Vanha kirkkokortteli v. 1756. Bruno Aspelin. 1930.

 

Vanha kirkkokortteli v. 1756. Bruno Aspelin. 1930. Brahenpuisto, Tuomiokirkkotori.

Uudenmaankadulta koti Tuomiokirkkoa johtavan hiekkakäytävän varrella on jykevällä punagraniittijalustalla pronssiin valettu pienoismalli Turun keskustasta vuonna 1756.

Ainoana korkeana rakennuksena Unikankareen kummulla sijaitseva Turun tuomiokirkko hallitsi tuolloin koko kaupunkia, jonka keskeisimmät toiminnot ja valtaosa asukkaista keskittyivät kirkon läheisyyteen. Kuvanveistäjä Bruno Aspelinin teos Vanha kirkkokortteli v 1756 (useimmissa teosluetteloissa nimellä Turun tuomiokirkon kortteli v. 1756) tunnetaan myös nimellä Vanha kirkkokortteli.

Korkokuvassa 1700-luvun puolivälin asussaan olevan Tuomiokirkon lisäksi huomiota kiinnittävät kirkon lähituntumassa olevat asuinrakennukset sekä silloisten Suurtorin ja Vähätorin yhdistäneen Pennisillan keskellä oleva pörssirakennus. Veistoksen jalustan reliefeissä esitetään yksityiskohtaisesti Tuomiokirkko sekä Aurajoen ylittävä silta pörssirakennuksineen. 

 

Teos hankittiin kunnallisneuvos G.A. Petreliuksen testamentissa saaduilla lahjoitusvaroilla.

 

Taiteilija:

 

Kuvataiteilija, säveltäjä ja konserttilaulaja Bruno Aspelin (1870–1941) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1886–1887 sekä 1893.

 

Aspelinin teoksia oli kotimaisten näyttelyjen lisäksi useissa kansainvälisissä näyttelyissä ainakin yhdeksässä eri maassa.

 

Julkisista teoksista Bruno Aspelinin tuotannosta tunnetaan vanhan Turun historiallisen pienoismallin lisäksi vastaava teos 1860-luvun Helsingistä (Helsingin kaupunginmuseossa). 

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turun kaupunki. Bruno Aspelin: Turun tuomiokirkon kortteli v. 1756; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/bruno-aspelin-turun-tuomiokirkon-kortteli-v

 

 

 

Temppeli. Kim Simonsson. 2011.

Temppeli. Kim Simonsson. 2011. Kupittaanpuisto, Uudenmaankadun ja Kupittaankadun risteys.

Kupittaanpuiston keskustan puoleisessa kulmauksessa, Kupittaankadun ja Uudenmaantien risteyksessä kulkija ei voi olla huomaamatta puhtaan valkoisella keramiikalla kuorrutettua vanhaa muuntamorakennusta, jonka kaikilla seinillä on useita dynaamisessa liikkeessä olevia eläin- ja lapsihahmoja. Itäpäädyn mystisen oloisen peurakehän, ovia vahtivien lasten ja koirien tai muiden reliefihahmojen merkityksen taiteilija jättää ohikulkijan/ katsojan pääteltäväksi.

Kyseessä on taiteilija Kim Simonssonin ympäristötaideteos Temppeli, joka valmistui vuonna 2011 osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 Savi kaupungissa -ohjelmaa.

Temppelin ohella ohjelmaan kuuluivat myös Karin Widnäsin Kimono Aurajokirannassa (1) sekä keramiikkapintojen peruuttamattomien murtumien takia kokonaan poistettu, Puutorilla sijainnut Pekkka Paikkarin Iglu.

Taiteilija:

 

Vuonna 1974 syntynyt suomenruotsalainen kuvataiteilija Kim Simonsson opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa, jossa hän valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2000. Hän asui Kanadassa 2000-luvun alussa, ja muutti takaisin Suomeen vuonna 2004. Hän asuu ja työskentelee Länsi-Uudellamaalla, Fiskarsin ruukin taiteilijakylässä.

 

Taiteellisista ansioistaan Simonsson palkittiin Pro Finlandia-mitalilla vuonna 2009 sekä Didrichsenin taidesäätiön Pro Arte -palkinnon vuonna 2009. Vuonna 2004 Simonsson valittiin vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

 

Uransa alkuvaiheesta lähtien Arabian taideosastolla Helsingissä työskennelleen Kim Simonssonin teoksia on ollut esillä monissa suomalaisissa kokoelmissa ja näyttelyissä, ja kansainvälistä näkyvyyttä ja mainetta teokset ovat saaneet muissa Pohjoismaissa ja muun muassa Berliinissä, Pariisissa ja New Yorkissa.

 

Tätä nykyä Simonsson tunnetaan ehkä parhaiten suurikokoisista – jopa jättiläisen mittoihin kasvaneista – vihreistä, samettimaisen pinnan luonnehtimista Moss People -veistoksista. Ulkomaillakin huomiota ja mainetta keränneet hahmot värittivät ja sävähdyttivät Helsingin katukuvaa, kun Sammaljätit olivat Amos Rex -taidemuseon ulkopuolella kesällä 2024.

Aiheesta enemmän:

 

● Turun kaupunki. Kim Simonsson: Temppeli; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/kim-simonsson-temppeli

● Kim Simonsson; https://wwww.kimsimonsson.com

● Amos Rex Gallery Guide. Kim Simonsson; https://galleryguide.amosrex.fi/fi/kim-simonsson

 Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 21.10.2024. Kimono. Karin Widnäs. 2011; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/kimono-karin-widnas-2011.html

 

 

Nuoruus elämän lähteellä. Viljo Mäkinen. 1952.

 

Nuoruus elämän lähteellä. Viljo Mäkinen. 1952. Seurakuntatalon piha-aukio. Eerikinkatu 1.

Eerikinkadun alussa, Lönnrotinpuistoa vastapäätä olevien kerrostalojen varjossa – ja kesäisin myös puuistutusten osin peittämänä – voi löytää turkulaisille tutun ja rakastetun taiteilijan ehkä tuntemattomimman julkisen veistoksen. Suihkukaivoteos Nuoruus elämän lähteellä on kuvanveistäjä Viljo Mäkisen vuonna 1952 paljastettu veistos.

Turun ja Kaarinen seurakuntayhtymän toimitilojen vieressä sijaitsevan veistoksen lahjoittivat Turun seurakunnille kauppaneuvos ja rouva Aulis Onninen. 

Taiteilija:

Turkulainen kuvanveistäjä ja keraamikko Viljo Mäkinen (1920–1985) opiskeli piirustuskoulussa vuosina 1937–1939, ja hän työskenteli vapaan taiteilijan työnsä lisäksi myös Kupittaan Saven keramiikkataitelijana. Ammattitaitoaan ja taiteellista näkemystään Mäkinen syvensi myös ulkomailla, matkoilla Italiaan ja Ranskaan.

Suurten julkisten veistosten ohella Viljo Mäkinen on ”aina ajankohtainen” etenkin taidehuutokaupoissa hyvin kysyttyjen keramiikkateostensa ansiosta.

Tyypillistä Mäkisen tuotannolle on erilaisten materiaalien yhdistäminen – esimerkiksi rautanaulojen keskeinen osuus jykevissä puuveistoksissa – valmisesineiden käyttö sekä aiheiden usein humoristinen käsittely.

Mäkisen teoksia on Kansallisgalleriassa (Ateneum) ja monissa museoissa sekä yhteisöjen kokoelmissa. Kotikaupungissaan Viljo Mäkisellä oli laajat näyttelyt Turun taidemuseossa vuonna 1965 ja Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1970. Viljo mäkinen palkittiin keramiikkateoksistaan useissa kansainvälisissä näyttelyissä ja tapahtumissa.

Turussa on Nuoruus elämän lähteellä -veistoksen lisäksi neljä muutakin Viljo Mäkisen julkista ulkotaideteosta: Hitsaajat Aninkaistenkadulla (1); Kissa-Alli Hämeenkadulla (2); Portsan pojat Puutarhakadulla (3); Korppu-Vihtori Kallelankadun päiväkodin pihalla Mäntymäessä (4).

Aiheesta enemmän:

● Aamuset, 22.2.2013. Nostalginen Turku. Hellyttävien hahmojen luoja; https://aamuset.fi/artikkeli/1611252514

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Viljo Mäkinen; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/viljo-makinenhttps://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/viljo-makinen: 

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 18.6.2024. Hitsaajat. Viljo Mäkinen, 1968; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/hitsaajat-viljo-makinen-1968.html

● (2). Taidetta Turussa, 23.7.2024. Kissa-Alli. Viljo Mäkinen. 1978; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/kissa-alli-viljo-makinen-1978.html

● (3). Taidetta Turussa, 7.10.2024. Portsan pojat. Viljo Mäkinen. (1972). 1973; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/portsan-pojat-viljo-makinen-1972-1973.html

(4). Taidetta Turussa, 14.10.2024 Korppu-Vihtori. Viljo Mäkinen. (1983) 1985; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/korppu-vihtori-viljo-makinen-1983-1985.html

 

 

Summan taistelun muistomerkki. Jussi Vikainen. 1965.

 

Summan taistelun muistomerkki. Jussi Vikainen. 1965. Kupittaanpuisto, Itäinen Pitkäkatu 22.

Kupittaanpuistossa, Itäisen Pitkäkadun ja Kupittaankadun välisellä kentällä sijaitseva punagraniittinen Summan taistelun muistomerkki pystytettiin vuonna 1965 Varsinais-Suomen Summan perinnetoimikunnan toimesta talvisodan taistelujen muistoksi.

Kuvanveistäjä Jussi Vikaisen veistos kuvaa sodan ankaria olosuhteita – kivipaadet kuvaavat tykinkuulien jälkiä sekä kivisiä panssariesteitä. Muistomerkissä on teksti: Summa 1939‒1940.

Teos kuuluu Turun kaupungin taidekokoelmaan.

Taiteilija:

Vehmaalla syntynyt kuvanveistäjä Jussi Vikainen (virallinen koko nimi Johan Vieno Vikainen; 1907‒1992) tunnetaan monista sotamuistomerkeistä ja sankarivainajien muistomerkeistä, joita on Lounais-Suomessa kaikkiaan 20. Vikainen oli itsekin mukana sodassa, Jalkaväkirykmentti 13 mukana. Monissa teoksissaan Vikainen käytti kotiseutunsa Vehmaan punaista graniittia.

Vikainen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, josta hän valmistui vuonna 1927. Myöhemmin hän oli kuvanveistäjien Aarne Aaltosen ja Yrjö Liipolan oppilaana. Sotien jälkeen Vikainen toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana vuosina 1952‒1954.

Jussi Vikaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966, ja professorin arvonimen taiteilija sai vuonna 1980.

August Blombergin Summan taistelujen muistomerkin  lisäksi Turussa on useita muitakin Jussi Vikaisen julkisia teoksia: Maan antimet reliefi Pansiontiellä (1); Menneet sukupolvet Turun vanhalla hautausmaalla (2); Sankarihautojen muistomerkki Pyhän Katariinan kirkon edustalla (3); Sadetyttö ja makeisputto -veistos Kärsämäen Leaf-Centerissä (4); August Blomberg, Urheilupuiston luoja -muistomerkki Urheilupuistossa (5); Hiekkakivireliefi Ylösnousemuskappelissa; Reliefi osoitteessa Kauppiaskatu 9b; Kupittaanpuistossa; Sankarihautojen muistomerkki Turun hautausmaalla.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Jussi Vikainen: Summan taistelun muistomerkki; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/jussi-vikainen-summan-taistelun-muistomerkki 

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8  

● Aamuset, 28.11.2015. Nostalginen Turku: Sankaripatsaiden luoja; https://aamuset.fi/artikkeli/1613572886

● Bergh Erik (Teksti) & Nisonen Jyrki (Valokuvat). (1987). Jussi Vikainen. 181 s. Vehmaan Kotiseutuyhdistys r.y. ISBN 951-99837-7-5

● Jussi Vikainen, Ansioluettelo; Vikainen, Jussi | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 29.6.2024. Maan antimet. Jussi Vikainen. 1947; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/maan-antimet-jussi-vikainen-1947.html 

● (2). Taidetta Turussa, 10.8.2024. Menneet sukupolvet. Jussi Vikainen. 1957; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/menneet-sukupolvet-jussi-vikainen-1957.html

 ● (3). Taidetta Turussa, 17.9.2024. Sankarihautojen muistomerkki, Pyhän Katariinan kirkko. Jussi Vikainen. 1950; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/sankarihautojen-muistomerkki-pyhan.html

● (4). Taidetta Turussa, 23.9.2024. Sadetyttö ja makeisputto, Jussi Vikainen. 1949; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/sadetytto-ja-makeisputto-jussi-vikainen.html

● (5). Taidetta Turussa. 20.10.2024. August Blomberg, Urheilupuiston luoja. Jussi  Vikainen. 1947; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/august-blomberg-urheilupuiston-luoja.html

● (6). Taidetta Turussa, 17.11.2024. Ulkoa ja sisältä Jussi Vikainen. 1955.

● (7). Taidetta Turussa, 17.11.2024. Reliefiveistos, Turun Suomalaisen Säästöpankin talo. 30.11.2024.

Metsän henki. Irja Soini. 1947.

 

Metsän henki. Irja Soini. 1947. Lehmustie 27, Vasaramäki.

 Vasaramäen kaupunginosaan, Lehmustien varrelle valmistui vuodesta 1953 lähtien Keskusosuusliike OTK;n suunnittelemana ja rakennuttamana rivi asuinkerrostaloja. Kahden rakennuksen välisessä puistikossa on pienikokoinen veistos, jota ei yleensä Turun taideteosten luetteloissa esitellä. Kuvanveistäjä Irja Soinin Metsän henki -veistoksen osoitteeseen Lehmustie 27, hankki ja pystytti taloyhtiö.

Taiteilija:

Irja Soini (1913–1995) oli taidemaalari, kuvanveistäjä ja keraamikko, joka toimi Itäharjulla, nykyisen TYKS:in T-sairaalan alueella sijainneen tiili- ja keramiikkatehdas Kupittaan Saven (1921–1969) suunnittelijana 1940- ja 1950-luvuilla.

Kansallisgallerian kirjaston kokoelmatietokannassa luetellaan 16, pääosin Turun Taiteilijaseuran Turun taidemuseossa järjestämää näyttelyä, joissa Irja Soinin teoksia on ollut esillä.

Hyvin vähän julkisuudessa esiintynyt taiteilija on jäänyt henkilönä tuntemattomaksi, mutta hänen tuotantonsa tunnetaan – ja tunnustetaan – hyvin. Irja Soinin teoksia, eritysiesti keramiikkaa mutta myös maalauksia, on jatkuvasti esillä ja kierrossa niin antiikkiliikkeissä kuin huutokaupoissa.

Aiheesta enemmän:

● Rinne Ilmari. (1976). Turku – patsaitten kaupunki. Suomen Turku 3/1976: 23–24. 

● Laaksonen Mikko & Nummelin Juri. (2013). Turun seudun arkkitehtuuriopas. 2. painos. 408 sivua. ISBN 978-952-5805-55-0

 

 

Maarian kirkon sankarihaudan muistomerkki. Woldemar Kuurma. 1948.

 

Maarian kirkon sankarihaudan muistomerkki. Woldemar Kuurma. 1948. Maarian kirkko ja hautausmaa.   

Maarian keskiaikaisen kivikirkon takana sijaitsevassa sankarihautausmaassa on 112 sodissa kaatunutta vainajaa. Hautojen takana kohoaa jykevä,  graniitista louhittu 2.5 metrin korkuinen Sankarihautojen muistomerkki, jossa on teksti: Isänmaan puolesta 1939–1944.

Tekstin yläpuolella on kohokuviona vapaudenristi. Tekstin alla kivipaaden perustassa kohokuvioina ovat miekka ja seppele.

Kivipaasi on paikallista, Urusvuoresta louhittu mustaa dioriittia. Maarian seurakunnan tilaaman Sankarihautojen muistomerkin suunnitteli Woldemar Kuurma Sankarihautausmaat-sivuston mukaan johtaja U. Toivosen ja työnjohtaja Engblomin kanssa).

 

Muistomerkki paljastettin heinäkuussa 1949. Muistokiven valmisti paikallinen kivityöliike Räntämäen Graniitti.

Aiheesta enemmän:

● Huttunen Pertti & Paavola Matti J. Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. (2011). 235 s. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN 978-952-92-8829-8

● Kaisti Riikka & Mannerkorpi Markku. (2001).Turun ja Kaarinan hautausmaat.  Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. 32 sivua. ISBN 951-95604-4-0

● Sankarihautausmaat-sivusto (Juha Huotari). (1949). Paljastusjuhla Turku Maarian Kirkko (kuvakaappaus Turun Sanomat 25.7.1949); https://www.sankarihautausmaat.fi/Paljastusjuhlat/Paljastusjuhla-Turku-Maarian-Kirkko

 

Meanderi (pyörätelineillä). Anssi Pulkkinen & Taneli Rautiainen. 2020.

 

Meanderi (pyörätelineillä). Anssi Pulkkinen & Taneli Rautiainen. 2020. EduCity, Turun Tiedepuisto, Kupittaa.

Mutkalle väännetty teräksinen pyöräteline edustaa yleensä ilkivaltaa ja vandalismia, mutta Turun Ammattikorkeakoulun Kupittaan kampuksella sellainen edustaa ympäristötaidekilpailun voittaja-ainesta. Syksyllä 2020 julkistettu ja pystytetty Meanderi (pyörätelineillä) -teos kuvaa tekijöidensä Anssi Pulkkisen ja Taneli Rautiaisen mukaan antiikin arkkitehtuuriperinteestä tuttua, katkeamattomana nauhana jatkuvaa ja yhä uudelleen toistuvaa muotoa.

Vuoristoradan kaltaisesti mutkitteleva ja ainakin näennäisesti päämäärättömästi harhaileva muoto heijastelee kaupunkimaista elämäntapaa.

Meanderi (pyörätelineillä) voitti Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun Teknologiakiinteistöjen järjestämän kutsukilpailun betonikannen päälle, uuden EduCity-laitosrakennuksen edustalle tulevasta ympäristötaideteoksesta. Avoimeen KampusART-taidekilpailuun ilmoittautui ensi vaiheessa 74 taiteilijaa, joista kuusi valittiin varsinaiseen kilpailuun.

Taiteilijat:

 

Vuonna 1982 syntynyt kuvanveistäjä ja videotaiteilija Anssi Pulkkinen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut ja valmistunut vuonna 2008 kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Jatko-opintoina hän suorittaa tohtorin tutkintoa. Ulkomailla Pulkkinen on opiskellut taidealaa Walesissa, Swansea Institute of Higher Education -korkeakoulussa sekä Gerrit Rietveld Academiessa Amsterdamissa.

 

Yksityisnäyttelyn Pulkkinen piti jo vuonna 2004 Helsingissä. Sittemmin Pulkkisen teoksia on ollut kymmenissä koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä (muun muassa Aboa Vetus Ars Novassa 2017–2018). Taiteilijan teoksia on useiden kaupunkien ja yhteisöjen museoiden – mukaan lukien Kansallisgalleria (Kiasma) – kokoelmissa.

Taidealan luottamustehtävissä Anssi Pulkkinen on toiminut mm. Suomen Kuvanveistäjäliiton hallituksessa ja liiton puheenjohtajana 2016–2019 sekä Suomen Taiteilijaseuran hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

 

Vuonna 1983 syntynyt kuvataiteilija Taneli Rautiainen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän opiskeli ja valmistui Kuvataideakatemiassa kuvataiteen maisteriksi vuonna 2008. Ensimmäisen oman näyttelyn hän piti Kuvataideakatemian galleriassa vuonna 2009.

 

Ominaista Rautiaisen teoksille on tilan, valon ja äänen ominaisuuksien kuvaaminen, usein mielikuvituksellisin ja odottamattomin ratkaisuin. Tunnetuimpia Taneli Rautiaisen teoksia ovat suurikokoiset, julkiset installaatiot.

 

Rautiaisen teoksia on useiden suomalaisten kaupunkien ja yhteisöjen kokoelmissa, muun muassa Kansallisgalleriassa (Kiasma). Hänen teoksiaan on ollut kymmenissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Julkisia tilausteoksia Rautiaisella on kahden Turun veistoksen ohella muun muassa Salossa (Taidemuseo Veturitallin tornissa olevan Salo Kello), Helsingissä, Espoossa, Porvoossa ja Juukassa.

 

Anssi Pulkkinen ja Taneli Rautiainen ovat toteuttaneet useita yhteisiä julkisia teoksia, joista Turussa Runosmäen uuden monitoimitalon edustalle pystytetty Kerä paljastettiin vuonna 2023 (1).  

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turun Teknologiakiinteistöt. 2020. Tiedepuistoon tulee polkupyörätelineitä esittävä taideteos; Tiedepuistoon tulee polkupyörätelinettä esittävä taideteos - Turun Teknologiakiinteistöt (teknologiakiinteistot.fi)

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Anssi Pulkkinen; https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/pulkkinen-anssi

● Taneli Rautiainen; https://tanelirautiainen.blogspot.com/p/cv.html

● Taneli Rautiainen (teoksia); https://www.tanelirautiainen.fi/about

 

Katso myös:

 

(1). Taidetta Turussa, 27.7.2024. Kerä. Anssi Pulkkinen & Taneli Rautiainen. 2023; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/kera-anssi-pulkkinen-taneli-rautiainen.html