Muraali, Jokikatu. Jukka Hakanen. 2018.

 

Aurajoen rannan tuntumassa, kahden jokea ylittävän sillan välissä on vanhassa seinämuurissa värikäs muraali, joka kertoo sijaintipaikan historiasta ja nykypäivän toiminnoista. Tuomaansillan kupeessa, ylävirran puolella itärannalla olevan seinämaalauksen tilasi kiinteistössä toimiva Kiinteistökartio Oy turkulaiselta taiteilijalta Jukka Hakaselta.

Vanhaan betoniseen tukimuuriin tulevaan maalaukseen tilaaja toivoi esitystä yhtiön toiminnasta ja historiasta, ja erikseen muraaliin tilattiin kuva yhtiön vanhasta kuorma-autosta sekä kuvia eläimistä.

 

Kuormuri onkin keskeisellä paikalla, ja paikallista tai valtakunnallistakin muraalitaidetta tunteva tarkkailija tunnistaa heti työn tekijäksi Jukka Hakasen. Varma tuntomerkki on taitelijan monissa töissä esiintyvä, lippalakkipäinen hyväntyylinen kettu. Sijaintipaikkaan muraalin sitovat seinämaalauksen ääripäissä olevat sillat, joiden väliin koko tarina on kuvattu.

Taiteilija:

 

Jukka Hakanen on turkulainen kuvataiteilija ja muotoilija, joka on valmistunut vuonna 2015 taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta sekä kalustemuotoilijaksi Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2011. Monipuolinen taiteilija tunnetaan tätä nykyä parhaiten julkisista, suurikokoisista seinämaalauksistaan, joita on valmistunut kymmeniä eri puolille Suomea. Katutaiteen parissa Jukka Hakanen on toiminut ja kunnostautunut jo yli 20 vuoden ajan.

 

Vuonna 2012 Jukka Hakanen perusti yrityksen, jonka kautta hän on tehnyt paljon yhteistyötä niin yksityisten kuin yhteisöjen, yritysten ja kaupunkien ja kuntien kanssa. Teoksia suunnitellessaan Hakanen ottaa mahdollisuuksien mukana huomioon kohdealueen ympäristön ja sovittaa aiheen käsittelyn paikan tai tapahtumien historiaan, arkkitehtuuriin tai ihmisiin. Hakasen muraalien tyyli on helposti tunnistettavissa esimerkiksi usein toistuvista eläinhahmoistaan, joista varsinkin kettu ja pikkulinnut ovat yhtä varmasti tekijäänsä liitettävissä kuin brittitaiteilija Banksyn teoksissa usein esiintyvät rotat.

 

Jokikadun maisemateoksen lisäksi Jukka Hakasen suuria seinämaalauksia Turussa ovat: Biodiversiteetti (Turku Science Park, Kupittaa); Lakupiippu Kärsämäessä Leaf-Center -kiinteistön seinässä; Pino Luostarinkadulla (1); muraali Laivateollisuudenkadulla Pansiossa sekä; muraali Ratapihankadulla.

 

Aiheesta enemmän:

 

●  ● Kiinteistökartio. 2018. Jokikadun muraali on maisema kahden sillan välissä; https://kiinteistokartio.fi/ajankohtaista/jokikadun-muraali-on-maisema-kahden-sillan-valissa/

● Jukka Hakanen, teoksia, verkkosivusto; Jukka Hakanen

 

Katso myös:

● Taidetta Turussa, 29.7.2024.  Pino. Jukka Hakanen; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/pino-jukka-hakanen-2016.html

 

 

Maan antimet. Jussi Vikainen. 1947.

 

Maan antimet. Jussi Vikainen. 1947. Oy Lunden Ab. Pansiontie 45.

Pansiontien varrella sijaitsevat, entisen Jalostajan tehdasalueen kiinteistöt, konttorirakennus yhdessä asuinrakennuksineen ja puistoineen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jolle arkkitehti Woldemar Kuurma laati 1940-luvulla kokonaissuunnitteleman. Aluekokonaisuus on Turun yleiskaava 2029 -suunnitelmassa sisällytetty Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet -luetteloon.

Jalostajan, sittemmin Huhtamäki-yhtymän ja vuodesta 2002 Lunden Oy:n konttorirakennuksen julkisivun Maan antimet -reliefin suunnittelu kuvanveistäjä Jussi Vikainen.

Taiteilija:

Vehmaalla syntynyt kuvanveistäjä Jussi Vikainen (virallinen koko nimi Johan Vieno Vikainen; 1907‒1992) tunnetaan monista sotamuistomerkeistä ja sankarivainajien muistomerkeistä, joita on Lounais-Suomessa kaikkiaan 20. Vikainen oli itsekin mukana sodassa, Jalkaväkirykmentti 13 mukana. Monissa teoksissaan Vikainen käytti kotiseutunsa Vehmaan punaista graniittia.

Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskulussa, josta hän valmistui vuonna 1927. Myöhemmin hän oli kuvanveistäjien Aarne Aaltosen ja Yrjö Liipolan oppilaana. Sotien jälkeen Vikainen toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana vuosina 1952‒1954.

Maan antimet reliefin lisäksi Turussa on seitsemän muutakin Jussi Vikaisen julkista teosta: Menneet sukupolvet Turun vanhalla hautausmaalla; Sadetyttö ja makeisputto Leaf-Centerin tehdasalueella Kärsämäessä; Hiekkakivireliefi Ylösnousemuskappelissa; Reliefi osoitteessa Kauppiaskatu 9b; Sankarihautojen muistomerkki Pyhän Katariinan kirkon edustalla; Summan taistelujen muistomerkki Kupittaanpuistossa; Sankarihautojen muistomerkki Turun hautausmaalla-

Jussi Vikaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966, ja professorin arvonimen taiteilija sai vuonna 1980.

Aiheesta enemmän:

● Bergh Erik (Teksti) & Nisonen Jyrki (Valokuvat). (1987). Jussi Vikainen. 181 s. Vehmaan Kotiseutuyhdistys r.y. ISBN 951-99837-7-5

● Jussi Vikainen, Ansioluettelo; Vikainen, Jussi | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura

 

 

Monumental Sculpture Igitur. Pepe González. 1999.

 

Monumental Sculpture Igitur. Pepe González. 1999.   Inspehtorinkatu 1. Ylioppilaskylä.

Turun ylioppilaskylän länsipuolelle, sittemmin puretun päiväkodin läheisyyteen vuonna 1999 pystytetty kookas ympäristötaideteos Monumental Sculpture Igitur on Ylioppilaskyläsäätiön tilaama teos. 

Korkeudeltaan 6.1-metrisen patsaan suunnitteli ja toteutti turkulaistaitelija Pepe González. Patsas tilattiin juhlistamaan Ylioppilaskyläsäätiön 30-vuotisjuhlaa.

 Taiteilija:

 

Pepe González (José María González Arribas) on Madridissa, Espanjassa vuonna 1948 syntynyt kuvataiteilija, säveltäjä ja muusikko, joka muutti Suomeen vuonna 1980.

 

González tunnetaan yllättävistä – ja joskus luvattomistakin – tempauksista, joissa taiteilija tuo teoksia tai ”lisäyksiä” olemassa oleviin julkisiin teoksiin ilman ennakkoilmoitusta tai lupaa. Paljon julkisuutta aikoinaan saivat etenkin Itsenäisyydenaukiolla sijainneeseen italialaisen Mariella Bettineschin Carro Celeste (Taivaallinen vaunu) -teokseen kiinnitetty jättikokoinen kirves, Aurajokeen yllättäen ilmestyneet suurikokoiset sakset sekä elokuun 2017 kauppatorilla tapahtuneeseen terroristiseen puukotukseen liittynyt teos. Näissä iskuissa taiteilija on herättänyt keskustelua yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista tavalla, joka varmasti huomataan mutta joka ei mitenkään vahingoita olemassa olevia teoksia tai ympäristöä.

 

Turussa on Monumental Sculpture Igitur -teoksen lisäksi toinenkin Pepe Gonzálezin julkinen, Ylioppilaskyläsäätiön tilaama ympäristötaideteos, Ylioppilastalo A:n nurkalla oleva Campus Aboensis.

 

Aiheesta enemmän:

● Pepe Gonzalez, kotisivut; http://www.pepegonzalez.fi/index.php/fi/

 

Päivänkakkara. Jani Rättyä & Antti Stöckell. 2011.

 

Päivänkakkara. Jani Rättyä & Antti Stöckell.  2011. Meritullinkatu 3, Linnankatu 72, Forum Marinum, Suomen Joutsen.  

Forum Marinum -merimuseon ja Suomen Joutsenen välisellä aukiolla sijaitseva jättikokoinen Päivänkakkara-veistos on varmasti yksi valokuvatuimmista ja tunnetuimmista Turun julkisista ulkotaideteoksista. Suosio on ollut teokselle myös ”henkivakuutus”, sillä kukka toteutettiin tilapäisenä projektina – osana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelmaan kuulunutta Flux Aura -ympäristötaidetapahtumaa. 

Päivänkakkara ja Turun linna.

Taiteilijat Jani Rättyä ja Antti Stöckell suunnittelivat teoksen, jonka elinajaksi arvioitiin vain 3–5 vuotta. Mutta todelliseksi vetonaulaksi kohonnut kukka ”kieltäytyy kuihtumasta”. Ikä kuitenkin tekee tehtävänsä, ja Päivänkakkaraa oli vuonna 2019 restauroitava uudelleen maalauksilla ja lahonneita puuosia vaihtamalla.

Päivänkakkara ja Suomen Joutsen.

Päivänkakkara Suomen Joutsenen kajuutan ikkunasta nähtynä.

Päivänkakkaran 25-metrinen vaakasuora varsi on koottu kahdestatoista puuosasta, kukan terälehdet ovat raudalla vahvistettua lasikuitua, ja kukan keskustan keltainen osa on tehty puusta. Kukan korkeus on 5.6 metriä. Vankaksi rakennettu Päivänkakkara kestää näin myös kulutusta, jota ohikulkijoiden, varsinkin lasten, vastustamaton halu istua ja kiipeillä teoksen päälle aiheuttaa. Teos kuuluu Turun kaupungin taidekokoelmaan.

Taiteilijat:

Vuonna 1973 Nivalassa Pohjanmaalla syntynyt kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Jani Rättyä muutti Turkuun vuonna 1994. Hän opiskeli Limingan taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa sekä Kuvataideakatemiassa, josta hän suoritti kuvataiteen maisterin tutkinnon vuonna 2014. Päivänkakkara- teoksen lisäksi Turussa on neljä muutakin Jani Rättyän julkista taideteosta:  Papu (viiden taiteilijan yhteistyö) Kupittaanpuistossa;  Seinänläpikävelijä Varissuolla; Teksti tuntemattomalla kielellä Varissuolla sekä Freedom Vasaramäessä.

Vuonna 1973 syntynyt kuvataiteilija ja yliopisto-opettaja (Kuvataidekasvatuksen opettaja Lapin yliopistossa) Antti Stöckell asuu ja työskentelee Rovaniemellä. Hän opiskeli kuvataiteilijaksi Turun piirustuskoulussa vuonna 1998. Taiteen maisteriksi, pääaineena kuvataidekasvatus hän valmistui Lapin yliopistosta vuonna 2008. Monissa teoksissa keskeinen luontoteema on saanut vankan pohjan luonto- ja eräopaskoulutuksesta, jonka hän suoritti Lapin luonto-opistossa vuonna 2000.

Aiheesta enemmän:

 

● Jani Rättyä. Päivänkakkara; Päivänkakkara - Jani Rättyä (janirattya.com)

● Antti Stöckell, Taiteellinen toiminta ja ansioluettelo; Antti Stöckell | Taiteellinen toiminta | Lapin yliopisto (ulapland.fi)

 

 

Gustav II Adolf. Bengt Erland Fogelberg (1849) 1992.

 

Gustav II Adolf. (Kustaa II Aadolf). Bengt Erland Fogelberg (1849) 1992. Akatemiatalo, Hämeenkatu 11, Turun hovioikeus.

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadof (1594–1632) perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623. Sotapäällikkönä historiaan jäänyt – myös nimellä Pohjolan leijona tunnettu – kuningas oli myös merkittävä oikeuden ja oikeudenkäytön, laillisen vallan ja oikeuslaitoksen kehittäjä, jonka johdolla laadittiin Ruotsiin uusi valtiopäiväjärjestys ja ritarihuonejärjestys. Oikeuslaitoksen uudistuksessa perustetiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614 ja yhdeksän vuotta myöhemmin Turkuun ja vuonna 1929 Tarttoon. Sotapäällikkönä ja strategina Kustaa II Aadolf saavutti koko Euroopan laajuisen maineen johtamalla Ruotsin joukot voitosta voittoon Manner-Euroopan 30-vuotisessa sodassa. 

Marraskuussa 1992 kuninkaan kunniaksi pystytettiin Matti Koivurinnan säätiön toimesta pronssinen näköispatsas Turun hovioikeuden edustalle. Patsas kuuluu edelleen säätiön taidekokoelmaan.  Gustav II Adolf -patsas on valos taiteilija Bengt Erland Fogelbergin vuonna 1849 valmistuneesta ja Göteborgiin vuonna 1854 pystytetystä veistoksesta. Ylväsryhtinen kuningas katsoo patsaassa kaukaisuuteen ojentaen oikean kätensä alaviistoon. Korkealla jalustalla seisovan kuninkaan korkeus on näköispatsaassa 161 senttimetriä, mikä oli Gustav II Adolfin  todellinen pituus.

Kopio Fogelbergin veistoksesta valmistettiin myös Viroon, Tarttoon yliopiston pihamaalle, josta Neuvostoliiton miehitysjoukot olivat poistaneet taiteilija Otto Strandmanin tekemän Kustaa II Aadolfin patsaan. Tarttoon pystytetyn kopion valmisti taitelija Elisabeth Tebelius-Muren vuonna 1991.

Suomessa kuningasta kunnioitetaan nykyisinkin juhlistamalla hänen kuolinpäiväänsä (marraskuun kuudes päivä) Ruotsalaisuuden päivänä. 

Taiteilija:

 

Ruotsalainen taiteilija Bengt Erland Fogelberg (1786–1854) opiskeli Tukholman Taideakatemiassa vuosina 1804–1812. Taiteilijan tunnettuja julkisia töitä ovat marmorista veistetyt muinaisskandinaaviset jumalhahmot Odin, Thor ja Balder. Ruotsin kuninkaallisten klassisen tyylin kookkaita näköispatsaita ovat Kustaa II Aadolfin lisäksi Tukholmassa sijaitseva kuningas Kaarle XIV Kustaan ratsastajapatsas.

Aiheesta enemmän:

● Turun hovioikeus. Kuukauden esine – kuningas Kustaa II Aadolfin patsas; Kuukauden esine – kuningas Kustaa II Aadolfin patsas | Turun hovioikeus 1623-2023 (utu.fi)

 

Äiti ja lapsi. Gustaf Albert Petreliuksen muistomerkki. Felix Nylund. (1914) 1915

 

Äiti ja lapsi. Gustaf Albert Petreliuksen muistomerkki. Felix Nylund. (1914) 1915. Samppalinnanmäki. 

Yhdellä Turun upeimmista näköalapaikoista – Samppalinnanmäen huipulla kohti Aurajokea ja keskustan  suuntaan – on myös yksi kaupungin kauneimmista ja rakastetuimmista julkisista taideteoksista. Kuvanveistäjä Felix Nylundin vuonna 1915 paljastettu Äiti ja lapsi -veistos on kunnianosoitus kunnallisneuvos Gustaf Albert Petreliukselle, jonka testamenttilahjoituksen turvin kaupunkiin on saatu paljon julkista ja sukupolvesta sukupolveen ilahduttavaa julkista taidetta.

Hellyyttä korostava Äiti ja lapsi -veistos symboloi Petreliuksen hyväntekeväisyystyötä. Uudenkaupungin harmaasta graniitista tehtyä, korkeudeltaan 2.2-metristä veistosta varten näköalapaikalle kunnostettiin muuri ja levähdyspaikaksi sopiva kivipenkki, jotka nyt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden patsaan kanssa.

 

Turussa aikuisikänsä elänyt liikemies, yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, kauppaneuvos ja kunnallisneuvos Gustaf Albert Petrelius (1836–1910) harjoitti monipuolista hyväntekeväisyyttä muun muassa rahoittamalla ruotsinkielisen lastenkodin perustamisen. Kaupungin kulttuurielämää Petrelius tuki monin taidelahjoituksin, joista tunnetuimpia on Vähätorin Leijona-suihkukaivo (1).

Taiteilija:

 

Kuvanveistäjä Felix Nylundin (1878–1940) kansallisesti tunnetuin työ on Helsingissä Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteyksessä oleva Kolme seppää -patsas, joka paljastettiin vuonna 1932.  Nylundin tie taiteen maailmassa alkoi heti kansakoulun jälkeen, kun hän oli oppipoikana turkulaisessa puusepäntehtaassa. Turun piirustuskoulussa hän opiskeli Viktor Westerholmin johdolla vuodesta 1895 alkaen, ja myöhemmin hän jatkoi opintoja ulkomailla – Kööpenhaminassa vuosina 1899–1901 sekä Pariisissa vuosina 1901–1906. Opintojensa jälkeen hän asui vuosia ulkomailla ja palasi Suomeen vuonna 1924.

 

Nylund oli Suomen Kuvanveistäjäliiton perustajajäsen ja toimi myös liiton puheenjohtajana vuosian 1910–1912 sekä 1924–1932. Uransa ja elämänsä lopulla Felix Nylund toimi Taideyhdistyksen koulun opettajana vuosina 1935–1940.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turun kaupunki. Felix Nylund: Äiti ja lapsi; Felix Nylund: Äiti ja lapsi | Turku.fi

● Åbo stad. Felix Nylund: Modern och barnet; https://www.turku.fi/sv/kultur-och-motion/museum/samlingarna/utomhussamlingen/felix-nylund-modern-och-barnet

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 14.6.2024; Suihkukaivo Leijona. Gunnar Finne ja Armas Lindgren. 1924; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/suihkukaivo-leijona-gunnar-finne-ja.html

Mega-Omega. Antero Toikka. 1994.

 

Mega-Omega. Antero Toikka. 1994. E-18 moottoritie, Jaanin eritasoliittymä.

Taitelija Antero Toikan Omega-teokset ovat – eri sijaintipaikoissa ja joskus jopa paikasta toiseen kiertäen – tuttuja monille suomalaisille. Teräslevyistä leikattu ja hitsattu 2.4 metrin korkuinen Omega-teos kiersi vuonna 1990-luvun alussa kunnasta toiseen Uudellamaalla ja päätyi lopulta pysyvästi Helsingin Itäkeskukseen.

Turussa, E18-moottoritien Jaanintien liittymässä oleva Omegan suurennettu versio, sininen Mega-Omega -teräsveistos kiersi ensin kaikissa Tielaitoksen tiepiireissä kautta Suomen, ennen kuin Turun tiepiiri hankki teoksen omistukseensa. Jaanintien eritasoliittymään Mega-Omega pystytettiin juhlistamaan kauan valmistellun ja vuosien rakennustöiden jälkeen liikenteelle avattua moottoritien Turun osuutta.

Noin kolmen metrin korkuinen Mega-Omega antaa ohi ajaville autoilijoille illuusion liikkeestä, kun silmiin eri kulmista näkyvät renkaat näyttävät pyörivän.

Taiteilija:

Antero Toikka on vuonna 1954 syntynyt, Helsingissä asuva taiteilija, kuvanveistäjä, ja ympäristötaiteilija, joka opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1976–1980 sekä Academie van Beeldende Kunsten -taideakatemiassa Rotterdamissa, Hollannissa.

Toikan teoksia on monissa koti- ja ulkomaisissa museokokoelmissa ja julkisina ulkotaideteoksina, muun muassa Kouvolan 2019 asuntomessualueella. Antero Toikka on toiminut myös alan luottamustehtävissä, muun muassa Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana. 

Aiheesta enemmän:

● Antero Toikka. CV; http://www.toikka.ws/cv/index.htm 

● Timo-Erkki Heino. 2017. Mihin menet tietaide? 1990-luku oli tietaiteen huippuaikaa. Taide-lehti 6/2017.

 

Leikkiviä lapsia. Into Saxelin. (1914) 1968.

 

Leikkiviä lapsia. Into Saxelin. (1914) 1968.  Nummenpuistokatu 2. 

Kuuvuoren kaupunginosassa, nuorisotalon edustalla seisova jykevä kahden metrin korkuinen ja noin kahdeksan metrin levyinen graniittiseinä on vanhimpia Turun julkisista taideteoksista. Taiteilija Into Saxelinin Leikkiviä lapsia -teos koostuu viidestä osasta, joissa kussakin on kuvattuna kaksi lasta. 

Vertauskuvallisesti elämän ja elinkeinojen osa-alueista kertovassa veistoksessa maanviljelyä edustavat kuokka ja jousipyssy (oikean laidan reliefi), kauppaa ja kotiteollisuutta edustavat vaaka ja rukki (vasemman laidan reliefi), kaupan ja merenkulun symboleina ovat laivat ja kalat (keskimmäinen osa). Näiden väleissä olevat, kahta lasta esittävät osat ovat identtisiä. Teoksen lahjoitti Turun kaupungille paikallinen Kansallis-Osake-Pankki, jonka omistaman, keskustan Linnankadulla sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen seinäreliefiksi teos alun perin hankittiin.

Taiteilija:

Hämeenlinnassa syntynyt ja Pariisissa kuollut kuvanveistäjä Into Saxelin (1883–1927) opiskeli taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1903–1905 sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1908–1912. Kotimaisten näyttelyjen ohella Saxelinin töitä on ollut useissa ulkomaisissa näyttelyissä, ainakin Tukholmassa, Moskovassa, Kööpenhaminassa, Milanossa ja Roomassa.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Into Saxelin: Leikkiviä lapsia; Into Saxelin: Leikkiviä lapsia | Turku.fi

 

Pilvet. Mika Natri. 2006.

 

Pilvet. Mika Natri. 2006.  Aurajokiranta, Läntisen Rantakadun ja Ursininkadun risteys.

Aurajoen rantamaisemassa Turun ydinkeskustassa kolmesta 5.5 metrin korkuisesta kaaresta muodostuva teos on turkulaisen taiteilija Mika Natrin veistos Pilvet. Vuonna 2006 valmistuneen veistoksen lahjoitti Turulle Kiinteistö Oy Hotelli Marina, joka toteutti tällä hankkeella niin kutsuttua uudis- ja korjausrakentamisen prosenttiperiaatetta (yksi prosentti rakentamiskustannuksista käytetään rakennuksen ja ympäristön taiteelliseen kaunistamiseen).

Haponkestävästä teräksestä valmistettu, kumpupilven muotoja tavoitteleva avoin, porttimainen teos kunnioittaa kansallismaisemaa, jossa näkymä kaupungista Aurajoelle säilyy. Pilvet on myös yrityksen panos Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Taiteilija:

Vuonna 1969 Säynätsalossa syntynyt, nykyisin turkulainen Mika Natri valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2003 Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta. Aikaisemmin hän opiskeli Lahden kansanopiston kuvataidelinjalla vuosina 1998–1999. Taidekasvatusta, taidehistoriaa ja multimedia-alaa hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa vuosina 1994–1998. Natrin taiteellinen toiminta on monipuolista, sillä hän työskentelee maalauksen, kuvanveiston, installaatioiden ja julkisten taideteosten parissa.

Mika Natri on osallistunut kymmeniin ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, ja hän on pitänyt parikymmentä yksityisnäyttelyä Suomessa ja ulkomailla Saksassa ja Puolassa. Julkisia töitä ja tilausteoksia Natrilla on reilut parikymmentä. Natri on useasti palkittu mitali-, postimerkki- ja taidekilpailuissa, ja ainakin neljässä kilpailussa hän on saavuttanut ykkössijan.

Turun ulkoilmataiteessa Mika Natrilla on Pilvet-teoksen lisäksi kolme muutakin prosenttiperiaatteen ehdoin mahdollistettua veistosta: Unikot Turun ja Raision rajan tuntumassa (1); Solmu Aurajokirannassa, vanhalla telakka-alueella (Eerik Pommerilaisen Ranta) sekä Kukka Linnanfältin asuinalueella.

Aiheesta enemmän:

● Kujanpää Kaisa. (2006). Pilvet leijuivat jokirantaan ihmisten iloksi. Turun Sanomat, 17.12.2006;  Pilvet leijuivat jokirantaan ihmisten iloksi - Kulttuuri - Turun Sanomat (ts.fi)

● Mika Natri, Ansioluettelo; e39a9c_75afc06ec7734863ba132b69023ed4fc.pdf (filesusr.com)

● Taide rakentamisessa. Mika Natri, Pilvet; https://taiderakentamisessa.fi/pilvet/

 Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 31.7.2024. Unikot. Mika Natri. 2018; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/unikot-mika-natri-2018.html