Fredrika Runeberg ja piste. Jan-Erik Andersson. 2007.

Fredrika Runeberg ja piste. Jan-Erik Andersson.  2007. Itäinen Rantakatu 6. Rettigin palatsi. Aboa Vetus Art Nova.

Kansallisrunoilija J.L. Runebergin puoliso Fredrika Runeberg (o.s. Tengström; 1807‒1879) asui lapsuusvuosinaan Turussa, lähellä Aurajoen rantaa nykyisen Itäisen Pitkäkadun kohdalla sijainneessa, Turun palossa 1827 tuhoutuneessa talossa. 

Fredrika Runeberg oli kirjailija, toimittaja ja naisten asioiden puolustaja. Häntä pidetään erityisesti historiallisten romaanien osaajana, ja yhdessä Zachris Topeliuksen kanssa Fredrika Runeberg aloitti romaanikirjallisuuden aikakauden Suomessa. Yhteiskunnallisesti merkittävä teos on vuonna 1861 julkaistu Teckningar och drömmar -kirja.

Erittäin kielitaitoinen ja kirjallisesti lahjakas Fredrika myös toimitti yhdessä miehensä kanssa Helsingfors Morgonblad -sanomalehteä. Tämän tehtävän merkitystä korostaa usein esitetty maininta Fredrika Runebergistä maamme ensimmäisenä naispuolisena journalistina ja kulttuuri-intellektuellina. 

Tuon tuhoutuneen talon paikalla, Rettigin palatsissa toimivan Aboa Vetus Ars Nova -museon muurissa oleva Fredrika Runeberg ja piste -muistomerkki paljastettiin kirjailijan syntymän 200-päivänä vuonna 2007. Lehtikullasta, lasista ja vanerista valmistetun, taiteilija Jan-Erik Anderssonin suunnitteleman valotaideteoksen kustansivat yksityiset suomen- ja ruotsinkieliset säätiöt (Matti Koivurinnan säätiö, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska kulturfonden ja Svenska litteratursällskapet i Finland). 

Taiteilija:

Turussa vuonna 1954 syntynyt taiteilija Jan-Erik Andersson on suorittanut luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon Åbo Akademissa vuonna 1981. Turun piirustuskoulussa hän opiskeli vuosina 1979‒1982. Taideopintojensa huippuna Jan-Erik Andersson valmistui kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiassa vuonna 2008. Osana tohtorin tutkintoa hän suunnitteli ja rakensi Hirvensalon saareen Life on a Leaf -talon, joka kuuluu myös Turun kaupungin taidekokoelmaan.

Andersson on monipuolinen, kuvataiteen ja kuvanveiston lisäksi ympäristö- ja performanssitaiteen osaaja. Ansioistaan Andersson on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan kahdesti (1999 ja 2008) ja lisäksi vuonna 2004 valtion lastenkulttuuripalkinnon. Valtion taiteilijaeläke Anderssonille myönnettiin vuonna 2015. Jan-Erik Andersson on turkulaisen taiteilijayhdistys Arte ry:n kunniajäsen.

Turussa on Fredrika Runeberg ja piste -teoksen lisäksi kuusi muutakin Jan-Erik Anderssonin julkista ulkoilmateosta: Life on a Leaf Hirvensalossa; Papu (yhteisteos viiden taiteilija kanssa) Kupittaanpuistossa  Pehr Kalm Revival Aurajokirannassa, Sibelius-museon rakennuksen seinustalla; Sateenkaaren salaisuus Biolaaksossa; Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla (Aurajoen ylittävällä sillalla ja rantamuurissa Kaupunginteatterin tuntumassa) sekä Mielikuvituksen horisontti Pääskyvuoren koulussa (neliosaisen teoksen kaksi osaa koulun sisällä, kaksi osaa pihalla).

Aiheesta enemmän:

● Klinge Matti: Runeberg, Fredrika. Kansallisbiografia- verkkojulkaisu; https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2845 

● Monto Riitta. (2007). Kasvot ikkunassa. Turun Sanomat, 3.9.2007.