Henrik Gabriel Porthanin muistomerkki. Carl Eneas Sjöstrand. 1864.

 

Henrik Gabriel Porthanin muistomerkki. Carl Eneas Sjöstrand. 1864. Porthaninpuisto, Tuomiokirkon aukio. 

Porthaninpuistossa, Turun tuomiokirkon aukiolla sijaitseva Henrik Gabriel Porthanin muistomerkki on sekä Turun ensimmäinen julkinen taideteos että koko Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksen tuotoilla rahoitettu muistomerkki. Kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrandin suunnittelema teos on koko Suomen ensimmäinen julkinen henkilömonumentti. 

Monumentissa Porthanin henkilöhahmon korkeus on 2.5 metriä, ja jokaisella sivullaan pronssireliefejä kantava graniittijalusta on 2.2-metrinen. Sjöstrand suunnitteli ja muotoili patsaan Roomassa, mutta pronssiin teos valettiin Münchenissä. 

Monipuolinen kulttuurivaikuttaja, Turun akatemian professori ja akateemikko, ”Suomen historian isä” H.G. Porthan edisti suomalaisuuden aatetta niin kirjallisuuden, historian, kirkkohistorian kuin maantieteen saroilla. Sekä Henrik Gabriel Porthanin henkilön että Carl Eneas Sjöstandin patsaan taustoja ja tieteellistä, taiteellista ja yhteiskunnallista merkitystä valottaa monipuolisesti kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen uudessa Ensimmäinen -kirjassaan.  

Juhlallisin menoin 9.9.1864 paljastetun muistomerkin jykevässä graniittijalustassa on Porthanin elämän vaiheita ja saavutuksia symbolisoivia kuvia sekä kansallisuusaatetta korostava Leijona-vaakuna. Jalustan taustassa on teksti: ”Suomen maan ja Suomen kansan arvohon asettajalle. Tähän kaikki Suomen kansa muistopatsahan panetti”. 

Suurmiehen tarinaa ja merkitystä laajentamaan tarkoitettuja patsaan jalustan viittä pronssireliefiä  – varsinkin Porthanin oppilaiden (arkkipiispa Jacob Tengström sekä runoilija ja professori Frans Michael Franzen) – profiilikuvia  Siukonen pitää veistoksen taiteellista tasoa heikentävinä.

Muistomerkin paljastustilaisuus oli kansallinen ylpeydenaihe, ja tilaisuudessa olivat läsnä kulttuurivaikuttajista muun muassa Elias Lönnrot, J.V. Snellman ja Fredrik Cygnaeus.

Taiteilija:

Tukholmassa syntynyt kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) saapui Suomeen Fredrik Cygnaeuksen kutsuttua hänet suunnittelemaan H.G. Porthanin muistopatsasta. Sittemmin jopa Suomen kuvanveiston isäksi kutsuttu, hyvin arvostettu taiteilija toimi yli 40 vuotta opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä muotoilun opettajana Polyteknisessä opistossa. 

Sjöstrand oli opiskellut kuvanveistoa Tukholman taideakatemiassa vuosina 1847–1855, ja jatko-opintoja hän harjoitti Kööpenhaminassa, Münchenissä ja Roomassa. Suomeen Sjöstrand muutti pysyvästi vuonna 1863. 

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Carl Eneas Sjöstrand: H.G. Porthanin muistomerkki; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/carl-eneas-sjostrand-h-g-porthanin-muistomerkki

 

● Turun Historiallinen Yhdistys (Eero Matinolli). (2011).  H.G.Porthanin patsaan syntyhistoria; THArk16s203-217.pdf (thy.fi)

● Viljo, Eeva Maija. (2012). Henrik Gabriel Porthanin muistomerkki. Teoksessa: Hetkinen ja muistojälki. Turun kaupungin taidekokoelman julkiset teokset (Päätoimittaja Riitta Kormano), sivut 30– 47. Turun Museokeskuksen julkaisuja 56. Turku/Åbo 2012. ISBN 978-951-595-157-1

● Siukonen, Jyrki (2023). Ensimmäinen. Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan. 209 sivua. Tietolipas 281. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki, ISBN 978-951-858-619-0

● Henrik Gabriel Porthanin patsas; Henrik Gabriel Porthanin patsas – Wikipedia