Halisten myllyn muistomerkki. 1995. Halistenkoski.

 

Halisten myllyn muistomerkki. 1995. Halistenkoski, Aurajoen rannassa, nykyisen padon lähellä.  

Halistenkoski on paitsi maisemallisesti myös toiminnallisesti keskeinen osa Turun ja Turun seudun historiaa. Halisten kylämäki on yksi noin kymmenestä lounaissuomalaisesta kylämäestä, joissa on ollut asutusta jo rautakaudella. Vanhasta kulttuurista ovat muistutuksena monet arkeologiset esiintymät ja muistomerkit.

Toiminnallisena – ja maamme ensimmäisenä teolliseen käyttöön valjastettuna koskena – Halistenkoski mainitaan jo 1300-luvulla. Vuoden 1352 asiakirjassa vahvistetaan, että Turun piispa Hemminki saa pitää myllypadon luukut auki keväisin ja syksyisin kalan noustessa koskessa. Mylly on ollut toiminnassa jo tätä aikaisemminkin, mutta tarkkoja tietoja ei kirjallisuudesta löydy. 

Sittemmin paikalla on ollut useita myllyrakennuksia lähes nykyaikaan saakka. Viimeisin Halisten mylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1942.

Viljan jauhamisen lisäksi Halistenkosken vesivoimaa alettiin hyödyntää myös tuotantolaitoksissa. 1540-luvulla perustettu veranvanutuslaitos on ilmeisesti ensimmäinen varsinainen teollisuuslaitos koko Suomessa.

Historiallisen merkityksensä ansiosta Halisten kylämäki koskineen ja patoineen on saanut erityissuojellun aseman. Alue on Museoviraston luokituksessa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Vuonna 1995 Turun kaupungin ja Turkuseuran toimesta Halistenkosken ja padon tuntumaan pystytettiin muistomerkki, joka koostuu jalustalle nostetusta vaakasuoraan asetetusta myllynkivestä sekä alueen historiasta kertovasta pronssilaatasta.

Muistomerkin pronssilaatassa ovat suomeksi ja ruotsiksi  tekstit: 

Tällä paikalla toimi noin 600 vuoden ajan Halisten mylly, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1352. Halisten koski on antanut vesivoimaa parhaimmillaan kolmelle jauhomyllylle. Lisäksi kosken rannalla on sijainnut verkakutomon vanutusmylly 1540-luvulta 1600-luvulle, säämiskäintekijäin mylly 1600-luvulla, luumylly ja väritehdas 1800-luvulla, nikkarinverstas ja saha 1901‒1905.

Omistajina ovat olleet kirkko, kruunu, ja kaupunki sekä vuokraajina turkulaisia porvareita. Luumylly tuhoutui tulipalossa 1929. Myllyrakennukset paloivat jatkosodan aikana 1942. Vesilaitos rakennettiin 1922 ja nykyinen pato valmistui 1972.

Turkuseura 1995. Turun kaupunki.

Maarian kuntaan kuulunut Halinen liitettiin Turun kaupunkiin vuonna 1944. 

Aiheesta enemmän:

● Museovirasto. (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Halisten kylämäki. Kohdetiedot

● Veli-Pekka Toropainen. Aurajoen Halistenkosken historiaa. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 48: 117–231; https://journal.fi/ssvk/article/view/53302

● Salenius Hannele, Virtanen Timo & Komulainen Martti (2003). Muistojen myllyt.  46 sivua. Aurajokisäätiö. Turku. ISBN 951-98533-4-0; https://aurajoki.net/Pdf/muistojen_myllyt.pdf