Jäinen meri. Turun talvimerenkulun muistomerkki. Raimo Utriainen. 1960 (1961).

 

Jäinen meri. Turun talvimerenkulun muistomerkki. Raimo Utriainen. 1960 (1961). Borenpuisto, Myllysillan ja Linnankadun kulmauksessa. 

Aurajoen länsirannalla, Myllysillan tuntumassa seisova kookas patsas herättää huomiota jyhkeydellään. Ja vahva on veistoksen aihekin, sillä patsaan sijaintipaikalle Aurajokeen saapui ensimmäinen Turun ja Tukholman välisen matkustajaliikenteen alus, matkustajahöyrylaiva S/S Bore 27.1.1898. 

Talvimerenkulun muistomerkki perustuu ehdotukseen, jolla veistoksen suunnittelija ja tekijä Raimo Utriainen voitti Turun kaupungin järjestämän kilpailun vuonna 1958. Jäinen meri oli mittava urakka, ja oli Utriaisen ensimmäinen julkisen kilpailun voitto.

Voittajaehdotus jalostui kolmen vuoden työskentelyn aikana viidessä suurikokoisessa (1:3 mittakaavassa) luonnoksessa, joissa alkuperäisen suunnitelman naturalistisia yksityiskohtia jäi pois, ja veistos muuttui jyhkeän yksinkertaistetuksi – olemukseltaan jopa kubistiseksi.

Muutoksen taustalla oli pitkä ulkomaanmatka, jossa Utriainen tutustui länsimaisen taiteen suurimpiin saavutuksiin niin Antiikin Kreikan kuin Italian Venetsian ja Firenzen kokoelmissa. Jäinen meri oli kuitenkin koko ajan työn alla. Omien sanojensa mukaan taiteilija ei pystynyt kyseisten kolmen vuoden aikana tekemään mitään muuta työtä.

Lopullinen, yksityiskohdista karsittu, pronssiin valettu veistos paljastettiin 12.4.1961 – päivänä, jolloin Neuvostoliiton Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslentonsa. 

Jalustoineen 4.5 metrin korkuisen veistoksen jalustassa on nimi August Uppman, Hän oli turkulainen merikapteeni, joka perusti höyrylaivayhtiö Boren. Jalustan toisella puolella on teksti S/S Bore, 27.1.1898 – päivämäärä, jolloin ensimmäisen talviliikenteen matkan tehnyt alus saapui tälle paikalle Aurajokeen. 

Taiteilija:

Taidemaalari, kuvanveistäjä, professori Raimo Utriainen (1927–1994) tunnetaan erityisesti suurista, monumentaalisista julkisista veistoksistaan, joita on useiden suomalaisten kaupunkien lisäksi muissa Pohjoismaissa ja ainakin Israelissa ja Japanissa. Utriaista pidetään maamme kuvanveistotaiteen uudistajana, joka edisti etenkin abstraktin ilmaisun käyttöä ja hyväksyttävyyttä.

Raimo Utriaisen tie ammattitaiteilijaksi oli pitkä ja monipolvinen. Hän opiskeli aluksi matematiikkaa Turun yliopistossa, mutta opiskeli samaan aikaan myös Turun Taidekoulussa. Helsinkiin muutettuaan Utriainen alkoi opiskella Teknillisessä korkeakoulussa arkkitehtuuria. Tämäkään ei ollut lopullinen päämäärä, vaan hän siirtyi vuonna 1953 opiskelemaan Suomen Taideakatemian kouluun.

Taitelijan uransa alussa Utriainen tunnettiin sekä taidemaalarina että kuvanveistäjänä. Omimmillaan – ja Suomessa alan valtavirrasta poikkeavan tyylin omaksuneena – Utriainen oli kuvanveistäjänä. Kansallisesti tunnetuksi hän tuli Turkuun tilatun talvimerenkulun muistomerkin (Jäinen meri) suunnittelijana. Vuonna 1972 paljastettu näyttelijä Ida Aalbergin muistomerkki oli ensimmäinen abstrakti henkilömuistomerkki Suomessa.

Kaikkiaan 46 julkisen veistoksen lisäksi Utriainen on jättänyt pysyvän jäljen Suomen taidehistoriaan vuonna 1993 perustetun Raimo Utriaisen taidesäätiön kautta. Säätiön laaja, taiteilija töiden kokoelma on sijoitettuna Espoon nykytaiteen Emma-museoon.

Raimo Utriaiselle myönnettiin Pro Finlandia mitali vuonna 1980. Samana vuonna tasavallan presidentti myönsi hänelle myös professorin arvonimen.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Raimo Utriainen: Jäinen meri; Raimo Utriainen: Jäinen meri | Turku.fi

● Pallasmaa Juhani. (2007). Raimo Utriainen. Soiva viiva. Raimo Utriaisen taidesäätiö, Espoon Modernin taiteen museo & Rakennustieto Oy.

● Veli Junttila. 2011. Talvimerenkulun muistomerkki. Turun Sanomat, 4.4.2011; https://www.ts.fi/puheenvuorot/210155