Muraali, Museolaiva Sigynin uiva telakka. 11-Linjaa-kollektiivi. 2021.

 

Muraali, Museolaiva Sigynin uiva telakka. 11-Linjaa-kollektiivi. 2021. Aurajoki, Varvintori.

Aurajoessa, Varvintorin kohdalla telakoituna oleva museolaiva Sigyn on alallaan ainutlaatuinen. Vuonna 1887 valmistunut Sigyn on Suomen ensimmäinen museolaiva, ja alus on viimeinen maailman valtamerillä purjehtinut puinen kauppalaiva. Yleisölle alus avautui Aurajoessa vuonna 1939. Pitkään telakoituna ollut alus oli Ruissalon telakalla perusteellisessa kunnostuksessa ja ehostuksessa, joista se palasi tutulle paikalleen vuonna 2020.

Uudessa, uivassa telakassaan alus on nostettu irti Aurajoen vedestä. Samalla telakka pitää laivan vakaana. Uudistettua telakkaa pidettiin ensin kolkkona ja raskaana, mutta kesällä 2021 Sigynin pohjaväriltään kirkkaan vihreät perustukset saivat väriä uuden muraalin valmistuttua. Abstraktin – mutta kerronnaltaan merenkulun perinteistä kertovan – seinämaalauksen toteutti turkulainen 11 Linjaa -kollektiivi.

Muraalin kuva-aiheiden on tarkoitus kertoa monipuolisia vaiheita Turun ja turkulaisten merenkulun ja laivanrakennuksen historiasta. Maalauksen myötä Sigynin telakan ulkonäköä elävöittävä ja laivan istumista kaupunkikuvaan suunniteltiin yhteistyössä niin Museoalus Sigynin säätiön, telakan suunnittelusta vastanneen ja seinämaalauksen kaupungille lahjoittaneen Elomatic Oy:n kuin kaupunkilaisten kanssa.

Muraali maalattiin telaamalla, vapaalla kädellä, ja käyttämällä telakkamaaleja, jotka ovat helpommin levitettäviä spray-maaleja kestävämpiä vaativassa mereisessä ulkoilmassa.

Muraalin tekijät, turkulainen 11-Linjaa-kollektiivi on jo reilun parin vuosikymmenen ajan aktiivisesti toiminut taiteilijaryhmä, jonka tunnusmerkiksi ovat nousseet graafiset, kirjainpohjaiset graffitit.

Tyylin ja turkulaisen graffitikulttuurin laajan ja lajin luonnetta ja tarkoituksia valottavan kokonaisesityksen 11-Linjaa-kollektiivi julkaisi vuonna 2021 kirjassa Ruins of the Working Class.

Aiheesta enemmän:

● YLE Uutiset (Hannu Vähämäki), 17.6.2021. Museolaiva Sigynin uiva telakka saa muraalin Turun Aurajoessa; https://www.yle.fi/a/3-11985679 

● Turun Sanomat (Marika Anttila), 16.6.2021. Museolaiva Sigynin uiva telakkaa saa muraalin; https://www.ts.fi/uutiset/5344834

● Aamuset, 23.6.2021. Sigynin uivan telakan muraali kestää merituulen tuiverruksen ja pakkasen paukkeen; https://aamuset.fi/artikkeli/5351867

● Voima.fi (Jari Tamminen), 14.12.2021. Graffiti työväenluokan raunioilla; https://voima.fi/hairikot/artikkeli/graffiti-tyovaenluokan-raunioilla/

● 11 Linjaa Collective. 2021. Ruins of the Working Class. 199. sivua.

 

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen. Jussi Mäntynen. (1963). 1970.

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen. Jussi Mäntynen. (1963). 1970. Tuomiokirkkopuisto.

 Turun julkisista ulkoveistoksista tunnetuimpia ja suosituimpia ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen monet eläinaiheiset teokset. Näistä veistoksista taiteilija, professori Mäntynen oli valinnut yhden alun perin sukuhaudalleen muistomerkiksi. Tämä, joutsenaiheinen veistos valmistui vuonna 1963. Mutta vuonna 1970 taitelija yhdessä Aila-vaimonsa kanssa päätti lahjoittaa teoksen Turun kaupungille yleiseen, helposti saavutettavan puistoon sijoitettavaksi.

1.25 metrin korkuisen pronssiveistoksen aiheena on häälennolle nouseva joutsenpari, ja työn runollinen nimi on lainattu Aleksis Kiven säkeistä. Tuomiokirkkopuistoon Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -nimellä elokuussa 1970 sijoitettu veistos on teoksen kolmas valos. Näistä ensimmäinen on Turun hautausmaalla toimitusjohtaja Arvo Ketosen ja hänen puolisonsa toimitusjohtaja Irja Ketosen haudalla, ja toinen valos puolestaan on Joutsenet-nimellä sijoitettuna Tampereen Kirjastopuistoon.

Taiteilija:

Turussa vuodesta 1967 lähtien asunut taiteilija, professori Jussi Mäntynen (1886–1978) oli luontoharrastaja ja metsästäjä, ja työuransa alkuvuodet hän toimi Helsingin yliopiston eläinmuseon konservaattorina. Työ- ja harrastus ovat antaneet pohjan tarkkaan luonnon tuntemukseen, ja erityisesti eläinaiheisista veistoksistaan Mäntynen parhaiten tunnetaankin. Mäntynen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosien 1901 ja 1913 välillä. Hän teki myös opintomatkoja ulkomaille.

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen lisäksi Turussa on kuusi muutakin Jussi Mäntysen julkista, eläinaiheista ulkoilmataideteosta: Joutsenet (Joutsenlento) Puolalanmäellä Taidemuseon edessä (1); Hirvi Kupittaanpuistossa (2); Hirvenpää Liinahaan vanhainkodin pihalla (3); Kurjet pesällä Puolalanmäen rinteessä, Taidemuseon takana; Merikotkat Kauppakorkeakoulun edustalla; Kurjet kaivolla Kaupunginsairaalan edessä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Jussi Mäntynen: Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/jussi-mantynen-ylos-pyhaan-pyorryttavaan 

● Wäinö Aaltosen Museo. (2007). Jussi Mäntynen (1886–1978). Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen; www.turku.fi » Wäinö Aaltosen museo » Turun kaupungin taidekokoelma » Ulkoveistokset (archive.org)

● Bergh Erik, Jokinen Margareta, Laine Osmo & Mäkinen Paavo (toimituskunta. (1976). Jussi Mäntynen. ISBN 951-95081-9-8   

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Joutsenet. Jussi Mäntynen, 1959; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/joutsenet.html

 (2). Taidetta Turussa, 23.8.2024. Hirvi. Jussi Mäntynen. (1924) 1969; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/hirvi-jussi-mantynen-1924-1969.html

(3). Taidetta Turussa, 24.8.2024. Hirvenpää. Jussi Mäntynen. (1936) 2016; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/hirvenpaa-jussi-mantynen-1936-2016.html

 

Turun sotaveteraanien muistomerkki. Aarne Ehojoki. 1992.

Turun sotaveteraanien muistomerkki. Aarne Ehojoki. 1992. Samppalinnanmäki.

Suomen itsenäisyyden 75-juhlavuoden kunniaksi Samppalinnanmäelle lokakuussa 1992 pystytetty Turun sotaveteraanien muistomerkki kunnioittaa kaikkia sodissa  palvelleita turkulaisia.

Harmaasta graniitista veistetyn, nelikulmaisen muistomerkin suunnitteli arkkitehti, itsekin sotaveteraani Aarne Ehojoki.  Muistomerkin pystytti Turun Sotaveteraanit ry.  

Nelimetrisen, harvinaisella nelihaaraisella jalustalla seisovan pylvään kunkin sivun yläreunassa on kestävyyttä ja voimaa symboloiva ja rintamasotilaiden tunnuslausetta Veljeä ei jätetä kuvaava pronssinen tammenlehvä. Muistomerkin yhdellä sivulla on lause: Pro Patria 1939–1945 (Isänmaan puolesta 1939–1945).

Muistomerkki kuuluu Turun kaupungin taidekokoelmaan. 

Taiteilija:

Aarne Ehojoki (Huugo Aarne Eliel Ehojoki; 1913–1998) oli tunnettu arkkitehti, joka syntyi Helsingissä mutta asui ja työskenteli pääasiassa Turussa.  Opiskeluaikanaan Ehojoki työskenteli maineikkaan Aarne Ervin arkkitehtitoimistossa, ja valmistuttuaan hän siirtyi vuonna 1947 Turun apulaiskaupunginarkkitehdiksi. Vuonna 1954 Ehojoki perusti oman arkkitehtitoimistonsa Turkuun.

Ehojoki tunnetaan parhaiten julkisista rakennuksista, joista huomattavimpia ovat Turun yliopiston Juslenia- ja Fennicum -laitosrakennukset, Kauppakorkeakoulun rakennus sekä monet Turun (ja muunkin Suomen) koulut. Turussa on kymmenittäin Aarne Ehojoen suunnittelemia asuinrakennuksia. Monet hänen suunnittelemistaan rakennuksista ovat kokonaan tai osin suojeltuja.

Aarne Ehojoelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1978. 

Turun sotaveteraanien muistomerkin ohella muita Aarne Ehojoen suunnittelemia sota- ja sotilasmuistomerkkejä Turussa ovat marsalkka Mannerheimin rintakuvamuistomerkille johtavien portaiden, jalustan ja Veikko Leppäsen suunnitteleman veistoksen kokonaissuunnitelma Mannerheiminpuistossa Puutarhakadulla (1); Turun ilmapuolustuksen muistomerkki Vartiovuorenmäellä; sekä Postitalon pommitusten muistolaatta Eerikinkadulla.

Aiheesta enemmän:

● Huttunen, Pertti & Paavola, Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8  

● Antikainen, Jimi (2012). Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet. Turun Turun kaupunki, Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Yleiskaavatoimisto; https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/turun_lahioiden_suunnittelijat_ja_arkkitehtoniset_erityispiirteet.pdf 

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 15.7.2024. Marsalkka C.G.E. Mannerheimin muistomerkki. Veikko Leppänen & Aarne Ehojoki. 1994; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/marsalkka-cge-mannerheimin-muistomerkki.html

 

Vääntö. Maja Breife & Hans-Peter Schütt. 2017.

 

Vääntö. Maja Breife & Hans-Peter Schütt. 2017. Siilinkatu 5, Pansio.

Tunnetun turkulaisarkkitehdin Erik Bryggmanin suunnittelema, suojeltu Laivateollisuuden asuinalue Pansiossa sai näkyvän ja tarpeellisen maamerkin Turun päivänä vuonna 2017. Siilinkadun varrelle, puistoon pystytettiin tuohon aikaan paikallisten  pansiolaistaiteilijoiden Maja Breifen ja Hans-Peter Schüttin suunnittelema puinen Vääntö-niminen veistos. 

Tekijöiden mukaan teoksessa on lupa kiipeillä, istuskella tai pitää vaikka piknik. Idealtaan käyttötaideteos Vääntö kunnioittaa paikallisen laivanrakennuksen historiaa. Paikalliset asukkaat olivat mukana patsaan valmistus- ja pystytystalkoissa.

Valtaosin puisista omakoti- ja rivitaloista koostuva Laivateollisuuden asuinalue on määritelty ja listattu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.  Alueella on 42 rakennusta, jotka valmistuivat 1940-luvun lopulla. Taloja on kunnostettu ja modernisoitu suojelualueen hengessä ja säilyttäen alkuperäistä luonnetta. Vääntö on hyvä osoitus  tavoitteesta lisätä alueen viihtyisyyttä.

Taiteilijat:

Maja Breife on todellinen kosmopoliitti: vuonna 1976 Öölannin saarella syntynyt ruotsalainen, myöhemmin 21 vuoden ajan monessa paikassa asunut ja työskennellyt taiteilija (Ruotsissa Dals Långed, Göteborg; Norjassa Oslo; Suomessa 15 vuotta Sipoo, Turku, Jyväskylä), ja vuonna 2018 hän muutti takaisin Öölantiin.

Maja Breife opiskeli ja suoritti maisterin tutkinnon Norjassa Oslon Håndverk- og Kunstindustriskolenissa, metallitaiteen linjalla. Tätä ennen hän opiskeli taidealaa Ruotsissa (Göteborg, KV Konstskola sekä Dals Långed, Stenebyskolan).

Maja Breife on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu sekä kuvataiteilijana että korusuunnittelijana. Hän on sekä työskennellyt että esittänyt töitään Ruotsin ja Suomen lisäksi monissa maissa.

Yhteistyössä Hans-Peter Schüttin kanssa taiteilijapari saavutti suurta suosiota omakohtaiseen kokemukseen perustuvalla, lapsettomuuden aiheuttamaa taakkaa kuvaavalla Sen pituinen se -teoksella, joka kiersi eri paikkakunnilla (Turun Taidehallissa keväällä 2019).

Vuonna 1975 syntynyt suomalainen kuvataiteilija Hans-Peter Schütt on toiminut taiteilijana yli kahden vuosikymmenen ajan. Monipuolinen Schütt tunnetaan paikkaan sidonnaisista, yleiseen hyvinvointiin tai yhteiskunnallisesti tärkeisiin teemoihin keskittyvistä teoksista. Paitsi maalaustaiteessa, piirustuksessa, ja grafiikassa, Schütt on aktiivisesti mukana julkisten installaatioiden ja katutaiteen parissa. Tärkeä osa Schüttin taiteellisesta tuotannosta on tehty ja julkaistu yhdessä kuvataiteilija Maja Breifen kanssa.

Hans-Peter Schütt opiskeli ja valmistui kuvataiteen maisteriksi Taideteollisessa Korkeakoulussa (nykyisin Aalto-yliopisto) vuonna 2005. Taidegrafiikkaa hän opiskeli vuonna 2002 Oslossa (Statens Hantverk og Kunstindustriskola).

Hans-Peter Shüttin ensimmäinen julkinen seinämaalaus valmistui jo vuonna 2001. Hän on aktiivinen myös taidealan järjestöissä, ja on muun muassa turkulaisen Jänis-gallerian perustajajäsen. Hans-Peter Schütt on toiminut taiteilijan työnsä ohella myös Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) ympäristötaiteen läänintaiteilijana.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki, 13.9.2017; https://www.turku.fi/uutinen/2017-09-13_turun-paivan-juhla-pansiossa-kokoaa-alueen-asukkaat-ja-toimijat-yhteen

● Museovirasto, 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriyhmäristöt RKY: Turku, Varsinais-Suomi. Pansion Laivateollisuuden asuinalue; https://rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1441

Campus Aboensis. Pepe González. 2012.

 

 

Campus Aboensis. Pepe González. 2012. Rehtorinpellonkatu 4A, Ylioppilastalo A.

Ylioppilastalo A:n edustalle, TYKS:in U-sairaalaa vastapäätä sijaitseva Campus Aboensis -tilataideteos on paitsi ympäristön koristaja myös mitä tarpeellisin käyttöhyödyke. Aikaisemmin opiskelija-asuntolan, ravintoloiden ja muun muassa uimahallin edustan pihamaalla oli valtoimenaan polkupyöriä, joiden asianmukaiseen parkkeeraamiseen tilataideteos on suunniteltu.

    

 

Ylioppilaskyläsäätiön tilaama, 28 metrin pituinen Campus Aboensis sisältää akateemiseen sijaintipaikkansa arvoisesti tuttuja ja vähän tuntemattomampia – sekä oikeita että taiteilijan luovuutta osoittavia – lausekkeita ja yhtälöitä, joiden ratkaisemiseen ohikulkijoiden kannattaa hetkeksi seisahtua. Monet teoksen yksityiskohdat ovat suoria viittauksia – vihjeitä, joiden merkitystä ohikulkijan kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään – muihin Turun julkisiin veistoksiin ja ympäristötaiteeseen. 

 

Taiteilija:

 

Pepe González (José María González Arribas) on Madridissa, Espanjassa vuonna 1948 syntynyt kuvataiteilija, säveltäjä ja muusikko, joka muutti Suomeen vuonna 1980.

 

González tunnetaan yllättävistä – ja joskus luvattomistakin – tempauksista, joissa taiteilija tuo teoksia tai ”lisäyksiä” olemassa oleviin julkisiin teoksiin ilman ennakkoilmoitusta tai lupaa. Paljon julkisuutta aikoinaan saivat etenkin Itsenäisyydenaukiolla sijainneeseen italialaisen Mariella Bettineschin Carro Celeste (Taivaallinen vaunu) -teokseen kiinnitetty jättikokoinen kirves, Aurajokeen yllättäen ilmestyneet suurikokoiset sakset sekä elokuun 2017 kauppatorilla tapahtuneen terroristiseen puukotukseen liittynyt teos.

 

Näissä iskuissa taiteilija on herättänyt keskustelua yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista tavalla, joka varmasti huomataan mutta joka ei mitenkään vahingoita olemassa olevia teoksia tai ympäristöä.

 

Yksi Gonzalezin tavaramerkeistä on hauskojen ja ajatuksia herättävien yksityiskohtien liittäminen teoksiin. Carro Celeste -teoksesta tuttu kirves sisältyy myös uuden tilateoksen matemaattisiin lausekkeisiin

 

Turussa on Campus Aboensis -teoksen lisäksi toinenkin Pepe Gonzálezin julkinen, Ylioppilaskyläsäätiön tilaama ympäristötaideteos, Ylioppilaskylässä Inspehtorinkadulla oleva Monumental Sculptur Igitur -veistos (1).

 

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat, 16.10.2012; Turun uusi tilataideteos tuli tarpeeseen; https://www.ts.fi/kulttuuri/402832

● Pepe Gonzalez, kotisivut; http://www.pepegonzalez.fi/index.php/fi/

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 28.6.2024; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/monumental-sculpture-igitur-pepe.html

Muraali, Lemminkäisenkatu 9. Jukka Hakanen & Osmo. 2016.

Muraali, Lemminkäisenkatu 9. Jukka Hakanen & Osmo. 2016.  Lemminkäisenkatu 9, Kupittaa.

Kupittaan alueella, urheiluhallin parkkipaikan ja uusien kerrostalojen naapurissa sijaitsevan pysäköintirakennuksen seinässä kuvataan monipuolisia liikunnallisia toimintoja. Suuressa muraalissa ovat mukana alueen ja Kupittaanpuiston keskeiset nykyiset ja menneet toiminnot – historiallinen Pyhän Henrikin kaivon paviljonki, vanha ravirata, urheilukentät ja lintulammikko. Seinämaalaus, jonka toteuttivat kuvataiteilija Jukka Hakanen ja taiteilijanimimerkki Osmo, tilattiin osana Turun nuorisotyön 70-vuotisjuhlavuotta.

Teemavuoden tavoitteena oli nostaa julkisuuteen turkulaisia nuoria ja kaupungin nuorisotyötä. Hankkeessa toteutettiin suurikokoiset, värikkäät seinämaalaukset Lemminkäisenkadun lisäksi Pansiossa (Laivateollisuudenkadulla kahdessa kerrostalossa), Kaskenkadulla (Työväenopiston parkkialue), Luostarinladulla sekä Ursininkadulla. Maalaukset toteutettiin Turun kaupungin kaunistamisrahaston kustannuksella.

Taiteilijat:

 

Jukka Hakanen on turkulainen kuvataiteilija ja muotoilija, joka on valmistunut vuonna 2015 taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta sekä kalustemuotoilijaksi Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2011. Monipuolinen taiteilija tunnetaan tätä nykyä parhaiten julkisista, suurikokoisista seinämaalauksistaan, joita on valmistunut kymmeniä eri puolille Suomea. Katutaiteen parissa Jukka Hakanen on toiminut ja kunnostautunut jo yli 20 vuoden ajan.

 

Vuonna 2012 Jukka Hakanen perusti yrityksen, jonka kautta hän on tehnyt paljon yhteistyötä niin yksityisten kuin yhteisöjen, yritysten ja kaupunkien ja kuntien kanssa. Teoksia suunnitellessaan Hakanen ottaa huomioon kohdealueen ympäristön ja sovittaa aiheen käsittelyn paikan tai tapahtumien historiaan, arkkitehtuuriin tai ihmisiin. Hakasen muraalien tyyli on tunnistettavissa esimerkiksi usein toistuvista eläinhahmoistaan, joista varsinkin kettu ja pikkulinnut ovat yhtä varmasti tekijäänsä liitettävissä kuin brittitaiteilija Banksyn teoksissa usein esiintyvät rotat.

 

Turussa on Lemminkäisenkadun muraalin lisäksi Jukka Hakasen (osin yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa) suuria seinämaalauksia: Biodiversiteetti (Turku Science Park, Kupittaa; Laivateollisuudenkatu 26 Pansiossa; Ratapihankadun muraali; Jokikadun muraali (1); Pino-muraali Luostarinkadulla (2);  Lakupiippu-muraali Kärsämäessä Leaf-Center -kiinteistön seinässä (3).

 

Taiteilijanimimerkki Osmo, Osmo Inferno, on ”yli kolmekymppinen”, turkulainen taiteilija, joka on ollut aktiivinen katutaiteilijana ja graffitien maalaajana vuodesta 1997.

 

Osmolle ominaisena piirteenä mainitaan työskentely inspiroiden. Tiettyyn paikkaan sovitetut teokset taiteilija maalaa ilman tarkkoja ennakkosuunnitelmia, vapain käsin. Osmo tunnetaan suurten muraalikokonaisuuksien maalaajana, joka työskentelee usein yhteistyössä toisten katutaiteilijoiden kanssa. Hän on aktiivinen myös erilaisten tapahtumien ja tempausten esiintyjänä.

 

Turussa Osmon teoksia on Lemminkäisenkadun seinämaalauksen lisäksi mukana ainakin kaksi: Työväenopiston (Kaskenkatu 5) viereisen seinämän Osmo was here -muraali sekä Pansion Laivateollisuuskadun Metsä-aiheinen, kahden kerrostalon seiniä koristava muraali (yhteistyössä Jukka Hakanen ja Level 11-kollektiivi).

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. 2016. Turku saa viisi uutta suurta seinämaalausta; Turku saa viisi uutta suurta seinämaalausta | Turku.fi

 

● Jukka Hakanen, teoksia, verkkosivusto; Jukka Hakanen

 

Katso myös:

 

● (1). Taidetta Turussa, 30.6.2024; Muraali, Jokikatu. Jukka Hakanen. 2018; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/muraali-jokikatu-jukka-hakanen-2018.html 

● (2). Taidetta Turussa, 29.7.2024. Pino. Jukka Hakanen. 2016; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/pino-jukka-hakanen-2016.html 

● (3). Taidetta Turussa, 17.8.2024. Lakupiippu. Jukka Hakanen. 2013; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/lakupiippu-jukka-hakanen-2013.html