Kansallisrunoilija J.L. Runebergin puoliso Fredrika Runeberg (o.s. Tengström; 1807‒1879) asui lapsuusvuosinaan Turussa, lähellä Aurajoen rantaa nykyisen Itäisen Pitkäkadun kohdalla sijainneessa, Turun palossa 1827 tuhoutuneessa talossa.
Fredrika Runeberg oli kirjailija, toimittaja ja naisten asioiden puolustaja. Häntä pidetään erityisesti historiallisten romaanien osaajana, ja yhdessä Zachris Topeliuksen kanssa Fredrika Runeberg aloitti romaanikirjallisuuden aikakauden Suomessa. Yhteiskunnallisesti merkittävä teos on vuonna 1861 julkaistu Teckningar och drömmar -kirja.
Erittäin kielitaitoinen ja kirjallisesti lahjakas Fredrika myös toimitti yhdessä miehensä kanssa Helsingfors Morgonblad -sanomalehteä. Tämän tehtävän merkitystä korostaa usein esitetty maininta Fredrika Runebergistä maamme ensimmäisenä naispuolisena journalistina ja kulttuuri-intellektuellina.
Tuon tuhoutuneen talon paikalla,
Rettigin palatsissa toimivan Aboa Vetus Ars Nova -museon muurissa oleva Fredrika
Runeberg ja piste -muistomerkki paljastettiin kirjailijan syntymän
200-päivänä vuonna 2007. Lehtikullasta, lasista ja vanerista valmistetun,
taiteilija Jan-Erik Anderssonin suunnitteleman valotaideteoksen kustansivat
yksityiset suomen- ja ruotsinkieliset säätiöt (Matti Koivurinnan säätiö, Föreningen Konstsamfundet,
Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska kulturfonden ja Svenska
litteratursällskapet i Finland).
Taiteilija:
Turussa vuonna
1954 syntynyt taiteilija Jan-Erik Andersson on suorittanut luonnontieteiden
kandidaatin tutkinnon Åbo Akademissa vuonna 1981. Turun piirustuskoulussa hän
opiskeli vuosina 1979‒1982.
Taideopintojensa huippuna Jan-Erik Andersson valmistui kuvataiteen tohtoriksi
Kuvataideakatemiassa vuonna 2008. Osana tohtorin tutkintoa hän suunnitteli ja
rakensi Hirvensalon saareen Life on a Leaf -talon, joka kuuluu myös
Turun kaupungin taidekokoelmaan.
Andersson on
monipuolinen, kuvataiteen ja kuvanveiston lisäksi ympäristö- ja
performanssitaiteen osaaja. Ansioistaan Andersson on saanut valtion
viisivuotisen taiteilija-apurahan kahdesti (1999 ja 2008) ja lisäksi vuonna
2004 valtion lastenkulttuuripalkinnon. Valtion taiteilijaeläke Anderssonille
myönnettiin vuonna 2015. Jan-Erik Andersson on turkulaisen taiteilijayhdistys
Arte ry:n kunniajäsen.
Turussa on Fredrika Runeberg ja piste -teoksen lisäksi kuusi muutakin Jan-Erik Anderssonin julkista ulkoilmateosta: (1). Pehr Kalm Revival Aurajokirannassa, Sibelius-museon rakennuksen seinustalla; (2). Life on a Leaf Hirvensalossa; (3). Sateenkaaren salaisuus Biolaaksossa; (4). Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla Aurajoen ylittävällä sillalla ja rantamuurissa Kaupunginteatterin tuntumassa; (5). Papu (yhteisteos viiden taiteilija kanssa) Kupittaanpuistossa; sekä Mielikuvituksen horisontti Pääskyvuoren koulussa (neliosaisen teoksen kaksi osaa koulun sisällä, kaksi osaa pihalla).
Aiheesta enemmän:
● Klinge Matti: Runeberg, Fredrika. Kansallisbiografia- verkkojulkaisu; https://kansallisbiografia.fi/
● Monto Riitta. (2007). Kasvot ikkunassa. Turun Sanomat, 3.9.2007.
Katso myös:
●
(1). Taidetta Turussa, 18.9.2024. Pehr
Kalm Revival. 2012; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/pehr-kalm-revival-jan-erik-andersson.html
●
(2). Taidetta Turussa, 18.10.2024. Life
on a Leaf. Jan-Erik Andersson.
2009; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/life-on-leaf-jan-erik-andersson-2009.html
●
(3). Taidetta Turussa, 8.11.2024. Sateenkaaren
salaisuus. Jan-Erik Andersson. 2002 ja 2007; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/sateenkaaren-salaisuus-jan-erik.html
● (4). Taidetta Turussa, 14.11.2024. Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/turun-linnantontun-ja-valpuri-innamaan.htm
● (5). Taidetta Turussa, 28.11.2024. Papu. Jan-Erik
Andersson, Eero Merimaa, Jani Rättyä, Ann Sundholm & Oona Tikkaoja. 2015; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/papu/jan-erik-andersson-eero-merimaa.html