Kakskerran sankarihautojen muistomerkki. Erik Bryggman. 1948.

 

Kakskerran sankarihautojen muistomerkki. Erik Bryggman. 1948. Kakskerran kirkko, hautausmaa. Kakskerran kirkkotie 110. 

Kakskerran saaren vanha, Turun kaupunginarkkitehti Christian Schröderin suunnittelema harmaakivikirkko on vihittiin käyttöön vuonna 1770. Kellotapulin suunnitteli arkkitehti Carlo Bassi vuonna 1824.

Hautausmaahan on haudattu 17 sankarivainajaa, ja kirkon sisällä olevassa marmoritaulussa on lueteltu 28 sodissa 1939–1945 kaatuneen kakskertalaisen nimet. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa sankarihautojen muistomerkissä on teksti: Lyhyt vartiotie elonpäivämme lie – Tuhatvuotinen on isänmaan.

Aikaisemmin itsenäisenä kuntana toiminut Kakskerta liitettiin Turun kaupunkiin vuonna 1968, mutta paikallinen seurakunta on kuulunut talousasioiden hoidossa Turun seurakuntiin jo vuodesta 1954. Vuodesta 2010 lähtien Kakskerran seurakunta on kuulunut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään.

Taiteilija:

Turkulainen, kaupungissa lähes valtaosan elämästään viettänyt ja työskennellyt arkkitehti Erik Bryggman (1891–1955) tunnetaan maamme funktionaalisen arkkitehtuurin edelläkävijöistä. Monet Turun tunnetuimmista rakennuksista ovat Bryggmanin käsialaa.

Bryggman opiskeli ja valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916. Työuransa hän aloittu Helsingissä, mutta jo vuonna 1923 Bryggman perusti oman arkkitehtitoimistonsa Turkuun.

Tunnetuimpia Erik Bryggmanin kymmenistä Turkuun suunnittelemista rakennuksista ovat vanhan haitausmaan Ylösnousemuskappeli, Yliopistonkadun varrella sijaitsevat Atrium-asuinkerrostalo sekä Sammon talo, Hospits Betel -kiinteistö, Betel-kirkontorni, Turun ylioppilastalot A ja C, Åbo Akademin kirjaston Kirjatorni, Åbo Akademin ylioppilaskunnan Kåren, Turunmaan sairaala, Kupittaan jalkapallostadionin pääkatsomo sekä Pansion Laivateollisuuden asuinalueen kokonaissuunnitelma. Lisäksi Bryggman suunnitteli lukuisia kirkkoja, hautausmaiden kappeleita ja muistomerkkejä.

Vuonna 2011 perustettu Bryggman-säätiö vaalii arkkitehti Erik Bryggmanin ja hänen tyttärensä, sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin perintöä.

Aiheesta enemmän;

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8    

● Bryggman-säätiö. Erik Bryggman – kiteytyneen ihmisyyden arkkitehti; https://www.bryggman.fi/index.php?page=esittely-4