Taidetta Turussa
torstai 21. marraskuuta 2024
Kattofresko, Lounais- Suomen Maalaistentalo. Nikolai Kaario.
keskiviikko 20. marraskuuta 2024
Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys. Emil Wikström. 1891.
Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys. Emil Wikström. 1891. Linnankatu 18, Kristiinankatu 3.
Turun Linnankadun ja Kristiinankadun kulmauksessa sijaitseva, vuonna 1891 Turun Säästöpankille (Sparbanken i Åbo) valmistunut, arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelemassa uusrenessanssityylisessä kolmikerroksisessa liiketalossa on kolmen tyylikkään veistoksen kokonaisuus, joka kuvaa elinkeinoelämän eri puolia. Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys -veistossarjan toteutti kuvanveistäjä Emil Wikström.
Taiteilija asui tuolloin Pariisissa, mutta voitettuaan pankin järjestämän kilpailun hän tuli Turkuun toteuttamaan veistossarjan. Työn kipsimallit valmistuivat vuonan 1890, ja mallien mukaan sementtiin valetut naisfiguuriveistokset valmistuivat ja asetettiin liiketalon toisen kerroksen seinäsyvennyksiin kesällä 1891.
Taiteilija:
Turussa syntynyt, Ranskassa asunut ja Helsingissä kuollut kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942) luetaan Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiin taitelijoihin. Suomalaisen kansallista perinnettä kunnioittavana ja realismin puolustajana Emil Wikström oli osuva valinta valtakunnallisesti merkittävien veistosten toteuttajaksi.
Tunnetuimpia Wikströmin töistä ovat Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat, Kansallismuseon edessä oleva suurikoinen Karhu-veistos sekä Elias Lönnrotin ja J.V. Snellmanin muistomerkit.
Wikström opiskeli ensin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa ja sittemmin Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Veistokouluun Helsingissä sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun (josta tuli myöhemmin Ateneum). Vuosien 1883 ja 1892 välillä Emil Wikström opiskeli ja työskenteli pitkiä aikoja ulkomailla, ensin Wienissä ja myöhemmin Pariisissa.
Emil Wikström on toiminut myös Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana. Taiteellisista ja yhteiskunnallisista ansioista Emil Wikströmille myönnettiin vuonna 1919 professorin arvonimi.
Aiheesta enemmän:
● Turun kivikierros. Säästöpankin talo; Turun kivikierros - Säästöpankin talo
● Aamuset (Heikki Möttönen), 23.11.2021. Nostalginen Turku: Emil Wikström oli kultakauden kivenhakkaaja; https://aamuset.fi/artikkeli/5488025
● Kansallisbiografia. Wikström, Emil (1864-1942); https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3688
tiistai 19. marraskuuta 2024
Inkeriläisten vainajien muistomerkki. Woldemar Kuurma. 1962.
Toisen maailmansodan aikana Suomeen tuotiin inkeriläisiä, jotka joutuivat odottamaan sijoittumista uuteen kotimaahan karanteeni- eli väestönsiirtoleireissä. Talvella 1943 Turussa oli erillinen aidattu alue inkeriläisten asumiseen. Leiriolot olivat ankarat ja puutteen ja sairauksien takia monia inkeriläisiä kuoli.
Vainajat haudattiin Turun hautausmaalle, jonne vuonna 1962 pystytettiin Inkeriläisten yhdistyksen Turun paikallisosaston toimeksiannosta arkkitehti Woldemar Kuurman suunnittelema Inkeriläisten vainajien muistomerkki.
Muistomerkissä on teksti: Tähän 1943–44 siunattujen ja muualla viimeisen leposijansa saaneiden inkeriläisten muistolle. Nämä ovat ne jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta. Ilm. 7.14. Pystyttivät inkeriläiset 1962.
Varat muistomerkkiin saatiin kansalaiskeräyksellä.
Aiheesta enemmän:
● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8
maanantai 18. marraskuuta 2024
Halisten myllyn muistomerkki. 1995. Halistenkoski.
Tällä paikalla toimi noin 600 vuoden ajan Halisten mylly, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1352. Halisten koski on antanut vesivoimaa parhaimmillaan kolmelle jauhomyllylle. Lisäksi kosken rannalla on sijainnut verkakutomon vanutusmylly 1540-luvulta 1600-luvulle, säämiskäintekijäin mylly 1600-luvulla, luumylly ja väritehdas 1800-luvulla, nikkarinverstas ja saha 1901‒1905.Omistajina ovat olleet kirkko, kruunu, ja kaupunki sekä vuokraajina turkulaisia porvareita. Luumylly tuhoutui tulipalossa 1929. Myllyrakennukset paloivat jatkosodan aikana 1942. Vesilaitos rakennettiin 1922 ja nykyinen pato valmistui 1972.Turkuseura 1995. Turun kaupunki.
sunnuntai 17. marraskuuta 2024
Ulkoa ja sisältä. Jussi Vikainen. Puolalan koulu. 1955.
lauantai 16. marraskuuta 2024
Muraali, Turun konserttitalo. Tony Sjöman. 2021.
perjantai 15. marraskuuta 2024
Pietari (Per) Brahen muistomerkki. Walter Runeberg. (1886) 1888.
Kattofresko, Lounais- Suomen Maalaistentalo. Nikolai Kaario.
Kattofresko, Lounais-Suomen Maalaistentalo. Nikolai Kaario. Humalistonkatu 7b. Alvar Aallon klassismin ja funktionalistisen tyylin piirteide...
-
Lähde. Annika Dahlsten. 2016. Kauppiaskatu 9b, Kauppatori. Turun kauppatorin ”ylälaidalla”, Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun risteyksessä...
-
Aleksis Kiven muistomerkki. Wäinö Aaltonen. (1949) 1962. Itäinen Rantakatu 14, Turun kaupunginteatteri. Turun kaupunginteatterin edustalla ...
-
Äiti ja tytär, hautamuistomerkki (Matilda Johanna Meurman, o.s. von Troil, † 3.3.1853 ja Bertha Maria Meurman, † 3.3.1853). Muistomerkki ...