A.I. Arwidssonin muistomerkki. Harry Kivijärvi. 1970.

 

A.I. Arwidssonin muistomerkki. Harry Kivijärvi. 1970. Tuomiokirkkopuisto.

Turkulaissyntyinen kuvanveistäjä ja taiteilija Harry Kivijärvi voitti vuonna 1969 kutsukilpailun Turkuun pystytettävästä kansallisuusaatteen vaalijan A.I. Arwidssonin muistomerkistä, joka paljastettiin Turun tuomiokirkon edustalle vuonna 1970. 

Teos on Kivijärven koko tuotannossa eräänlainen käännekohta, sillä hän aloitti työn suoraan kiven veistämisellä, ilman tavanomaisen kipsimallin tekemistä. Tästä työstä alkaen kuvanveistäjän työtapa olikin säännönmukaisesti aloittaa suoraan kivimateriaalin työstämisellä. Veistoksessa – kuten myös kaksi vuotta aikaisemmin Turussa paljastetussa Runeberg. Lönnrot, Snellman -muistomerkissä, Kivijärven teosten pintoihin tulee karheiksi veistettyjä pintoja aikaisemmin hallinneiden sileiden pintojen sijaan.

Tuomiokirkkopuiston rastaat pesivät säännöllisesti veistoksen syvennyksissä.

Tutkija ja kansallisrunouden kerääjä Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858) oli huomattava autonomisen ajan suomalaisuuden edistäjä ja kulttuurivaikuttaja, jonka nykypolvi tuntee iskulauseeksi muodostuneista sanoista: ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”. Usein toistettu iskulause ei kuitenkaan ole Arwidssonin, vaikka miete on peräisin hänen Åbo Morgonbladissa maaliskuussa 1821 julkaistusta artikkelistaan. Alkuperäistekstin pohjalta ikoniseksi muodostuneen iskulauseen muotoili J.V Snellman. Arwidsson itse ei artikkelissaan maininnut lainkaan Venäjää tai venäläisiä.

Arwidsson opiskeli Turun akatemiassa, jossa hän myös saavutti tohtorin arvon vuonna 1817 puolustettuaan historian alaan liittynyttä väitöskirjaansa.  Vuonna 1821 hän perusti kantaa ottavan ja kansallismielisiä asioita käsitelleen Åbo Morgonblad -sanomalehden.

Taiteilija:

Turkulaissyntyinen kuvanveistäjä Harry Kivijärvi (1931‒2010) opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1947‒1950. Uransa alussa Kivijärvi teki metallisia pienoisveistoksia, mutta myöhemmin hän keskittyi suuriin kiviveistoksiin. Tunnetuimmissa, yleensä useammasta jykevästä osasta koostuvissa veistoksissa Kivijärvi käytti mustaa tai valkoista, pinnoiltaan kiiltäväksi hiottua kiveä.

Kivijärven tunnetuimpia veistoksia ovat Itä ja länsi -niminen presidentti J.K. Paasikiven muistomerkki Helsingissä sekä Urho Kekkosen hautapaasi Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Kivijärven työt olivat Suomen edustajana muun muassa Venetsian, São Paulon ja Pariisin biennaaleissa.

Harry Kivijärvi palkittiin vuonna 1970 Pro Finlandia -mitalilla. Kivijärvi kutsuttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi vuonna 1987. Ars Fennica Elämäntyöpalkinnon hän sai 2003.

Harry Kivijärven laaja taidekokoelma, jossa on 23 taiteilijan omaa teosta, on tätä nykyä lahjoitettuna Mäntässä, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallussa.  

A.I. Arwidssonin muistomerkin lisäksi Turussa on Harry Kivijärven neljä muutakin julkista ulkoveistosta: Voiton portti Artukaisissa, Turkuhallin edustalla (1); Teema Hirvensalossa (2): Kivitaulu Turun Kauppakorkeakoulun pääoven edessä (3); Runeberg, Lönnrot, Snellman Yliopistonmäellä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Harry Kivijärvi: A.I. Arwidssonin muistomerkki; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/harry-kivijarvi-i-arwidssonin-muistomerkki

● Forsius Aimo. 2008. Adolf Iwar Arwidsson – katsaus kansallisen herättäjän elämänvaiheisiin; www.saunalahti.fi/arnoldus/arwid_ai.htm 

● Karasma Katri. 2019. Adolf Ivar Arwidsson ‒ edelläkävijä. 136 sivua.  A.I. Arwidsson -kerho. ISBN 978-952-94-2235-7

● Klinge Matti. 1997. Keisarin Suomi. Suomennos Marketta Klinge. 542 sivua. Schildts Förlags Ab, Espoo. ISBN 951-50-0682-1 

● Sarjala Jukka. 2020. Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Historiallisia tutkimuksia 283. 267 sivua. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ISBN 978-951-858-196-6

● Harni Heli, Kiiski Päivi & Seppä Johanna. (2008). Harry Kivijärvi ja se mitä taiteeksikin kutsutaan. 223 sivua. Wäinö Aaltosen museon julkaisu NRO 53. Turku. 

● Kivijärvi Liisa. (2018). Kivijalka. Harry Kivijärven elämäntyön painopisteitä Liisa ja Harry Kivijärven keskustelujen pohjalta. Teoksessa: Kiven aika. Harry Kivijärvi ja kuusi suomalaista nykykuvanveistäjää (Laura Kuurne, toimittaja). sivut 99‒108. Parvs Kustannus, Helsinki.

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 2.8.2024. Voiton portti. Harry Kivijärvi. 1990; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/voiton-portti-harry-kivijarvi-1990.html

(2). Taidetta Turussa, 28.8.2024. Teema. Harry Kivijärvi. 2016; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/teema-harry-kivijarvi-1965-2016.html

(3). Taidetta Turussa, 4.10.2024. Kivitaulu. Harry Kivijärvi. 1973 (1999).