Marsalkka C.G.E. Mannerheimin muistomerkki. Veikko Leppänen 1959 & Aarne Ehojoki 1994.

 

Marsalkka C.G.E. Mannerheimin muistomerkki. Osateos Veikko Leppäsen ratsastajapatsaasta (1959, sijaitsee Lahdessa). Rintakuvamuistomerkin suunnittelija Aarne Ehojoki.  1994. Mannerheiminpuisto, Puutarhakatu.

 Nimikkopuistonsa laidalla, Mikaelinkirkon naapurissa oleva Suomen marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin (1867–1951) rintakuvapatsas on tavallaan kooste aikaisemmista muistomerkeistä. Pronssinen rintakuva on kuvanveistäjä Veikko Leppäsen tulkinta alun perin Helsinkiin suunniteltua Mannerheimin ratsastajapatsasta varten ja samalla osateos Lahden rautatieaseman edustalle vuonna 1959 pystytetystä Leppäsen Mannerheimin ratsastajapatsaasta.

Lahden teos oli ensimmäinen marsalkan ratsastajapatsas, ja se paljastettiin puoli vuotta ennen Helsingin vastaavaa ja kuuluisampaa ratsastajapatsasta (Aimo Tukiainen, 1960).

Turkuun 4.8.1994 – jolloin tuli kuluneeksi 50 vuotta Mannerheimin valinnasta Tasavallan presidentiksi – paljastetun muistomerkin jalustan ja teokselle johtavat portaat suunnitteli turkulainen arkkitehti Aarne Ehojoki.

Muistomerkin 60 senttimetrin korkuinen rintakuva on 1.4 metrin korkuisella graniittijalustalla. Muistomerkin jalustassa ovat Mannerheimin nimikirjoitus sekä synnyin- ja kuolinvuodet: 1867 ja 1951.

 

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944–1946) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja vuosina 1918–1919 sekä kuudes presidentti (vuosina 1944–1946). Eduskunta myönsi armeijan ylipäällikkönä toimineelle Mannerheimille marsalkan arvonimen 4.6.1942. Hän toimi puolustusvoimien ylipäällikkönä Suomen sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa. 

Taiteilijat:

 

Kuvanveistäjä Veikko Leppänen (1918–1969) tunnetaan julkisista merkkihenkilöiden patsaista, joista Turun Mannerheim-rintakuvan ja Lahden Mannerheimin ratsastajapatsaan lisäksi tärkeitä ovat presidentti J.K. Paasikiven patsas Lahdessa sekä Eetu Salinin muistomerkki Lahdessa.

Arvostettuja Leppäsen teoksia ovat myös yhteensä 11 sota- ja sotilasmuistomerkkiä (sankaripatsaat ja Karjalaan jääneiden muistomerkit). 

Arkkitehti Aarne Ehojoki (1913–1998) on suunnitellut monia Turussa sijaitsevia sota- ja sotilasmuistomerkkejä, muun muassa kaupungin ilmapuolustuksen muistomerkin, Turun sotaveteraanien muistomerkin sekä Postitalon pommitusten muistolaatat.  

Ehojoen suunnittelemia rakennuksia Turussa on lähes joka suunnalla: useita kouluja, yliopiston ja Kauppakorkeakoulun rakennuksia sekä kymmeniä asuin- ja liikerakennuksia).

 

Aarne Ehojoelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1978.

 

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Veikko Leppänen: Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim; Veikko Leppänen: Suomen Marsalkka C. G. E. Mannerheim | Turku.fi

 

● Kansallisbiografia. Mannerheim, Gustaf (1867–1951); Mannerheim, Gustaf (1867 - 1951) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)

 

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8