Reliefiveistos, Turun Suomalaisen Säästöpankin talo. Jussi Vikainen. 1935.

 

Reliefiveistos, Turun Suomalaisen Säästöpankin talo. Jussi Vikainen. 1935. Kauppiaskatu 9b.

 Tori on useimmissa kaupungeissa liike-elämän, hallinnon ja jokapäiväisen elämän keskus. Näin on ollut historiallisesti Turussakin, ja edelleen kauppatori on niin torikaupan kuin paikallisliikenteen sydän. Torin koilliskulmauksessa – Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun risteyksessä – sijaitseva kuusikerroksinen rakennus on kuvaava esimerkki liike-elämän juurtumisesta torille. Tässä rakennuksessa alkoi turkulainen pankkitoiminta, ja samassa käytössä rakennus on ollut – vaikka omistajia ja toimijoita useasti vaihtaen – keskeytyksettä jo noin 120 vuoden ajan.

Suomalaisen säästöpankin talona aikaisemmin tunnetun rakennuksen edeltäjinä oli Turun 1827 palon jälkeen lähes sadan vuoden ajan kauppaliikkeitä ja palveluja tarjoavia puutaloja. Useiden omistajavaihdosten jälkeen tontin osti Turun Suomalainen Säästöpankki vuonna 1908. Kyseiselle tontille, nykyisen Yliopistonkadun (silloisen Venäjän Kirkkokadun) puolelle nousi pankki- ja asuintalo vuonna 1910. Torin puolella sijainneet puutalot purettiin 1920-luvulla, ja omistaja alkoi valmistella uutta pankkitaloa. Hanke viivästyi ensimmäisen maailmansodan takia, vaikka arkkitehti Albert Richardtsonin piirustukset pankkitalolle valmistuivat jo vuonna 1912.

Sodan jälkeen rakennustyöt toteutuivat Richardtsonin uusittujen piirustusten mukaisina, ja viisikerroksinen rakennus säätöpankin pääkonttorille valmistui torin laidalle vuonna 1926.

Sittemmin taloa on muutettu ja korjailtu useaan otteeseen. Jo vuonna 1935 pankin pääovi siirrettiin uuteen paikkaan torin puolelle ja päällystettiin kuparipakotuksilla. Tähän pintaan tulivat myös taiteilija Jussi Vikaiselta tilatut, mies- ja naishenkilöä esittävät veistosreliefit. Molempien yläpuolella on suurin kirjaimin sana PANKKI, ja molemmissa alareunoissa on Turun lilja.

Vuonna 1954 valmistuneessa uudistuksessa rakennusta korotettiin turkulaisille tutun ja useita arvorakennuksia suunnitelleen arkkitehti, professori Erik Bryggmanin suunnitelman mukaan.

1960-luvun puolivälissä säästöpankin talon torin puoli päällystettiin – monien kaupunkilaisten vastalauseita kuulematta – tummalla julkisivulasilla maineikkaan arkkitehti Aarne Ehojoen suunnitelman mukaisesti.

Rakenteellisten mullistusten lisäksi pankkirakennuksen toimijat ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Yhteistä on kuitenkin ollut tilojen pysyminen pankkien hallussa: Turun Suomalainen Säästöpankki vaihtui Suomen Säästöpankiksi, seuraavaksi tilalle tuli Kansallis-Osake-Pankki, ja KOP:in jälkeen tiloihin muutti toinen liikepankki Merita. Vuonna 2001 fuusioiden jälkeen pankin nimeksi tuli nykyisinkin paikallista pääkonttoriaan torin kulmalla pitävä Nordea.

Uusimpana vaiheena rakennuksen historiassa talon osti turkulaisvaikuttaja, kiinteistöneuvos Heikki Vaiste, jonka aloitteesta rakennuksen tumma lasijulkisivu palautettiin perinteiseen, Turun Suomalaisen Säästöpankin aikaiseen vaaleaan asuun. Kaupungin viranomaiset ja kaupunkiympäristölautakunta myönsivät vuoden 2015 lopulla luvan julkisivumuutoksille.

Nykymuotoisen, Vaisteen talo -nimellä tunnettavan rakennuksen ilme muuttui ratkaisevasti vuonna 2016, kun vaaleaksi rapattujen seinien ja uusittujen ikkunoiden lisäksi rakennuksen ulkoasua täydennettiin kuvataiteilija Annika Dahlstenin suunnittelemalla, 48-osaisella, Lähde-nimisellä valotaideteoksella.

● Taidetta Turussa, 27.8.2024. Lähde. Annika Dahlsten. 2016; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/lahde-annika-dahlsten-2016.html

Taiteilija:

Vehmaalla syntynyt kuvanveistäjä Jussi Vikainen (virallinen koko nimi Johan Vieno Vikainen; 1907‒1992) tunnetaan monista sotamuistomerkeistä ja sankarivainajien muistomerkeistä, joita on Lounais-Suomessa kaikkiaan 20. Vikainen oli itsekin sodassa, Jalkaväkirykmentti 13 mukana.

Vikainen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, josta hän valmistui vuonna 1927. Myöhemmin hän oli kuvanveistäjien Aarne Aaltosen ja Yrjö Liipolan oppilaana. Sotien jälkeen Vikainen toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana vuosina 1952‒1954. 

Jussi Vikaiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966, ja professorin arvonimen taiteilija sai vuonna 1980.

Kauppiaskadun pankkireliefin lisäksi Jussi Vikaisen julkisia teoksia Turussa ovat: Maan antimet -reliefi Pansiossa (1); Menneet sukupolvet Turun vanhalla hautausmaalla (2);  Sankarihautojen muistomerkki Pyhän Katariinan kirkon edustalla (3); Sadetyttö ja makeisputto Leaf-Centerin tehdasalueella Kärsämäessä (4); August Blombergin muistomerkki Urheilupuistossa (5):  Summan taistelujen muistomerkki Kupittaanpuistossa (6); Ulkoa ja sisältä -reliefit Puolalan koulussa (7); Sankarihautojen muistomerkki Turun hautausmaalla. 

Aiheesta enemmän:

● Kalpa Harri. (1980). Suomalainen säästöpankki Sivut 70–71 teoksessa: Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki. Turku eilen ja tänään I. 169 sivua. Oy Turun Sanomat, Turku. ISBN 951-95653-1-0 

● Latvakangas Eva. 2011. Torin pankkitalolla minuus hukassa. Teoksessa: Turku muuttuva kaupunki (Eva Latvakangas, Johnny Holmen, Kati Kivelä), sivut 102–106. 178 sivua. Turun Sanomat, Turku. ISBN 978-951-9129-84-6

● Turun Sanomat (Lauri Lönn), 25.6.2015. Vaisteentalon julkisivuremontti käyntiin jo syksyllä; https://www.ts.fi/uutiset/786858

● Bergh Erik (Teksti) & Nisonen Jyrki (Valokuvat). (1987). Jussi Vikainen. 181 s. Vehmaan Kotiseutuyhdistys r.y. ISBN 951-99837-7-5

● Jussi Vikainen, Ansioluettelo; Vikainen, Jussi | Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura

Katso myös:

 

● (1). Taidetta Turussa, 29.6.2024. Maan antimet. Jussi Vikainen. 1947; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/maan-antimet-jussi-vikainen-1947.html

 

● (2). Taidetta Turussa, 10.8.2024. Menneet sukupolvet. Jussi Vikainen. 1957; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/menneet-sukupolvet-jussi-vikainen-1957.html

 

● (3). Taidetta Turussa, 17.9.2024. Sankarihautojen muistomerkki, Pyhän Katariinan kirkko. Jussi Vikainen. 1950; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/sankarihautojen-muistomerkki-pyhan.html

● (4). Taidetta Turussa, 23.9.2024. Sadetyttö ja makeisputto, Jussi Vikainen. 1949; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/sadetytto-ja-makeisputto-jussi-vikainen.html

● (5). Taidetta Turussa. 20.10.2024. August Blomberg, Urheilupuiston luoja. Jussi Vikainen, 1947; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/august-blomberg-urheilupuiston-luoja.html

● (6). Taidetta Turussa, 28.10.2024. Summan taistelun muistomerkki. Jussi Vikainen. 1965; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/summan-taistelun-muistomerkki-jussi.html

● (7). Taidetta Turussa, 17.11.2024. Ulkoa ja sisältä Jussi Vikainen. 1955; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/ulkoa-ja-sisälta-juhani-vikainen.html

A.I. Arwidssonin muistomerkki. Harry Kivijärvi. 1970.

 

A.I. Arwidssonin muistomerkki. Harry Kivijärvi. 1970. Tuomiokirkkopuisto.

Turkulaissyntyinen kuvanveistäjä ja taiteilija Harry Kivijärvi voitti vuonna 1969 kutsukilpailun Turkuun pystytettävästä kansallisuusaatteen vaalijan A.I. Arwidssonin muistomerkistä, joka paljastettiin Turun tuomiokirkon edustalle vuonna 1970. 

Teos on Kivijärven koko tuotannossa eräänlainen käännekohta, sillä hän aloitti työn suoraan kiven veistämisellä, ilman tavanomaisen kipsimallin tekemistä. Tästä työstä alkaen kuvanveistäjän työtapa olikin säännönmukaisesti aloittaa suoraan kivimateriaalin työstämisellä. Veistoksessa – kuten myös kaksi vuotta aikaisemmin Turussa paljastetussa Runeberg. Lönnrot, Snellman -muistomerkissä, Kivijärven teosten pintoihin tulee karheiksi veistettyjä pintoja aikaisemmin hallinneiden sileiden pintojen sijaan.

Tuomiokirkkopuiston rastaat pesivät säännöllisesti veistoksen syvennyksissä.

Tutkija ja kansallisrunouden kerääjä Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858) oli huomattava autonomisen ajan suomalaisuuden edistäjä ja kulttuurivaikuttaja, jonka nykypolvi tuntee iskulauseeksi muodostuneista sanoista: ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”. Usein toistettu iskulause ei kuitenkaan ole Arwidssonin, vaikka miete on peräisin hänen Åbo Morgonbladissa maaliskuussa 1821 julkaistusta artikkelistaan. Alkuperäistekstin pohjalta ikoniseksi muodostuneen iskulauseen muotoili J.V Snellman. Arwidsson itse ei artikkelissaan maininnut lainkaan Venäjää tai venäläisiä.

Arwidsson opiskeli Turun akatemiassa, jossa hän myös saavutti tohtorin arvon vuonna 1817 puolustettuaan historian alaan liittynyttä väitöskirjaansa.  Vuonna 1821 hän perusti kantaa ottavan ja kansallismielisiä asioita käsitelleen Åbo Morgonblad -sanomalehden.

Taiteilija:

Turkulaissyntyinen kuvanveistäjä Harry Kivijärvi (1931‒2010) opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1947‒1950. Uransa alussa Kivijärvi teki metallisia pienoisveistoksia, mutta myöhemmin hän keskittyi suuriin kiviveistoksiin. Tunnetuimmissa, yleensä useammasta jykevästä osasta koostuvissa veistoksissa Kivijärvi käytti mustaa tai valkoista, pinnoiltaan kiiltäväksi hiottua kiveä.

Kivijärven tunnetuimpia veistoksia ovat Itä ja länsi -niminen presidentti J.K. Paasikiven muistomerkki Helsingissä sekä Urho Kekkosen hautapaasi Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Kivijärven työt olivat Suomen edustajana muun muassa Venetsian, São Paulon ja Pariisin biennaaleissa.

Harry Kivijärvi palkittiin vuonna 1970 Pro Finlandia -mitalilla. Kivijärvi kutsuttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi vuonna 1987. Ars Fennica Elämäntyöpalkinnon hän sai 2003.

Harry Kivijärven laaja taidekokoelma, jossa on 23 taiteilijan omaa teosta, on tätä nykyä lahjoitettuna Mäntässä, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallussa.  

A.I. Arwidssonin muistomerkin lisäksi Turussa on Harry Kivijärven neljä muutakin julkista ulkoveistosta: Voiton portti Artukaisissa, Turkuhallin edustalla (1); Teema Hirvensalossa (2): Kivitaulu Turun Kauppakorkeakoulun pääoven edessä (3); Runeberg, Lönnrot, Snellman Yliopistonmäellä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Harry Kivijärvi: A.I. Arwidssonin muistomerkki; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/harry-kivijarvi-i-arwidssonin-muistomerkki

● Forsius Aimo. 2008. Adolf Iwar Arwidsson – katsaus kansallisen herättäjän elämänvaiheisiin; www.saunalahti.fi/arnoldus/arwid_ai.htm 

● Karasma Katri. 2019. Adolf Ivar Arwidsson ‒ edelläkävijä. 136 sivua.  A.I. Arwidsson -kerho. ISBN 978-952-94-2235-7

● Klinge Matti. 1997. Keisarin Suomi. Suomennos Marketta Klinge. 542 sivua. Schildts Förlags Ab, Espoo. ISBN 951-50-0682-1 

● Sarjala Jukka. 2020. Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Historiallisia tutkimuksia 283. 267 sivua. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. ISBN 978-951-858-196-6

● Harni Heli, Kiiski Päivi & Seppä Johanna. (2008). Harry Kivijärvi ja se mitä taiteeksikin kutsutaan. 223 sivua. Wäinö Aaltosen museon julkaisu NRO 53. Turku. 

● Kivijärvi Liisa. (2018). Kivijalka. Harry Kivijärven elämäntyön painopisteitä Liisa ja Harry Kivijärven keskustelujen pohjalta. Teoksessa: Kiven aika. Harry Kivijärvi ja kuusi suomalaista nykykuvanveistäjää (Laura Kuurne, toimittaja). sivut 99‒108. Parvs Kustannus, Helsinki.

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 2.8.2024. Voiton portti. Harry Kivijärvi. 1990; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/voiton-portti-harry-kivijarvi-1990.html

(2). Taidetta Turussa, 28.8.2024. Teema. Harry Kivijärvi. 2016; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/teema-harry-kivijarvi-1965-2016.html

(3). Taidetta Turussa, 4.10.2024. Kivitaulu. Harry Kivijärvi. 1973 (1999).

 

Papu. Jan-Erik Andersson, Eero Merimaa, Jani Rättyä, Ann Sundholm & Oona Tikkaoja. 2015.

 

Papu. Jan-Erik Andersson, Eero Merimaa, Jani Rättyä, Ann Sundholm & Oona Tikkaoja. 2015. Kupittaanpuisto.

Kupittaanpuistossa vuodesta 1988 toiminnallisena tukikohtana ollut patsaspuisto jouduttiin teosten huonokuntoisuuden ja vaarallisuuden takia purkamaan vuonna 2013. Tarvetta tällaiselle kohteelle oli niin paljon, että Turun kaupungin Kiinteistölaitos kutsui viisi taitelijaa suunnitteleman uutta toiminnallisesti ja taiteellisesti arvokasta käyttötaidekohdetta puistoon.

Jan-Erik Andersson, Eero Merimaa, Jani Rättyä, Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja laativat luonnoksia – ja tärkeä osuus suunnittelutyössä oli käyttäjillä. Noin 200 lasta osallistui työpajoissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa luonnoksin ja ehdotuksin tulevan patsaspuiston valmisteluun.

Toteutus perustui lopulta Oona Tikkaojan luonnokseen, jonka pohjalta koko viisihenkinen taitelijaryhmä viimeisteli liskomaisen, siivekkään olion muodostaman kokonaisuuden. Suunnitteluvaiheessa taiteilijat saivat asiantuntija-apua turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Käyttäjät saivat lopulta ratkaista myös toteutuneen patsaspuiston nimen. Lasten äänestyksessä voittajaksi selviytyi Papu.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki (2015). Uusi patsaspuisto Papu vihittiin käyttöön uudenvuoden aattona; https://www.turku.fi/uutinen/2015-12-29uusi-patsaspuisto-vihitaan-kayttoon-uudenvuoden-aattona

Katso myös:

Papu-teoksen taiteilijoilla on Turussa useita julkisia ulkotaideteoksia.  Taiteilijaesittelyjä voi lukea Taidetta Turussa -blogissa aikaisemmin esiteltyjen teosten kohdilta:

Jan-Erik Andersson:

Taidetta Turussa, 5.7.2024. Fredrika Runeberg ja piste. Jan-Erik Andersson. 2007; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/fredrika-runeberg-ja-piste-jan-erik.html

● Taidetta Turussa, 18.9.2024. Pehr Kalm Revival. 2012;  https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/pehr-kalm-revival-jan-erik-andersson.html

● Taidetta Turussa, 18.10.2024. Life on a Leaf. Jan-Erik Andersson.  2009; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/10/life-on-leaf-jan-erik-andersson-2009.html

● Taidetta Turussa, 8.11.2024. Sateenkaaren salaisuus. Jan-Erik Andersson. 2002 ja 2007; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/sateenkaaren-salaisuus-jan-erik.html

● Taidetta Turussa, 14.11.2024. Turun Linnantontun ja Valpuri Innamaan kohtaaminen Teatterisillalla; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/11/turun-linnantontun-ja-valpuri-innamaan.htm

● Mielikuvituksen horisontti Pääskyvuoren koulussa ja koulun pihalla.

Eero Merimaa:

● Taidetta Turussa, 2.7.2024. Heijastuspinta. Eero Merimaa. 2006; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/heijastuspinta-eero-merimaa-2006.html

● Taidetta Turussa, 25.11.2024. Joitakin teknokukkasia; Taidetta Turussa: Joitakin teknokukkasia. Eero Merimaa. 2011.

Jani Rättyä:

● Taidetta Turussa, 27.6.2024; Päivänkakkara. Jani Rättyä & Antti Stöckell. 2011; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/paivankakkara-jani-rattya-antti.html

● Taidetta Turussa, 1.7.2024. Freedom. Jani Rättyä. 2011; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/freedom-jani-rattya-2011.html  

● Taidetta Turussa, 26.8.2024. Kapseli. Jani Rättyä. 2018; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/kapseli-jani-rattya-2018.html

● Taidetta Turussa, 19.11.2024. Teksti tuntemattomalla kielellä; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/teksti-tuntemattomalla-kielella-jani.html

Seinänläpikävelijä Varissuolla.

Ann Sundholm:

Taivaan vuohet. Impivaaran uimahallin julkisivulla (2012).

Oona Tikkaoja:

Piiloleikki. Useiden pienoisveistosten sarja Aurajoen rannoilla Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011.

Kastanja, Lompolo ja Itu -mosaiikit. Paula Suominen. 2020.

Kastanja, Lompolo ja Itu -mosaiikit. Paula Suominen. 2020. (Osa teoskokonaisuutta Kalat kertoivat perhosille; Paula Suominen – ulkomosaiikit & Tiina Vainio – sisämosaiikit). Viinamäen päiväkoti. Ruukinkatu 9.

Nummenmäen kaupunginosassa maaliskuussa 2020 avattu Viinamäen päiväkoti on paikalla, jossa toimi vuosina 1921–1969 kuuluisa Kupittaan Saven tehdas. Menneen toiminnan muistoa kunnioittaen päiväkotiin hankittiin sisä- ja ulkotiloihin ulottuva keramiikkataideteosten kokonaisuus Kalat kertoivat perhosille, jonka toteuttivat taiteilijat Paula Suominen ja Tiina Vainio. Monesta osasta koostuva teoskokonaisuus kertoo kuvitteellista tarinaa luonnon ja ihmisen yhteisolosta tällä paikalla.

Teosten keramiikkamateriaali kunnioittaa tehtaan historiaa, ja aihepiirit puolestaan noudattelevat luontopainotteisen päiväkodin teemoja.

Ulkoseinillä mosaiikkipaloista muodostetut kuviot esittävät kastanjapuiden siemenkotia. Kupittaan Saven tontilla kasvoi kastanjoita. Paula Suomisen suunnittelemassa ja toteuttamassa osuudessa on kolme osateosta: Kastanjat; Lompolo; Itu, joissa leijailee aikoinaan paikalla kasvaneiden kastanjapuiden siemeniä.

Tiina Vainion osuus koostuu päiväkodin sisätiloissa pienistä keraamisista ja lasimosaiikin palasista, mutta voi perhosen siivistä löytää kokonaisia Kupittaan saven lautasiakin.

Kalat kertoivat perhosille -teoskokonaisuus kertoo tarinaa, jossa kastanjapuun koloissa asuu perhosia toukkineen, ja Aurajoessa Halistenkoskella asuvat kalat, sammakko ja ravut kertovat ihmisille hyvän savenottopaikan. Tarinan taustalla on historiallinen tosiasia, että Kupittaan Saven käyttämä savi nostettiin Aurajoen rannalta, josta se kuljetettiin raiderataa pitkin tehtaalle.

Taiteilijat:

 

Vuonna 1958 syntynyt kuvataiteilija ja taidemaalari Paula Suominen asuu ja työskentelee Posiolla ja Turussa. Hän opiskeli ja valmistui kuvataiteilijaksi Tarton taidekoulusta Virossa vuonna 2000. Taideopintojen lisäksi hän on opiskellut maisema- ja puutarhasuunnittelua, ympäristönsuojelua ja kulttuurihistoriaa. Pedagogisia opintoja hän suoritti Oulun seudun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Julkisten mosaiikkiteosten lisäksi Paula Suominen on tehnyt useita seinämaalauksia eli muraaleja. Suomisen taiteessa luonnolla, ihmisen luontosuhteella, kansanperinteellä ja mytologialla on tärkeä osuus.

 

Paula Suomisen teokset ovat olleet kymmenissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä, niin koti- kuin ulkomailla. Hänen teoksiaan on lukuisissa taidemuseoissa ja kokoelmissa. Oman taiteellisen työskentelyn lisäksi Paula Suominen on toiminut lukuisissa yhteisöissä taideaineiden ja yhteisötaiteen opettajana ja taidepajojen ohjaajana. Turun Viinamäen päiväkodin mosaiikkien lisäksi Paula Suominen on tehnyt yli kymmenen julkista ulkotaideteosta – mosaiikkeja ja muraaleja – pääosin pohjoisen kunnissa, Rovaniemellä, Posiolla, Sodankylässä ja Iissä.

 

Vuonna 1960 syntynyt, Turussa asuvat kuvataiteilija, taidegraafikko ja taidemaalari Tiina Vainio valmistui Turun Piirustuskoulun maalauslinjalta vuonna 1990. Taideteollisen korkeakoulun taiteilijan pedagogiset opinnot hän suoritti vuonna 1994. Turun ammattikorkeakoulun erikoistumisopintojen kokonaisuuksia hän on suorittanut kuvankäsittelyssä vuonna 1999, maalauksessa vuonna 2006 ja julkisessa taiteessa vuonna 2010. Pietarin Taideakatemiassa Vainio oli taidepedagogien jatkokoulutuksessa vuonna 2011. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta Tiina Vainio valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2017.

 

Taideaineiden opintojen lisäksi hän on suorittanut oikeustieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1991.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turun kaupunki (Sofia Turkulainen), 19.1.2022. Ajankohtaista: Kalat kertovat perhosille -teoskokonaisuus opettaa Viinamäenkadun päiväkotilapsille alueen historiaa;

 https://www.turku.fi/blogit/kukkuu-kokoelmista/ajankohtaista-kalat-kertovat-perhosille-teoskokonaisuus-opettaa 

● Rakennustieto. Taide rakentamisessa. Kalat kertoivat perhosille. Paula Suominen; https://taiderakentamisessa.fi/kalat-kertoivat-perhosille/

● Turun Sanomat (Riitta Saarni), 4.1.2021. Korennot ja sammakot seikkailevat Viinamäen päiväkodin seinillä – Keraamiset mosaiikkikuviot kertovat alueen luonnosta ja historiasta; https://www.ts.fi/teemat/5178935

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Paula Suominen; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/paula-suominen

 

 

Betanian kirkon muistomerkki. Eeva Forsman. 2001.

 

Betanian kirkon muistolaatta. Eeva Forsman. 2001. Itäinen Pitkäkatu 41.    

Itäisen Pitkänkadun varrella, aidan suojassa on karu muistomerkki talvisodan pommitusten tuhoista. Paikalla toimi vuodet 1908‒1940 lähetysyhdistyksen rakennuttama kirkko, josta ei ole enää jäljellä muuta kuin muistolaatta sekä kirkon portaikkoa reunustanut kivimuuri. Betanian kirkon muistolaatta on kiinnitetty muuriin. Kirkon kanssa samanaikaisesti valmistunut kaksikerroksinen työkeskus säilyi, ja tämä rakennus on edelleen paikallaan ja aktiivikäytössä. Kirkon muisto säilyy myös läheisen Betaniankadun nimessä.

Turun kaupunkilähetyksen ja Turun Martinseurakunnan teettämä, taiteilija Eeva Forsmanin suunnittelema muistolaatta kirkon sijaintipaikalle paljastettiin 2001.  

Turun kaupunkilähetyksen omistama, Turussa tunnetun ja useita arvorakennuksia (tunnetuimpana Biologinen museo) suunnitelleen arkkitehti Alexander Nyströmin piirtämä, jugendtyylinen Betanian kirkko valmistui vuonna 1908. Vuosina 1921‒1933 lähetysyhdistyksen kirkko oli vuokrattuna Martin seurakunnan kirkoksi.

Talvisodassa kirkko kärsi neljästä eri pommituksesta, joista joulukuun 25. ja 27. päivien 1939 sekä 4.1.1940 pommituksissa rikkoutui ikkunoita ja syntyi paikallisia sirpalevaurioita. Mutta helmikuun 4. päivän suurpommitus Urheilupuiston alueelle tuhosi kirkon katon ja suuren osan seinistä. 700-paikkainen kirkko tuhoutui korjauskelvottomaksi, ja kirkon rauniot purettiin saman vuoden syksyllä.

Betanian kirkko oli ainoa kirkko, joka Turussa tuhoutui sodan pommituksissa.

Portaikon mukulakivimuuri säilytettiin, ja vasta vuosikymmenien kiistelyjen jälkeen muuri suojeltiin määritelmällä: Kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas rakennelma, jota ei saa purkaa. 

Betania-nimi pohjautuu palestiinalaiseen kylään, jossa Raamatun mukaan lausuttiin ensimmäinen lähetyskäsky. 

Aiheesta enemmän:

● Kalpa Harri. (1980). Betanian kirkko, sivut 158‒159. teoksessa Harri Kalpa: Turku eilen ja tänään. I. 169 sivua. Oy Turun Sanomat, Turku. ISBN 951-95653-0  

● Turun Sanomat (Eva Latvakangas), 21.10.2015. Muuttuva kaupunki. Kirkko, jonka sota hävitti;  https://www.ts.fi/uutiset/823318

● Aamuset (Ilkka Lappi), 28.8.2022. Kadun tarina: Pommituksissa tuhoutuneen kirkon katu; https://aamuset.fi/artilleli/5745616

Joitakin teknokukkasia. Eero Merimaa. 2011.

 

Joitakin teknokukkasia. Eero Merimaa. 2011. Aurajoen rantamaisema, ulkoilureitin varrella, Raunistula. 

Aurajoen länsirannalla, rautatiesillan kulmilta Raunistulasta Halistensillalle ulottuvan ulkoilureitin varrella moni kulkija on hämmästellyt Barkerinrannan kohdalla outoja, maasta törröttäviä rakennelmia. Lähemmin tarkasteltuina nämä 30 kaartuvaa tolppaa ovat osia monipuolisesta ympäristötaideteoksesta. 

Kuvataiteilija Eero Merimaan Joitakin teknokukkasia pystytettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -projektin osaksi.

Varreltaan kulkijaa kohti taipuvat, auringonkukkaa jäljittelevät kukat varustettiin liiketunnistimella, joka sytyttää moniväriset led-valot hetkiseksi ohikulkijoiden tullessa kohdalle. 

Kulttuurikuntoprojektin kaksi muuta teosta ovat Aurajoen vastakkaisella puolella sijaitseva Koppi ja kova luu (Sakari Peltola) sekä Aurajokisuun tuntumassa jokirannassa olevat Piiloleikki -pienveistokset (Oona Tikkaoja). 

Taiteilija:

Vuonna 1976 syntynyt kuvataiteilija Eero Merimaa valmistui Turun Taideakatemiasta vuonna 2002 ja Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun maisteriohjelmasta vuonna 2012. Joitakin teknokukkia on Merimaan maisteriopintojen lopputyö (Eero Merimaa 2012). 

Tätä nykyä Merimaa on oman taiteellisen työskentelyn lisäksi Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemian päätoiminen taideaineiden opettaja. 

Turussa on Joitakin teknokukkasia -teoksen lisäksi kaksi muutakin julkista Eero Merimaan ympäristötaideteosta, Ylioppilaskylän Nummenrannassa sijaitseva Heijastuspinta (1) sekä Papu (viiden taiteilijan yhteisteos) Kupittaanpuistossa. 

 

Aiheesta enemmän:

● Eero Merimaa (2012). Joitakin teknokukkasia – Julkisen taideteoksen monet dialogit. Taideteollinen Korkeakoulu, Visuaalinen kulttuuri/Pori. Kevät 2012; https://core.ac.uk/download/pdf/80703137.pdf 

● Turun kaupunki. Eero Merimaa: Joitakin teknokukkasia; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/eero-merimaa-joitakin-teknokukkasia

● Eero Merimaa; https://eeromerimaa.fi/cv/  

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 2.7.2024. Heijastuspinta. Eero Merimaa. 2006; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/heijastuspinta-eero-merimaa-2006.html