie 39.
Yksityinen mutta koko Suomea koskettanut perhetragedia tapahtui Turun silloisen kaupunkikeskustan eteläpuolella, muinaisen Heikkilän kuninkaanlatokartanon mailla vuonna 1853. Suomen Pankin Turun konttorin entinen johtaja, salaneuvos Samuel von Troil oli rakennuttanut kartanon maille asuintalon pienelle kummulle erilleen kartanon muista rakennuksista.
Tuossa uudisrakennuksessa sattui von Troilin puolison, vapaaherratar Johanna von Troilin syntymäpäivän jälkeisenä yönä kohtalokas tulipalo, jossa menehtyivät Samuel von Troilin jo aikaisemmin leskeksi jäänyt tytär Matilda Meurman (o.s. von Troil) ja hänen tyttärensä Bertha. Koko rakennus paloi, ennen kuin sammutusapua saatiin paikalle, eikä taloa koskaan rakennettu uudelleen.
Tragedian merkitystä uutistapahtumana osoittaa, että Zacharias Topelius kirjoitti onnettomuudesta runon, ja vapaaherrattaren juhlissa mukana ollut hovimaalari Robert W. Ekman maalasi kaksikin taulua onnettomuudesta ja sitä edeltäneestä juhlasta.
Vuonna 1930 von Troilin sukuyhdistys pystytti tapahtumapaikalle kolmiosaisen, punaisesta graniitista tehdyn muistomerkin, johon on ikuistettu Topeliuksen runosta lauseet (suomennettuna): Oi tuskaa, osaa lempeän äl itke, muista vain kodista kotiin kuinka hän vaelsi rakastain. Ylemmän osan, pikkutyttö Berthan muistolle omistettu säe on suomennettuna: tännekin jo ylsi käsi kuoleman, sammuttaen tähden rakestetun, valoisan” (Suomennokset kirjasta Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään III).
Muistomerkin suunnitteli arkkitehti Knut von Troil, joka tunnetaan Turussa muun muassa Linnankadun varrella olevan kuusikerroksisen Asunto Oy Poseidonin suunnittelijana.
Aiheesta enemmän:
● Kalpa Harri & Koivikko Pentti. 1976. Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään III, sivut 76‒78. Turun Sanomat. ISBN 951-99091-2-5