Keltanokat. Studio Nurmesniemi. 1995.

 

Keltanokat, voimajohtopylväät. Studio Nurmesniemi. 1995. Hirvensalo.

Hirvensalon saarella voi nähdä tavanomaisesta poikkeavia sähköpylväitä, joiden yksityiskohtiin kannattaakin kiinnittää huomiota. Arkkitehtiprofessori Antti Nurmesniemen johdolla vuonna 1995 suunnitellut ja toteutetut, Keltanokat-nimen saaneet maisemapylväät ovat osa Pro Cultura -säätiön ympäristötaideprojektia. Hirvensalon golfkentän eteläreunasta Syvälahden kautta Honkaistenrannantielle ulottuvan pylvässarjan kuusi keltanokkapylvästä ovat sinkittyä terästä.

Avoimessa maisemassa kapeassa johtokujassa sijaitsevat pylväät ovat korkeudeltaan 20.4–31.2 -metrisiä, ja 110 kilovoltin voimajohtojen kiinnitykseen tarvittavien, väriltään keltaisten vaakasuorien orsien korkeus maanpinnasta on 12–18 metriä.

Hirvensalon maisemapylväät ovat lajityyppinsä ensimmäiset edustajat Suomessa. Keltanokat-hankkeen toteuttaja, Studio Nurmesniemi (Antti Nurmesniemi, Björn Selenius, Jorma Valkama) oli edelläkävijä maisemapylväiden suunnittelussa.

Eri puolilla Suomea on kaikkiaan 22 maisemapylväskohdetta, joista vuonna 1981 perustettu Studio Nurmesniemi on suunnitellut 13. Työn tilaaja, Turku Energia rakennutti pylväät omassa konepajassaan.

 

Taiteilija:

Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi (1927–2003) opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa. Uransa alkupuolella Nurmesniemi tuli tunnetuksi etenkin huonekaluista ja astioista, ja myöhemmin hän oli johtava suurten infrastruktuurihankkeiden suunnittelija, joka oli mukana muun muassa Helsingin metron suunnittelussa.

 

Vuonna 1973 Nurmesniemi nimitettiin Taideteollisen korkeakoulun tuote- ja ympäristösuunnittelun professoriksi, ja vuosina 1978–1983 hän toimi taiteilijaprofessorina. Bergenin taideteollisen korkeakoulun professorina Norjassa hän toimi vuosina 1987–1989.

 

Antti Nurmesniemi suunnitteli Suomen osastot Milanon triennaaliin vuosina 1960 ja 1964 – voittaen molemmilla kerroilla Grand Prix -palkinnon.

 

Antti Nurmesniemi palkittiin Pro Finlandia -mitalilla  vuonna 1964, ja vuonna 1988 hän sai professorin arvonimen.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turun kaupunki. Studio Nurmesniemi: Voimajohtopylväät; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/studio-nurmesniemi-voimajohtopylvaat 

 

● Fingrid. 2009. Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja; Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja - Fingrid