Pudelma-paviljonki (Puinen kudelma). Eero Lundén ja työryhmä. 2011.

Pudelma (Puinen kudelma). Eero Lundén ja työryhmä. 2011. Kaupungintalon puisto.

Turun kaupungintalon puistossa 19.8.2011 yleisölle avatun puisen kehikon oli alun perin tarkoitus olla vain Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tilapäinen projekti, mutta rakennelman suosio on turvannut paviljongin jäämisen ainakin toistaiseksi pysyväksi.

Pudelma eli puinen kudelma on kaikkiaan 490 erillisestä, tarkoin suunnitellusta ja mitoitetusta, keskenään erilaisesta puukappaleesta koottu rakennelma, jonka suunnitteluun ja toteutukseen tarvittiin arkkitehtien, taiteilijoiden ja puukäsityön ammattilaisten panosta. Palat jyrsittiin kuhmolaisella tehtaalla, ja paviljongin kokosi 18 arkkitehtiopiskelijan ryhmä. 

Pudelman toteutuksessa Turun kaupungin yhteistyökumppaneina olivat Turku 2011 -säätiö, Finnforest, ja varsinaisessa toteutuksessa oli mukana arkkitehteja, arkkitehtiopiskelijoita ja insinöörejä Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta sekä yhdysvaltalaisesta, New Yorkissa toimivasta Columbia-yliopistosta. Hankkeen keskeinen käynnistäjä oli turkulainen, Oulun ja Columbian yliopistoista valmistunut arkkitehti Eero Lundén.

Pudelmassa yhdistetään perinteistä suomalaista puurakentamisen osaamista moderniin, algoritmeihin perustuvaan tietokoneavusteiseen teolliseen valmistukseen. 70 neliömetrin laajuisen paviljongin suunnittelusta ja pystytyksestä vastasivat arkkitehtiopiskelijat Oulun yliopiston professorin Rainer Malkamäen ja Columbia-yliopiston rakennus- sekä digitaalisen suunnittelun osastojen johtajan Philip Anzalonen johdolla.

Columbia-yliopisto on ollut toteuttamassa vastaavia rakennelmia aikaisemmin Italiassa, Espanjassa ja Japanissa, mutta Pudelma on näistä kookkain. 

Suomalaisen puurakentamisen merkkitapauksia esittelevässä kokonaiskatsauksessa Pudelma oli yhtenä esimerkkinä Venetsian arkkitehtuuribiennalessa vuonna 2012.

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat (Maija Luotonen), 22.8.2011. Puusta kudottu paviljonki; https://www.ts.fi/kulttuuri/250079

● Turun Sanomat (Leena Korja-Kaskimäki). 19.3.2021. Pudelma jämähti sijoilleen – vuosi vaihtui vuosikymmeneksi; https://www.ts.fi/uutiset/5257865

● Lundén Architecture Company.  Combining digital manufacturing methods with traditional woodworking; https://www.lunden.co/research/pudelma-pavilion/

● Arch Daily, 2012. Finnish Pavilion presents ”New Forms in Wood”; https://www.archdaily.com/265933/venice-biennale-2012-finnish-pavilion-presents-new-forms-in-wood/eero-lunden-markus-wikar-pudelma-in-turku-finland-02-photo-by-markus-wikar

 

Sadetyttö ja makeisputto. Jussi Vikainen. 1949.

Sadetyttö ja makeisputto. Jussi Vikainen. 1949. Makeistehdas Hellas, Leaf-Center. Kärsämäentie 35.

Kärsämäessä sijaitseva, vuonna 1941 valmistunut entinen Hellas Oy:n suklaatehdas monine oheisrakennuksineen olivat vuosikymmeniä turkulaisen elintarviketeollisuuden keskeisiä toimintapisteitä. Nykyisin Leaf-Center -nimellä tunnettavan keskuksen rakennukset ovat aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä.

Teollisuuskauden ajalta on muistona keskuksen edustan nurmikolla oleva, vuonna 1949 pystytetty suihkukaivoteos, jossa on kuvataiteilija Jussi Vikaisen pronssinen Sadetyttö ja makeisputto -veistos. Suihkukaivoveistos on Huhtamäki-yhtymän tilaustyö.

Tehdasmiljöö ja sen olennaisena osana Vikaisen Sadetyttö ja makeisputto -veistos ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja Turun kaupunki on Maakuntamuseon suositusten ja ohjeiden mukaan suojellut asemakaavassa nämä kohteet – tavalla, joka säilyttää kulttuuriarvot, sallien kuitenkin monipuolisen, modernin käytön eri tarkoituksiin.

Taiteilija:

Vehmaalla syntynyt kuvanveistäjä Jussi Vikainen (virallinen koko nimi Johan Vieno Vikainen; 1907‒1992) tunnetaan monista sotamuistomerkeistä ja sankarivainajien muistomerkeistä, joita on Lounais-Suomessa kaikkiaan 20. Vikainen oli itsekin mukana sodassa, Jalkaväkirykmentti 13 mukana. Monissa teoksissaan Vikainen käytti kotiseutunsa Vehmaan punaista graniittia.

Vikainen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, josta hän valmistui vuonna 1927. Myöhemmin hän oli kuvanveistäjien Aarne Aaltosen ja Yrjö Liipolan oppilaana. Sotien jälkeen Vikainen toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana vuosina 1952‒1954.

Sadetyttö ja makeisputto -veistoksen lisäksi Turussa on useita muitakin Jussi Vikaisen julkisia teoksia: Maan antimet -reliefi Pansiontiellä (1); Menneet sukupolvet Turun vanhalla hautausmaalla (2); Sankarihautojen muistomerkki Pyhän Katariinan kirkon edustalla (3);  Sadetyttö ja makeisputto Leaf Centerissä Kärsämäessä (4); August Blombergin muistomerkki Urheilupuistossa (5); Summan taistelun muistomerkki Kupittaanpuistossa (6); Ulkoa ja sisältä -reliefit Puolalan koulussa (7); Reliefiveistos, Turun Suomalaisen Säästöpankin talo Kauppiaskadulla (8);  Sankarihautojen muistomerkki Turun hautausmaalla; Hiekkakivireliefi Ylösnousemuskappelissa.

Jussi Vikaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966, ja professorin arvonimen taiteilija sai vuonna 1980.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Asemakaavamuutos ”Hellas” Kärsämäen kaupunginosa (os. Hiidenkatu, Kärsämäentie, Puustellinkatu) (17/2010) (Ks); https://ah.turku.fi/ksylk/2013/1001020x/2973410.htm 

● Bergh Erik (Teksti) & Nisonen Jyrki (Valokuvat). (1987). Jussi Vikainen. 181 s. Vehmaan Kotiseutuyhdistys r.y. ISBN 951-99837-7-5

● Jussi Vikainen, Ansioluettelo; Vikainen, Jussi | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 29.6.2024. Maan antimet. Jussi Vikainen. 1947; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/maan-antimet-jussi-vikainen-1947.html

● (2). Taidetta Turussa, 10.8.2024. Menneet sukupolvet. Jussi Vikainen. 1957; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/menneet-sukupolvet-jussi-vikainen-1957.html

● (3). Taidetta Turussa, 17.9.2024. Sankarihautojen muistomerkki, Pyhän Katariinan kirkko. Jussi Vikainen. 1950; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/sankarihautojen-muistomerkki-pyhan.html

● (4). Taidetta Turussa, 23.9.2024. Sadetyttö ja makeisputto, Jussi Vikainen. 1949; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/sadetytto-ja-makeisputto-jussi-vikainen.html

● (5). Taidetta Turussa. 20.10.2024. August Blomberg, Urheilupuiston luoja. Jussi Vikainen, 1947; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/august-blomberg-urheilupuiston-luoja.html

● (6). Taidetta Turussa, 28.10.2024. Summan taistelun muistomerkki. Jussi Vikainen. 1965; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/summan-taistelun-muistomerkki-jussi.html

● (7). Taidetta Turussa, 17.11.2024. Ulkoa ja sisältä Jussi Vikainen. 1955.

● (8). Taidetta Turussa, 30.11.2024. Reliefiveistos, Turun Suomalaisen Säästöpankin talo. Jussi Vikainen. 1935; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/reliefiveistos-turun-suomalaisen.html

 

Mahatma Gandhi 150 vuotta. Muistomerkki ja Mahatma Gandhin lehto.

Mahatma Gandhi 150 vuotta. Muistomerkki ja Mahatma Gandhin lehto. Artukainen, Messukentänkatu.

Vuonna 2019 – jolloin oli kulunut 150 vuotta Intian itsenäistymisen isähahmoksi kutsutun Mohandas (Mahatma) Gandhin (1869–1948) syntymästä – Intian hallitus lahjoitti Suomelle muistomerkkejä. Helsinkiin pystytettiin Gandhin patsas, ja Turun kaupungille Intia lahjoitti 150 tammen tainta. Näistä taimista istutettiin Maailman ympäristöpäivänä (5. kesäkuuta) Artukaisiin, lähelle Raisionjokea, yhtenäinen lehtipuukasvusto. Istutukseen osallistuivat Intian Suomen suurlähettiläs Vani Rao ja Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus, ja istutuksista suuren osan hoitivat paikallisen intialaisten yhteisön jäsenet.

Kaupunki kustansi alueen kunnostuksen ja sitoutui alueen ylläpitoon. Istutusalueen laidalle pystytettiin kivi, jonka muistolaatassa on suomeksi ja englanniksi teksti: Alueella sijaitsevat 150 tammea Intian valtio on lahjoittanut Turun kaupungille 5. kesäkuuta 2019 Mahatma Gandhin 150-juhlavuoden kunniaksi. ”Maapallo tuottaa kylliksi tyydyttääkseen jokaisen tarpeet muttei jokaisen ahneutta”.

Vuonna 2021 Turun viranomaisen aloitteesta istutusalue nimettiin – Intian suurlähettilään aloitteesta ja kaupungin kaavoituspäällikön päätöksellä– Mahatma Gandhin lehdoksi.

Perustamisvaiheessa puistosta hahmoteltiin koko kansan virkistysaluetta ja rauhallista metsäsaareketta kasvavan kaupunginosan luontokohteena. Lahjoitustammien lisäksi puistosuunnitelmaan kuului 400 muun lehtipuun istuttaminen. Valitettavasti kaupungin lupaus puiston hoidosta on jäänyt puolitiehen, ja tammien ympäristöt ovat pahoin ruohottuneet ja umpeenkasvaneet.

Englannin hallinnassa olleen jättivaltion nousu itsenäiseksi tasavallaksi toteutui vuonna 1947. Irtautuminen kuningaskunnasta tapahtui – ajalle poikkeuksellisesti – ilman laajoja sotatoimia. Intialaisten johtohahmoksi itsenäisyyskampanjoinnissa nousi Gandhi, jonka väkivallattoman vastarinnan periaate (Satyagraha) on tuttu – joskin valitettavan vähän noudatettu oppi on arvostettu nykymaailmassakin.

Jättivaltio Intia nousi huhtikuussa 2023 – ohi Kiinan – maailman väkirikkaimmaksi valtioksi yli 1.4 miljardilla asukkaallaan. Jatkuvista poliittisista ja uskonnollisista kiistoista huolimatta intialaiset muistavat lämmöllä Gandhia ja hänen opetuksiaan.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki, 5.6.2019; Intian hallituksen lahjoittamat tammet istutettiin Artukaisiin | Turku.fi

● Turun Sanomat (Jari Heino), 26.2.2021. Intian isä saa nimikkolehdon Artukaisiin – Mahatma Gandhin kunniaksi on istutettu 150 puuta; https://www.ts.fi/uutiset/5236706

● Aamuset, 28.2.2021. Artukaisiin Mahatma Gandhin lehto; https://www.aamuset.fi/artikkeli/5238457

Nunnahaudan muistomerkki. Turun hautausmaa.

 

Nunnahaudan muistomerkki. Kopio 1800-luvun muistomerkistä, valmistanut Jorma Siltanen. 1998. Turun hautausmaa, Kortteli V.3.5.7.98.

Muistomerkki on paikalla, johon on haudattu Kaskenmäellä aikoinaan toimineen nunnaluostarin alueelta rakennustöiden yhteydessä vuosina 1830–1831 löydettyjen vainajien luita. Samaan hautapaikkaan siirrettiin vuonna 1938 myös osoitteesta Kaskenkatu 2, vanhan dominikaaniluostarin hautausmaalta löydettyjen noin 70 ruumiin jäännökset. Aikakauden tyylin ruotsinkielellä muistomerkin teksti kertoo paikalle haudatuista.

Nunnahaudoille pystytettiin muistomerkki jo 1830-luvulla, ja nykyinen Turun hautausmaan muistomerkki on tarkka kopio alkueräisestä. Tämä on järjestyksessä jo kolmas haudan muistomerkki. Ensimmäinen muistomerkki pystytettiin luultavasti jo 1830-luvulla, ja sitä korjattiin 1880-luvulla. Alkuperäisen mallin mukaan muistomerkki uusittiin vuonna 1933. 

Nykyisin hautausmaalla oleva muistomerkki on tarkka jäljennös alkuperäisestä. Tämän tyyliltään uusgoottisen muistomerkin valmisti Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän puuseppä Jorma Siltanen vuonna 1998.

Aiheesta enemmän:

● Kaisti Riikka & Puhakka Martti. 2001. Unikankareen kummulta Skanssin malmille. Turun hautausmaan vaiheita. 2. painos. 222 s. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Turun maakuntamuseo. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä. ISBN 951-595-056-2

Yksisiipinen enkeli (Romuenkeli). Simo Helenius. 2014.

 

Yksisiipinen enkeli (Romuenkeli). Simo Helenius. 2014. Veistospuisto, Koroisten maatila, Catilluksentie.

Aurajoen itärannalla Koroisissa sijaitseva Veistospuisto koostuu Elävän Kulttuurin Koroinen ry:n järjestämän, taiteilija Simo Heleniuksen (11.11.1942–21.5.2026) johtaman veistoskurssin töistä.

Veistokset on tehty puistosta kaadettujen puiden rungoista. Heleniuksen useiden puuveistosten tavoin Yksisiipinen enkeli -teoksessa (tunnetaan myös nimellä Romuenkeli) tärkeän sijan saavat materiaalin yksityiskohdat – kuten puun sisään jäänyt ja puun osaksi tullut peltikaton palanen.

Taiteilija:

Simo Helenius opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1966‒1969 sekä Kain Tapperin kivenveistokurssilla vuonna 1978. Ensimmäisen kerran Heleniuksen teos oli näyttelyssä vuonna 1966 (taideyhdistyksen vuosinäyttely). Ensimmäisen oman näyttelyn hän piti Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1969.

Heleniuksen teoksia on lukuisissa museoissa ja julkisissa tiloissa, ja yksityisiä sekä yhteisnäyttelyitä on ollut vuosien varrella. Uransa alkuvaiheissa Helenius tunnettiin pop-taiteen edustajana, ja viime vuosien töistä suurta huomiota ja arvostusta ovat saaneet etenkin puuveistokset.

Taiteen valtionpalkinnon Simo Helenius sai vuonna 1984 ja Wäinö Aaltosen Seuran palkinnon vuonna 1976. Valtion taiteilija-apurahakausia (1-, 3- ja 5-vuotisia) Helenius on saanut viidessä vaiheessa, ja valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin vuonna 2004. Turkulaisen taiteilijayhdistys Arte ry:n kunniajäsen Simo Helenius on ollut vuodesta 2005.

Yksisiipinen enkeli -teoksen lisäksi Turussa on neljä muutakin Simo Heleniuksen julkista ulkoilmaveistosta: Ahkerat lukutoukat Samppalinnan koulun edessä, Itäisellä Pitkäkadulla, (1); Kissa-Kallu Vanhan Hämeentien alussa Nummen kaupunginosassa (2); Utelias Aunelan koulun pihalla; Poika ja meri Linnankadulla.

Aiheesta enemmän:

● Seppä, Johanna. (2018). Simo Helenius. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2017 / 81. ISBN 978-951-595-205-9; ISSN 1797-9641

● Seppä, Johanna. (2012). Kirveellä veistetty, huumorilla höystetty. Poimintoja kuvanveistäjä Simo Heleniuksen tuotannosta. Teoksessa; Hetkinen ja muistijälki, (Päätoimittaja Riitta Kormano), sivut: 196‒203. Turun Museokeskuksen julkaisuja 96, Turku. ISBN 978-951-595-157-1

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Helenius, Simo Juhani; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/wp-content/uploads/artist_347/simo-helenius-cv-24012019.pdf

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 20.6.2024; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/ahkerat-lukutoukat-simo-helenius-1975.html

(2). Taidetta Turussa, 24.7.2024. Kissa-Kallu. Simo Helenius. 1989; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/kissa-kallu-simo-helenius-1989.html

 

Teksti tuntemattomalla kielellä. Jani Rättyä. 2004.

Teksti tuntemattomalla kielellä. Jani Rättyä. 2004. Varissuo. Suurpäänkatu 31A.

Varissuo tunnetaan suurena ja monikulttuurisena lähiönä, jossa yli kolmasosa asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Varissuon kansainvälisen väestön rikkauden takana on yli 60 maata, joissa nykyasukkaiden juuret ovat. Lähiössä puhutaan ainakin 80 eri kieliryhmään kuuluvia kieliä.

Kielten monimuotoisuutta kuvaavat lähiötä kaarena kiertävän Suurpäänkadun varrella olevan kerrostalon seinässä kaksi, näennäisesti kolmesta lauseesta koostuvaa tekstiryhmää. Laserleikatuista ja maalatuista alumiinisista kirjaimista koostetun Teksti tuntemattomalla kielellä -teoksen tekijä, turkulaistaiteilija Jani Rättyä kertoo saaneensa inspiraation teokseen tutkiessaan uskonnoista riippumatonta kielillä puhumisen ilmiötä, jossa henkilö esittää käsittämättömistä tavuista koostuvaa puhetta.

Keksimänsä puheen hän muunsi vapaasti kirjoitetuiksi lauseiksi. Teos on osa suomalaisten ja senegalilaisten taiteilijoiden yhteistä ympäristö- ja yhteisötaiteellista Taf Taf -hanketta. 

Taiteilija:

Vuonna 1973 Nivalassa Pohjanmaalla syntynyt kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Jani Rättyä muutti Turkuun vuonna 1994. Hän opiskeli Limingan taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa sekä Kuvataideakatemiassa, josta hän suoritti kuvataiteen maisterin tutkinnon vuonna 2014.

Teksti tuntemattomalla kielellä -teoksen lisäksi Turussa on neljä muutakin Jani Rättyän julkista taideteosta: Päivänkakkara (Jani Rättyä & Antti Stöckell) Forum Marinumin edustalla (1); Freedom Lakkatien lastenkodin seinässä (2); Kapseli Yli-Maarian koulun edustalla (3); Papu (viiden taiteilijan yhteistyö) Kupittaanpuistossa; Seinänläpikävelijä Varissuolla.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Jani Rättyä; Teksti tuntemattomalla kielellä - Jani Rättyä (janirattya.com)

● Jani Rättyä, Ansioluettelo; cvjani-tiivis.pdf (kuvataiteilijamatrikkeli.fi) 

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 27.6.2024; Päivänkakkara. Jani Rättyä & Antti Stöckell. 2011; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/paivankakkara-jani-rattya-antti.html

● (2). Taidetta Turussa, 1.7.2024. Freedom. Jani Rättyä. 2011; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/freedom-jani-rattya-2011.html  

● (3). Taidetta Turussa, 26.8.2024. Kapseli. Jani Rättyä. 2018; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/kapseli-jani-rattya-2018.html

 

Pehr Kalm Revival. Jan-Erik Andersson. 2012.

Pehr Kalm Revival. Jan-Erik Andersson. 2012. Piispankatu 17; Aurajokiranta, Sibelius-museon takapiha. 

Turun ja koko Suomen tieteen historian kiistattomiin suurmiehiin lukeutuva Pehr Kalm syntyi vuonna 1716 Ruotsissa ja kuoli Turussa vuonna 1779. Tunnetuin Kalmin saavutuksista on monivuotinen tutkimus- ja keräilymatka Pohjois-Amerikkaan, josta kasvitieteilijä toi kotimaahansa lukuisia täällä aikaisemmin tuntemattomia kasvilajeja.

Kalm oli paitsi kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija myös pappi, ja hän toimi myös Turun Akatemian talousopin professorina ja rehtorina. Kalmin kasviperintöä säilyttää nykysinkin Aurajoen rannassa, Åbo Akademin laitosrakennusten ja Sibeliusmuseon kupeessa oleva, vuonna 1760 valmistunut puutarha, jonka kruununa on kookas, Kalmin itsensä istuttama tammi.

Puutarhaan on sijoitettu turkulaisen taiteilijan Jan-Erik Anderssonin suunnittelema ympäristötaideteos Pehr Kalm Revival, jonka muodostavat istutukset sekä niitä ympäröivät punaisista metallitangoista luodut kaaret.

Teos herätti ennen valmistumistaan paljon huomiota ja vastustustakin, koska muistomerkin katsottiin hallitsevan arvokasta kansallismaisemaa ja mahdollisesti vahingoittavan tammipuiden juuristoa. Kevennetyssä muodossa muistomerkki valmistui vuonna 2012. Åbo Akademin säätiön tilaama muistomerkki suunniteltiin kunnioittamaan paitsi Kalmia myös Åbo Akademille rahaa lahjoittaneita kansalaisia ja yhteisöjä.

Pehr Kalmin tammi.

Taiteilija:

Turussa vuonna 1954 syntynyt taiteilija Jan-Erik Andersson on suorittanut luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon Åbo Akademissa vuonna 1981. Turun piirustuskoulussa hän opiskeli vuosina 1979‒1982. Taideopintojensa huippuna Jan-Erik Andersson valmistui kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiassa vuonna 2008. Osana tohtorin tutkintoa hän suunnitteli ja rakensi Hirvensalon saareen Life on a Leaf -talon, joka kuuluu myös Turun kaupungin taidekokoelmaan.

Andersson on monipuolinen, kuvataiteen ja kuvanveiston lisäksi ympäristö- ja performanssitaiteen osaaja. Ansioistaan Andersson on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan kahdesti (1999 ja 2008) ja lisäksi vuonna 2004 valtion lastenkulttuuripalkinnon. Valtion taiteilijaeläke Anderssonille myönnettiin vuonna 2015. Jan-Erik Andersson on turkulaisen taiteilijayhdistys Arte ry:n kunniajäsen.

Turussa on Pehr Kalm Revival  -teoksen lisäksi kuusi muutakin Jan-Erik Anderssonin julkista ulkoilmateosta: (1). Fredrika Runeberg ja piste Itäisellä Rantakadulla, Abo Vetus Ars Nova -taidemuseon muurissa; (2). Life on a Leaf Hirvensalossa; (3). Sateenkaaren salaisuus Biolaaksossa;  (4). Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla (Aurajoen ylittävällä sillalla ja rantamuurissa Kaupunginteatterin tuntumassa); (5). Papu (viiden taiteilijan yhteisteos) Kupittaanpuistossa; Neliosainen Mielikuvituksen horisontti Pääskyvuoren koulussa ja koulun pihalla.

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat, 12.1.2012. Typistetty Pehr Kalm Revival sai myönteisen lausunnon; https://www.ts.fi/uutiset/297630  

● Åbo Akademi. Pehr Kalm Revival; finaali_ilman_taustaa.pdf (abo.fi)

● Jan Erik Andersson. Pehr Kalm Revival. Environmental Artwork, 2012; https://www.anderssonart.com/pehr-kalm-revival/ 

● Peura Aaja, Lehtonen Maria & Heinonen Maarit. 2014. Pehr Kalmin kasvit Piispankadulla. 32 sivua. Svenska Kulturfonden, Åbo Akademi, Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT); https://core.ac.uk/download/pdf/52250378.pdf

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 5.7.2024. Fredrika Runeberg ja piste. Jan-Erik Andersson. 2007; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/fredrika-runeberg-ja-piste-jan-erik.html

● (2). Taidetta Turussa, 18.10.2024. Life on a Leaf. Jan-Erik Andersson.  2009; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/life-on-leaf-jan-erik-andersson-2009.html

● (3). Taidetta Turussa, 8.11.2024. Sateenkaaren salaisuus. Jan-Erik Andersson. 2002 ja 2007; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/sateenkaaren-salaisuus-jan-erik.html

● (4). Taidetta Turussa, 14.11.2024. Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/turun-linnantontun-ja-valpuri-innamaan.htm

● (5). Taidetta Turussa, 28.11.2024. Papu. Jan-Erik Andersson, Eero Merimaa, Jani Rättyä, Ann Sundholm & Oona Tikkaoja. 2015; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/papu/jan-erik-andersson-eero-merimaa.html