Kukat. Mika Natri. 2025.

 

Kukat. Mika Natri. 2025.  Linnanfältti. 

Turun kaupunki on panostanut luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen vuonna 2025 muun muassa jättämällä osia puistonurmikoista leikkaamatta, perustamalla luonnontilaan jätettyjä ”pörriäisbaanoja” katujen ja teiden varsille ja kitkemällä haitallisiksi luokiteltuja vieraslajeja kaupunkiympäristöstä. Saman teeman jatkumona voidaan pitää valmistumassa olevan puutalovaltaisen Linnanfältin asuinalueen ympäristötaideprojektia, johon kuuluva, taiteilija Mika Natrin Kukat-teoskokonaisuus paljastettiin Turun päivänä 21.9.2025 (1).

Yhdeksästä värikkäästä, kolmessa kolmen kukan ryhmässä olevasta veistoksesta koostuvan teoskokonaisuuden ”siemenet kylvettiin” jo vuosia sitten. Vuonna 2008 kaupunki valitsi neljän kilpailuehdotuksen joukosta Mika Natrin luonnoksen pohjaksi Linnanfälttiin suunnitellulle taideprojektille. Hankkeen prototyyppi, Byygelinkulmaan valmistunut Kukka paljastettiin 2021 (2).

Teoskokonaisuuden kehittely on kestänyt vuosia, ja Natrin alkuperäisestä, kaikkiaan 23 korkeudeltaan 5.5-metriseen metalliseen kukkaan perustuvasta, ja kukkien käyttötaiteellisesta (muun muassa tuoleina, pöytinä, valaisimina) luonnoksesta (2) päädyttiin kolmeen kolmen eriväristen kukkien ryhmään. Kukkien värisävyt on sovitettu moniväristen puukerrostalojen värimaailmaan.

Taiteilija:

Vuonna 1969 Säynätsalossa syntynyt, nykyisin turkulainen kuvataiteilija, kuvanveistäjä, taidemaalari ja installaatiotaiteilija Mika Natri valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2003 Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta. Aikaisemmin hän opiskeli Lahden kansanopiston kuvataidelinjalla vuosina 1998–1999. Taidekasvatusta, taidehistoriaa ja multimedia-alaa hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa vuosina 1994–1998.

Teoksillaan yhteiskunnallisestikin kantaa ottavan Natrin taiteellinen toiminta on monipuolista. Hän työskentelee maalauksen, kuvanveiston, installaatioiden ja julkisten taideteosten parissa.

Mika Natri on osallistunut kymmeniin ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, ja hän on pitänyt parikymmentä yksityisnäyttelyä Suomessa ja ulkomailla Saksassa ja Puolassa. Julkisia töitä ja tilausteoksia Natrilla on reilut parikymmentä. Natri on useasti palkittu mitali-, postimerkki- ja taidekilpailuissa, ja ainakin neljässä kilpailussa hän on saavuttanut ykkössijan.

Turun ulkoilmataiteessa Mika Natrilla on Kukat -teoskokonaisuuden lisäksi kolme muutakin julkista ulkoveistosta: Pilvet Läntisellä Rantakadulla (A); Unikot Turun ja Raision rajan tuntumassa Mälikkälässä (B); Solmu Telakkarannassa (Eerik Pommerilaisen ranta) (C).

• (1). WAM, Turun kaupungin taidemuseo, 15.9.2025; Uusi veistoskokonaisuus ilahduttaa Turun Linnanfältissä - WAM

• (2). Taidetta Turussa, 6.9.2024. Kukka. Mika Natri. 2021. Linnanfältti, Byygelinkulman aukio, Amiraalistonkatu, Fleminginkatu; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/kukka-mika-natri-2021.html

 

Aiheesta enemmän:

● Rakennustietokeskus. Taide rakentamisessa. Kukka. Mika Natri; https://taiderakentamisessa.fi/kukka/

● Turun Sanomat, 16.4.2021. Kukka-teos Linnanfältin alueelle – lisää tulossa mahdollisesti myöhemmin;  https://www.ts.fi/uutiset/5284994

● Turun Sanomat (Jari Heino), 13.1.2024. Linnanfältin Kukka-ketoa saatetaan karsia – taiteilija Mika Natri uumoilee, että Turku ei tilaa aiottua 23 taideteosta; https://www.ts.fi/uutiset/6211021

● Taidemaalariliitto. Mika Natri; https://www.painters.fi/julkinentaide/natri-mika/ 

Katso myös:

 ● (A). Taidetta Turussa, 22.6.2024. Pilvet. Mika Natri. 2006; ; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/pilvet-mika-natri-2006.html

● (B). Taidetta Turussa, 31.7.2024. Unikot. Mika Natri. 2018; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/unikot-mika-natri-2018.html

● (C). Taidetta Turussa, 31.7.2024. Solmu. Mika Natri. 2020;  https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/solmu-mika-natri-2020.html  

Merivartiolaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolaivojen muistomerkki. 2025.

 

Merivartiolaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolaivojen muistomerkki. Varvintori. 2025. Kuvat: Kai Aulio.

 

Varvintorille, museolaiva Sigynin naapuriin pystytettiin 15.8.2025  juhlallisin menoin entisen vartiolaivan ankkuri muistomerkiksi Merivartiolaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolaivojen pitkäaikaisesta ja tärkeästä toiminnasta rannikkovesillämme. Vanhan Tursas-luokan vartiolaivan ankkurista muodostettu muistomerkki paljastettiin Rajavartiolaitoksen perinnepäivän juhlallisuuksiin liittyen (1).

Vartiolaivojen muistomerkki. Taustalla Aurajoessa Achim Kühnin ympäristötaideteos Harmonia. 

Kesän 2025 juhlallisuuksissa muisteltiin maamme merivartioinnin 95-vuotista historiaa, josta 93 vuoden ajan vartiolaivat ovat olleet tärkeässä osassa. Rannikkojamme suojelevien vartiolaivojen toiminnan keskipiste oli vuosina 1930–2023 Turku, ja tämän jälkeen tukikohta siirtyi Lappohjaan.

Vartiolaivojen mustomerkki ja taustalla korjauksen alaisena oleva Museolaiva Sigyn. 

Ankkuriin kiinnitetyssä muistolaatassa on suomeksi ja ruotsiksi teksti:

Merivartiolaitoksen ja sittemmin Rajavartiolaitoksen vartiolaivat tukeutuivat Turun alueelle 1.6.1930–1.5.2023.

Tämä Tursas-luokan vartiolaivan ankkuri on jätetty muistoksi tuosta ajasta.

Muistomerkin paljasti ja tervehdyspuheen piti Länsi-Suomen merivartioston komentaja, kommodori Marko Tuominen.

• (1). Turun Sanomat (Marika Anttila), 19.8.2025. Varvintorille pystytettiin vanha vartiolaivan ankkuri. Muistomerkki kunnioittaa Merivartiolaitoksen ja Rajavartiolaitoksen vartiolaivoja; https://www.ts.fi/uutiset/6741762

 

Varvintorilla merenkulun historiaan liittyvät museolaiva Sigynin lisäksi  torille kivipaasista muodostuva Pohjoinen -ympäristötaideteos (A) sekä Sigynin uivan telakan seiniä koristava muraali (B).

• (A). Taidetta Turussa, 14.9.2024. Pohjoinen. Micha Ullman. 1996; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/pohjoinen-micha-ullman-1996.html

• (B). Taidetta Turussa. 12.9.2024. Muraali, Museolaiva Sigynin uiva telakka. 11-linjaa-kollektiivi. 2021;  https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/muraali-museolaiva-sigynin-uiva-telakka.html

 

Toivo-kissa. Johanna Sinkkonen & Jone Mutka. 2025.

 

Toivo-kissa. Johanna Sinkkonen & Jone Mutka. 2025. Kristiinankatu. Tilapäinen ympäristötaideteos.

Turun keskustaan, Kristiinankadulle kesäkuukausiksi Eerikinkadun ja Linnankadun välille rajattua kävelykatuosuutta hallitsee ja värittää kesällä 2025 suurikokoinen kissa. Kierrätysmateriaaleista valmistettu Toivo-kissa -veistos on turkulaisen kaksikon, kuvataiteilija Johanna Sinkkonen ja taidegraafikko Jone Mutka, yhteistyön tulos. 

Kissa on osaksi myös yhteisötaiteellinen teos, sillä kesäkuussa taiteilijoiden johdolla pidettiin kolme avointa työpajaa, joissa ihmiset saivat kirjoittaa oman viestinsä tai terveisensä vanerilaatoille, jotka kiinnitettiin veistokseen.

Japanilaisen estetiikan perinteistä innostusta saanut Toivo-kissa on valmistettu kokonaan kierrätysmateriaaleista. Pääosin teoksen materiaali on oranssia, muun muassa rakennuksilla käytettävää huomioaitaa. Veistoksen runkokin on jopa ”tuplasti kierrätetty”, sillä se palveli kesällä 2018 Ruisrockissa ja toukokuussa 2025 Aurajokirannassa Johanna Sinkkosen Think Pink! -teoksen flamingon runkona.

Taiteilijat:

Vuonna 1983 syntynyt, Turussa asuva ja työskentelevä taiteilija Johanna Sinkkonen tunnetaan eloisista, usein liikkuvista, mielikuvituksellisista teoksista – erityisesti yhteisöllisistä ja paikkasidonnaisista julkisista teoksista. Sinkkonen on opiskellut ja valmistunut kuvataiteilijaksi Helsingin Alfa Art -taidekoulusta. Taideopintojen ja taiteilijan työn ohella Johanna Sinkkonen on opiskellut sähköasentajaksi, ja lisäksi hänellä on opintoja levyseppähitsaajan, hydrauliikan ja pneumatiikan aloilta.

Yhteisöllisyys on tärkeä osa Johanna Sinkkosen taiteessa, ja monet hänen teoksistaan ovatkin ryhmätöitä. Sinkkonen on Canadantuijat - työosuuskunnan perustajajäsen.

Yleisölle tutuksi Johanna Sinkkosen taide on tullut tutuksi monissa tapahtumissa ja tilapäisissä taideprojekteissa, esimerkiksi Ruisrock-festivaaleilla, Kansanpuistoon valmistuneen Pink Flamingo -teoksen kautta.

Johanna Sinkkosen teoksia on ollut useissa näyttelyissä ja tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Vuosina 2022–2023 Sinkkonen toimi Turun Taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtajana.

Turun julkisessa ulkotaiteessa Johanna Sinkkosella on Ruohonpään kaupunginosassa, Tommilantien päiväkodin seinillä moniosainen Jänöset-teossarja (1) sekä sataman tuntumassa, uudella Herttuankulman asuinalueella moniosainen kiinteistötaideteos Aallot (2). Toukokuussa 2025 Sinkkosen kierrätysmateriaaleista valmistettu ympäristötaideteos, flamingo-veistos Think Pink! oli Aurajokirannassa, Halistensillan kupeessa (3).

Vuonna 1993 syntynyt kuvataiteilija ja taidegraafikko Jone Mutka asuu ja työskentelee Turussa. Mutka opiskeli Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa, josta valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2019. Vuonna 2024 hän suoritti taiteen maisterin tutkinnon taideyliopistossa Helsingissä. Ulkomailla hän on opiskellut ja työskennellyt Islannissa ja Japanissa.

Oman kuvauksensa mukaan Mutkan taiteelle ominaisia medioita ovat serigrafia, installaatio sekä digitaaliset tekniikat kuten kuvanmuokkaus ja laseretsaus.

Taiteilijan työn ohella Jone Mutka on toiminut opettajana kouluissa ja työpajoissa. Ensimmäisen kerran hän osallistui ryhmänäyttelyyn vuonna 2014, ja vuonna 2017 Mutka piti ensimmäisen yksityisnäyttelyn. Hänen töitään on useiden museoiden kokoelmissa.

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 4.8.2024. Jänöset. Johanna Sinkkonen. 2021; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/janoset-johanna-sinkkonen-2021.html

(2). Taidetta Turussa, 4.1.2025. Aallot. Johanna Sinkkonen. https://taidettaturussa.blogspot.com/2025/01/aallot-johanna-sinkkonen-2022.html

(3). Taidetta Turussa, 11.5.2025. Think Pink!. Johanna Sinkkonen; Taidetta Turussa: Think Pink. Vaaleanpunainen kannanotto. Johanna Sinkkonen. 2025.

 

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat (Annina Karhu), 5.6.2025. Turun kesäkadulle ilmestyi jättimäinen oranssi kissa, tästä on kyse;  https://www.ts.fi/kulttuuri/6682325

● Turun Sanomat, Kaupunki (Anu Välilä), 22.7.2021. Johanna Sinkkonen haluaa viedä taideprosesseja paikkoihin, joissa niitä ei yleensä koeta; https://www.ts.fi/uutiset/5375743 

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Johanna  Sinkkonen; https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/sinkkonen-johanna

●  Jone Mutka; https://jonemutka.com/about

● Taideyliopisto. Jone Mutka; https://www.uniarts.fi/taiteilijat/jone-mutka/#taiteilijasta

Think Pink. Vaaleanpunainen kannanotto. Johanna Sinkkonen. 2025.

 

Think Pink. Vaaleanpunainen kannanotto. Johanna Sinkkonen. 2025. (Tilapäinen ympäristötaideteos, 5.5.–1.6.2025). Aurajokiranta, Halistensilta, Halistenkoski.

Toukokuussa 2025 niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa tiedotusvälineissä oli näyttäviä kuvia ja juttuja Turussa, Topinojan jätteenkäsittelypaikalla pesintäänsä valmistelevista kattohaikaroista (Ciconia ciconia). Tätä meitä eteläisempää, jo Virossa ja muissa Baltian maissa yleistä lintua tavataan Suomessa vuosittain varsinkin keväisin, mutta laji on pesinyt täällä vain yhden kerran.

Samaan aikaan kattohaikarahavaintojen kanssa hyvin lähelle, Aurajoen rantamaisemaan, Halistensillan kupeeseen ”laskeutui” vielä haikaraakin harvinaisempi ja näyttävämpi siivekäs, vaaleanpunainen flamingo. Ei ihan oikea lintu kuitenkaan, vaan kyseessä on useista aikaisemmistakin projektiluonteisista tila- ja ympäristötaideteoksista tunnetun kuvataiteilija Johanna Sinkkosen pääosin kierrätysmateriaaleista valmistettu veistos Think Pink.

Vaaleanpunainen flamingo kuuluu Turun kaupungin pop-up -taiteen ohjelmaan, ja tämä nimenomainen tapahtuma toteutettiin osana kevään 2025 ReTurku -kiertotalouskarnevaalia. Teos on turkulaisille tuttu jo entuudestaan, sillä Sinkkosen flamingo on ollut Ruissalossa, Ruisrock-festivaalien aikaisena ympäristötaideteoksena.  

Taiteilija:

Vuonna 1983 syntynyt, Turussa asuva ja työskentelevä taiteilija Johanna Sinkkonen tunnetaan eloisista, usein liikkuvista, mielikuvituksellisista teoksista – erityisesti yhteisöllisistä ja paikkasidonnaisista julkisista teoksista. Sinkkonen on opiskellut ja valmistunut kuvataiteilijaksi Helsingin Alfa Art -taidekoulusta. Taideopintojen ja taiteilijan työn ohella Johanna Sinkkonen on opiskellut sähköasentajaksi, ja lisäksi hänellä on opintoja levyseppähitsaajan, hydrauliikan ja pneumatiikan aloilta.

Yhteisöllisyys on tärkeä osa Johanna Sinkkosen taiteessa, ja monet hänen teoksistaan ovatkin ryhmätöitä. Sinkkonen on Canadantuijat - työosuuskunnan perustajajäsen.

Yleisölle tutuksi Johanna Sinkkosen taide on tullut tutuksi monissa tapahtumissa ja tilapäisissä taideprojekteissa, esimerkiksi Ruisrock-festivaaleilla, Kansanpuistoon valmistuneen Pink Flamingo -teoksen kautta.

Johanna Sinkkosen teoksia on ollut useissa näyttelyissä ja tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Vuosina 2022–2023 Sinkkonen toimi Turun Taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtajana.

Turun julkisessa ulkotaiteessa Johanna Sinkkosella on Ruohonpään kaupunginosassa, Tommilantien päiväkodin seinillä moniosainen Jänöset-teossarja (1) sekä sataman tuntumassa, uudella Herttuankulman asuinalueella moniosainen kiinteistötaideteos Aallot (2).

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 4.8.2024. Jänöset. Johanna Sinkkonen. 2021; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/janoset-johanna-sinkkonen-2021.html

(2). Taidetta Turussa, 4.1.2025. Aallot. Johanna Sinkkonen. https://taidettaturussa.blogspot.com/2025/01/aallot-johanna-sinkkonen-2022.html

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat, Kaupunki (Anu Välilä), 22.7.2021. Johanna Sinkkonen haluaa viedä taideprosesseja paikkoihin, joissa niitä ei yleensä koeta; https://www.ts.fi/uutiset/5375743 

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Johanna  Sinkkonen; https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/sinkkonen-johanna

Turun ilmapuolustuksen muistomerkki. Aarne Ehojoki. 1985.

Turun ilmapuolustuksen muistomerkki. Aarne Ehojoki. 1985. Vartiovuorenmäki.

Turun ilmapuolustuksen muistomerkki on autenttinen talvi- ja jatkosodan muistomerkki Vartiovuorenmäellä, vanhan tähtitornirakennuksen (nykyisin Merenkulkumuseo) tuntumassa. Arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelemassa muistomerkissä niin kutsutun siamilaistykin (Bofors 75 mm) jalustaa kiertävässä laatassa on suomeksi, ruotsiksi a englanniksi teksti: 75 m/m ilmatorjuntakanuuna M/30 Bofors – Turun seudun Kodinpuolustus -säätiö pystytti tämän muistomerkin vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle kotiseudun suojelemiseksi 1939–1944.  Perustan lahjoitti rakennusosakeyhtiö Hartela 15.9.1985.

Tykki on yksi yhdeksästä alkuperäisestä ruotsalaisvalmisteisesta tykistä, jotka ostettiin vapaaehtoisten turkulaisten keräysvaroilla helmikuussa 1940. Muistomerkin kustansi ja rakensi rakennusosakeyhtiö Hartela.

Turkulaisten ilmatorjuntajoukko-osastojen tykit ampuivat uudenvuodenyönä vuoden vaihtuessa Vartiovuorella paukkulaukauksia vuoden 1940/1941 välirauhan ajoista aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Nykyiset varomääräykset estävät tällaisten kunnialaukausten ampumisen, eikä Turussa ole enää ilmatorjunnan joukko-osastoakaan.

Turun ilmapuolustuksesta:

Talvisodan aikana Turussa oli 126 kertaa ilmahälytys, ja näissä tapauksissa 61 kertaa neuvostokoneet pommittivat kaupunkia. Turkua pommitti sodan aikana noin 440 viholliskonetta. Talvisodan pommituskertojen märässä Turkua enemmän pommitettiin vain Viipuria. Suuria tuhoja pommitukset aiheuttivat pääpostitalon alueella. Postitalon seinään kiinnityt muistolaatat kertovat 29.1.1940 suurpommituksista. Talvisodan pommituksissa Turussa kuoli 36 henkilöä.

Jatkosotaan Turku joutui etuajassa, sillä Neuvostoliiton koneet pommittivat kaupungin satamaa useissa muodostelmissa aamulla 25.6.1941. Sodan alku- ja loppupuolella Turku oli useiden pommitusten kohteena.

Turun ilmapuolustuksen arvioidaan pudottaneen talvi- ja jatkosotien aikana yhteensä yli 50 vihollisen lentokonetta.

Aiheesta enemmän:

● Suomen sotamuistomerkit. Turku; Turku | SOTAMUISTOMERKIT

● Huttunen Pertti & Paavola Matti J. (2011).  Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. 235 s. Turun Sotaveteraanit ry. 2011. ISBN: 978-952-92-8829-8

● Tuomisto Antero. (1998). Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotiemme muistomerkit Pähkinäsaaren rauhasta 1323 nykypäivään 1998. 352 sivua. Sotilasperinteen Seuran julkaisu n:o 1. Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies. ISBN 952-9872-05-4

 

Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979.

 

Kupittaan lähteen & Pyhän Henrikin tien muistomerkki. Olli Kestilä ja Timo Turjas. 1979. Kupittaaanpuisto.

 Kupittaan lähde tunnetaan eri asiayhteyksissä jo vuosisatojen takaa. Lähde kuuluu osana Pyhän Henrikin tie -reittiin, jonka reitti pitäjävaakunoineen on muistokivessä. Vuonna 1979, Turun kaupungin 750-vuotisjuhliin liittyen pystytetyn, lähteen historiasta kertovan muistomerkin suunnittelivat turkulainen, monista asuinkerrostaloista ja muun muassa Turun linnan restaurointisuunnitelmasta vastannut arkkitehti Olli Kestilä (1920-2013) ja Graafinen suunnittelutoimisto Timo Turjas.

Muistomerkin luonnonkiveen kiinnitetyissä pronssilaatoissa ovat suomeksi ja ruotsiksi tekstit: Kupittaa – Uhrilähde – Juhannuslähde – P. Henrikin lähde -Terveyslähde. Kiveen on kaiverrettu Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreitin karttapohja sekä viiden kunnan (Turku - Nousiainen - Yläne - Köyliö - Kokemäki) vaakunat. Muistokiven ja lähdepaviljonki-rakennuksen välissä on kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) selostuksia lähteestä ja lähdeveden varaan toteutetuista kylpylä- ja uimalatoiminnoista.

 Pyhän Henrikin tie on kahden maakunnan ja kahdeksan kunnan alueilla kulkeva, 140 kilometrin pituinen reitti  Satakunnasta, Kokemäen Pyhän Henrikin saarnahuoneelta Varsinais-Suomeen, Turun tuomiokirkolle ja Kupittaan lähteelle.

Keskiajalla Kupittaan lähde tunnettiin Pyhän Johanneksen lähteenä, jonka äärellä turkulaiset uhrasivat etenkin juhannuksena.

Vahvistamattoman perimätiedon mukaan Piispa Henrik on kastanut täällä ensimmäiset suomalaiset kristinuskoon ensimmäisen ristiretken aikana 1155.

1600-luvulla Kupittaan lähde tunnettiin terveyslähteenä, jonka veden parantavien ominaisuuksien käyttöä edisti etenkin Turun Akatemian professori Elias Tillandz. Lähteen vierelle rakennetuissa sairastuvissa hoidettiin muun muassa spitaalia ja koleraa sairastaneita.

1700-luvulla lähteen yhteyteen rakennettiin kylpylälaitos. Kupittaa oli tuolloin koko Turun tärkein vesilähde, josta saatiin valtaosa kaupunkilaisten juoma- ja käyttövedestä. Vähitellen kylpylätoiminta laajeni, ja 1800-luvulla Kupittaa muodostui keskeiseksi kylpyläpuistoksi.

Kylpylän merkityksen ansiosta vuonna 1820 perustettiin Kupittaan puisto, joka monine aktiviteetteineen, rikkaine istutuksineen on nyt Suomen sekä vanhin että laajin kaupunkipuisto.

Kylpylätoiminnasta vastannut yhtiö rakennutti puistoon suuren kaivohuoneen, josta johti pylväsparien kannattama katos kahdeksankulmaiseen, arkkitehti Carlo Bassin suunnittelemaan lähdepaviljonkiin.

Kylpylätoiminta Kupittaalla loppui vuonna 1885, kun vanha kylpylärakennus paloi, ja toinen rakennus ensin myytiin ja myöhemmin purettiin.  Nykyisin kylpyläkompleksista on jäljellä enää Bassin suunnittelema kahdeksankulmainen paviljonki puiston keskellä olevan kentän laidalla, urheiluhallin tuntumassa.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Kupittaanpuisto; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/ulkoilualueet/puistot/kupittaanpuisto 

● Kalpa Harri. (1980) Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään. I. 4. painos, sivut 152–153. Turun Sanomat. IBSN 951-95653-1-0

● Suomen Sukututkimusseuran blogi (Pirjo Terho), 18.4.2023. Kupittaan kylpylä; https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2023/04/kupittaan-kylpyla.html

 ● Pyhän Henrikin Pyhiinvaellusyhdistys ry. Perustietoa Pyhän Henrikin tiestä; https://www.henrikinvaellus.fi/pyhan-herikin-tie-suomeksi

 

Ryssänmäen tulliaidan muistolaatta. Tauno Torpo. 1961.

 

Ryssänmäen tulliaidan muistolaatta. Tauno Torpo. 1961. Yliopistonmäki (aikaisemmin Ryssänmäki).

Ruotsi-Suomessa oli vuoden 1622 valtiopäivien päätöksen mukaan kannettava niin kutsuttua pikkutullia eli maatullia kaikista kaupunkeihin toreilla ja markkinoilla myytäviksi tuoduista – ensi vaiheessa ”syötävistä ja kuluvista”, myöhemmin kaikista tuotteista. Veron määrä oli 1/32 myytävän tavaran arvosta. Jokaisen kaupunkiin tuotteita myytäviksi tuoneiden oli kuljettava tulliporttien kautta ja vietävä tavaransa myytäviksi toreilla. Suora kaupankäynti maalaisten ja kaupunkilaisten välillä oli kiellettyä.

Maatullin kokoamista varten kaupungit ympäröitiin tulliaitauksilla. Aitauksesta pääsi kaupunkiin vain valvottujen porttien kautta. Turussa tulliaitaus oli käytössä vuosina 1622–1808. Tullimaksut koottiin kolmella sisääntulopaikalla – Hämeentulli, Aninkaistentulli ja Uudenmaantulli.

Tulliaita oli paikoin puinen, paikoin kivistä ladottu, kaikkiaan noin kolmen kilometrin pituinen. Aitaus alkoi Aurajoen rannasta nykyisen arkkipiispan talon kohdalta, josta aita ulottui Ryssänmäen (nykyisen Yliopistonmäen) yli Hämeentulliin ja Karjatulliin eli Uudenmaantulliin ja edelleen nykyisen Kaskenkadun ja Uudenmaankadun kulmaukseen. Täältä aitaus ulottui jokirantaan nykyisen teatteritalon kohdalla. Aurajoen länsipuolella tulliaita ulottui nykyisten Eskelinkadun ja Ursininkadun tienoilta Aninkaistentulliin nykyisen linja-autoaseman kohdille ja täältä edelleen Aninkaistenmäen yli Aurajoelle tuomiokirkon vastakkaiselle rannalle.

Vanhasta tulliaitauksesta on jäljellä vain lyhyt osa Yliopistonmäellä, luonnontieteiden laitosrakennuksen ja Vesilinnan takana, jossa on aiheesta kertova, Turkuseuran lahjoittama Ryssänmäen tulliaidan muistolaatta. Muistolaatan suunnitteli taiteilija ja heraldikko Tauno Torpo.

Uusimmissa arkeologisissa tutkimuksissa on kuitenkin löydetty todennäköinen muurin osa Samppalinnanmäeltä, puiston etelälaidalta, ammattikorkeakoulun parkkipaikan tuntumasta.

Ryssänmäen tulliaidan kunnosta ja rajan ympäristöstä on pitänyt huolta vuodesta 2019 lähtien Turun Kulttuuriyhdistys ry, joka sai toimintaan kaupungin puollon ja Museoviraston mandaatin.

Tulliaita lähiympäristöineen kuuluu Turun kaupungin vanhaan asemakaava-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittävään Turun yliopiston rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Taiteilija:

Taiteilija, heraldikko Tauno Torpo on yleisölle tuntemattomaksi jäänyt mutta keskeinen vaikuttaja Turun nykyisen kulttuuri-ilmeen kehittäjänä.

Jokaisen kaupungilla kulkijan silmissä Torpon suunnittelutyö näkyy liputuksissa, Tauno Torpo suunnitteli vuonna 1965 virallisissa yhteyksissä käytettävän kaupungin vaakunan, jonka tyylitelty A-kirjan tulee kaupungin latinankielisestä Aboa-sanasta. Vaakunan huipulla oleva herttuankruunu viittaa Varsinais-Suomen historialliseen tunnukseen. Vaakunan neljä liljaa puolestaan viittaavat Neitsyt Mariaan, jolle Turun tuomiokirkko on pyhitetty.

Jouluaikaan Tauno Torpon työ pääsee näkyville koko Suomessa – ja laajalti maailmallakin. Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeelta luettavan joulurauhan julistuksen tekstin sovitti vanhasta julistuksesta nykymuotoon vuonna 1956 taiteilija Tauno Torpo. Hän on myös laatinut ja kirjoittanut pergamentille ikuistetun tekstin.

Tauno Torpo on suunnitellut (1) Yliopistonmäellä olevan tulliaidan muistoreliefin lisäksi myös Tuomiokirkon edustalla sijaitsevan Turun Akatemian muistoreliefin  ja (2) kauppatorin laidalla sijaitsevan Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefin.  Muita Torpon julkisia teoksia Turussa ovat Maaoikeuden muistolaatta Vanhalla Suurtorilla; kirjailija Betty Elfvingin muistolaatta Kerttulinkadulla sekä Lenin-muistomerkkiin (joka on nykyisin siirretty pois näkyvistä) kuuluva reliefi.

Aiheesta enemmän:

● Kalpa Harri. 1971. Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään. II, sivut 92–93. Turun Sanomat.

● Aamuset (Tiina Pitkänen), 15.3.2018. Turkua ympäröi vuosisatojen ajan muinainen maksumuuri; https://aamuset.fi/artikkeli/3878335

● Turun Kulttuuriyhdistys ry (Lassi Saressalo), 30.11.2022. Turun Kulttuuriyhdistyksen adoptiohanke alkoi Yliopistonmäen taketista; https://www.turunkulttuuriyhdistys.fi/kertomuksia/turun-kulttuuriyhdistyksen-adoptioh/

 

 Katso myös:

(1). Taidetta Turussa. 15.12.2024. Turun Akatemian muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/12/turun-akatemian-muistoreliefi-tauno.html

(2). Taidetta Turussa. 30.12.2024. Turun yliopiston alkuperäisen sijaintipaikan muistoreliefi. Tauno Torpo. 1962; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/12/turun-yliopiston-alkuperaisen.html