Kupliva Kulma. Miika Karttunen. 2021.

 

Kupliva Kulma ~  H2O. Miika Karttunen. 2021. Asunto-osakeyhtiö Turun Martinkulma, Martinkatu 7.

Harva Martinkatua Myllytunneliin autoileva tai edes verkkaisemmin kävellen tai pyörällä kadunvartta kulkeva taitaa huomata asuinkerrostalon seinässä olevaa ympäristötaideteosta. Kadulle näkyvä teos on osa taiteilija Miika Karttusen suunnittelemasta, Turun Martinkulma -asunto-osakeyhtiön 70-vuotisjuhliinsa tilaamasta kolmiosaisesta, ruostumattomasta teräksestä hitsatusta Kupliva Kulma -teoksesta.  

Kupliva Kulma ~ CO2. 

Teoksessa Karttunen esittää, ”taiteilijan vapaudella”, veden (H₂O), hiilidioksidin (CO₂) ja hiilihapon (H₂CO₃) molekyylimallit. Rakenteet esitetään suuntaa-antavasti oikeissa suhteissa, ja siksi taiteilija on lisännyt teosnimiin matemaattista likiarvoa osoittavan ∼ -etuliitteen.

Kupliva Kulma ~  H2CO3. 

Kuplivan Kulman kolme osaa ovat:

∼CO2: kadun puolella kahteen seinään ja niiden väliseen nurkkaan kiinnitetty reliefiveistos (koko: 100x113x90 cm);

∼H2CO3: edellisen edessä pihalaatoitukseen maalattu rakennepiirros;

∼H2O: sisäpihalla oleva suurikokoinen pääteos, jonka luokse pääsee maalauksen kulmalta alas johtavien portaiden kautta. Tämä osa, (“Vesi”) näkyy valtaosaan talon asunnoista (koko: 230x220x320 cm).

Taideteoshankinta lähti talon asukkaan toiveesta. Taiteilija Karttuselle annettiin vapaat kädet teoksen suunnitteluun. Kyseinen rakennus on arvokas jo sellaisenaan, sillä talon on suunnitellut arvostettu arkkitehti Aarne Ervi. 

Taideteoksen julkistus oli juhlallinen ja poikkeuksellinen tilaisuus. Teoksen suurin kappale kuljetettiin Martinsillan pieleen kirkkoveneellä Aurajokea pitkin, ja tästä kuoma-auton lavalla pystytyspaikalle. Koko hankkeen mahdollisti teräsrakenteita valmistavan Laketek-yhtiön taloudellinen apu. Yhtiön tiloissa taiteilija taivutti ja hitsasi teoksensa terästangot.

Taiteilija:

Miika-Lauri Karttunen on vuonna 1962 Helsingissä syntynyt, nykyisin Turussa asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä. Hän opiskeli kuvanveistolinjalla Kankaanpään taidekoulussa vuosina 1991–1994 sekä kuvataiteilijaksi Turun Taideakatemiassa vuosina 2003–2005. Näiden jälkeen hän on kouluttautunut täydennyskoulutuksena Satakunnan Ammattikorkeakoulussa vuosina 2006–2008 sekä kuvanveistoa Viron taideakatemiassa Tallinnassa vuonna 1992.

Taidealan opintojen lisäksi Miika Karttunen on opiskellut savirakentajaksi Rasekossa (Raision seudun koulutuskuntayhtymä) vuonna 2020. Turun yliopistossa hän suoritti Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon, sovellettu matematiikka pääaineena, vuonna 2014.

Karttusen töitä on ollut kymmenissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä kotimaan lisäksi ulkomailla ainakin Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Skotlannissa. Oman taiteilijan työnsä lisäksi Miika-Lauri Karttunen on toiminut alan opettajana muun muassa Paasikiviopistossa, Turun ja Kaarinan kansalaisopistoissa sekä lukuisissa yhteisöllisissä taidehankkeissa. Kuvataiteiden ja kuvanveiston lisäksi Karttusen taiteellinen toiminta ulottuu monipuolisesti myös musiikkiin.

Vuonna 2003 Miika Karttunen voitti Turun taidemuseo 100 vuotta -kilpailun Pieni suuri – vanha nuori -teoksellaan.

Turussa on Kupliva Kulma -teoksen lisäksi toinenkin Miika-Lauri Karttusen julkinen teos: ITU – IN SITU Elävän Kulttuurin Koroinen -puistossa Koroisissa.

Aiheesta enemmän:

● Rakennustietosäätiö. Taide rakentamisessa. Miika-Lauri Karttunen: Kupliva kulma ∼H2O; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teos/kupliva-kulma-h2o

● Rakennustietosäätiö. Taide rakentamisessa. Miika-Lauri Karttunen: Kupliva kulma ∼CO2; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teos/kupliva-kulma-co2

● Aamuset (Ilkka Lappi), 17.10.2021. Taloyhtiö juhli Martissa seitsenkymppisiään Aurajokea pitkin soudetulla taideteoksella; https://aamuset.fi/artikkeli/5452446

● Kotitalolehti (Matti Tuovinen), 8.2.2022. Turkulainen taloyhtiö hankki pihalleen taideteoksen – sen saapuminen oli tapaus; https://www.kotitalolehti.fi/turkulainen-taloyhtio-hankki-pihalleen-taideteoksen/

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Miika-Lauri Karttunen; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/karttunen-miika-lauri

Kurjet kaivolla. Jussi Mäntynen. (1949). 1973.

Kurjet kaivolla. Jussi Mäntynen. (1949). 1973. Kunnallissairaalantie 20, Turun kaupunginsairaala.

 

Turun kaupunginsairaalan edustalla Mäntymäessä sijaitseva Kurjet kaivolla on yksi monista kuvanveistäjä Jussi Mäntysen eläinaiheisista veistoksista. Kaivoa kuvaavan altaan keskellä punaisesta graniitista tehdyllä jalustalla olevat, dynaamisesti kohti taivasta kurkottavat kurjet ovat dramaattisista asennoistaan huolimatta suurikokoiselle linnulle lajityypillisiä.

Lintujen anatomian ja käyttäytymisen tarkkojen yksityiskohtien tuntemus onkin työuransa alussa eläinten täyttäjänäkin toimineelle Mäntyselle ominaista. Joutsen- ja kurkiaiheisten veistosten piirteiden on tulkittu kuvaavan Ruotsissa asuneen taiteilijan koti-ikävää sekä sodanjälkeisen ajan surullista mielialaa.

Vuonna 1949 valmistuneen Kurjet kaivolla -veistoksen Jussi Mäntynen lahjoitti Turun kaupungille kipsisenä, mutta kaupunki valatti teoksen pronssiin. Veistos paljastettiin Turun päivänä vuonna 1973.

Taiteilija:

Turussa vuodesta 1967 lähtien asunut taiteilija, professori Jussi Mäntynen (1886–1978) oli luontoharrastaja ja metsästäjä, ja työuransa alkuvuodet hän toimi Helsingin yliopiston eläinmuseon konservaattorina. Työ- ja harrastus ovat antaneet pohjan tarkkaan luonnon tuntemukseen, ja erityisesti eläinaiheisista veistoksistaan Mäntynen parhaiten tunnetaankin. Mäntynen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosien 1901 ja 1913 välillä. Hän teki myös opintomatkoja ulkomaille.

Kurjet kaivolla -veistoksen lisäksi Turussa on kuusi muutakin Jussi Mäntysen julkista, eläinaiheista ulkoilmataideteosta: Joutsenet (Joutsenlento) Puolalanmäellä Taidemuseon edessä (1); Hirvi Kupittaanpuistossa (2); Hirvenpää Liinahaan vanhainkodin pihalla (3); Kurjet pesällä Puolalanmäen rinteessä; Merikotkat Kauppakorkeakoulun edustalla; Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen Tuomiokirkkopuistossa.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Jussi Mäntynen: Kurjet kaivolla; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/jussi-mantynen-kurjet-kaivolla 

● Bergh Erik, Jokinen Margareta, Laine Osmo & Mäkinen Paavo (toimituskunta. (1976). Jussi Mäntynen. ISBN 951-95081-9-8   

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Joutsenet. Jussi Mäntynen, 1959; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/joutsenet.html

 (2). Taidetta Turussa, 23.8.2024. Hirvi. Jussi Mäntynen. (1924) 1969; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/hirvi-jussi-mantynen-1924-1969.html

(3). Taidetta Turussa, 24.8.2024. Hirvenpää. Jussi Mäntynen. (1936) 2016; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/hirvenpaa-jussi-mantynen-1936-2016.html

 

Pohjoinen. Micha Ullman. 1996.

 

Pohjoinen. Micha Ullman. 1996. Varvintori.

Moni Varvintorilla kulkeva kävelijä tai pyöräilijä tulee tietämättään kulkeneeksi ympäristötaideteoksen läpi. Torin itälaidalla olevat suorakulmaiset, tarkoin asetellut kivet ovat kokonaisuus, jossa kuvataan tärkeää osaa Turun historiasta.

Pro Cultura -säätiön ympäristötaideprojektiin kuuluva, , taiteilija Micha Ullmanin teos nimeltä Pohjoinen sijaitsee paikalla, jossa oli aikaisemmin telakka. Eri kokoisten, alustastaan kohoavien graniittisten kappaleiden järjestyksessä voi nähdä laivan rungon ääriviivat.

Kiviä on laajuudeltaan 20 x 6 -metrisessä teoksessa kaikkiaan 13 kappaletta, ja kivien asemat on sijoitettu siten, että niiden ääriviivat kuvaavat muinoin telakalla rakennettavan laivan tukemisessa käytettyjä paalutuksia.

Teos kuuluu Turun kaupungin taidekokoelmaan.

Taiteilija:

Micha Ullman on israelilainen, vuonna 1939 syntynyt kuvanveistäjä ja taiteen professori. Ullman on opiskellut Jerusalemissa Bezalel Academy of Arts and Design -oppilaitoksessa sekä myöhemmin Lontoossa Central School of Arts and Crafts -oppilaitoksessa. Hän on toiminut opettajana sekä Israelin Bezalel-akatemiassa, että Saksassa Düsseldorfin taideakatemiassa sekä Israelissa Haifan ylipistossa. Vuosina 1991–2005 Micha Ullman toimi taiteen professorina Stuttgartin taideakatemiassa.

Ullman on suunnitellut useita julkisia ulkoilmassa sijaitsevia ympäristötaideteoksia, joista osa on luonteenomaisesti maanalaisia, useissa eri maissa.

Micha Ullmanin kansainvälisesti tunnetuin teos on Berliinissä vuonna 1995 paljastettu Bibliotek -ympäristötaideteos, joka on natsien toteuttamien kirjarovioiden muistomerkki. Teos on maan alle sijoitettu, tyhjistä hyllyistä koostuva suljettu kirjasto, jossa olisi tilaa 20 000 kirjalle. Kirjastoa pääse katsomana maan tasalla olevan ikkunan kautta.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Micha Ullman: Pohjoinen; Micha Ullman: Pohjoinen | Turku.fi

Vuoden 1918 sankarimonumentti (Pyhä Yrjänä). Yrjö Liipola. 1923.

 

Vuoden 1918 sankarimonumentti (Pyhä Yrjänä). Yrjö Liipola. 1923. Turun tuomiokirkko, Unikankareen kumpu, Rothoviuksenkatu.

Viisi vuotta vapaussodan päättymisen jälkeen, vuonna 1923, paljastettiin Turun kaupungin kustantama, Pyhä Yrjänä -nimellä tunnettava sankarihautamuistomerkki Turun tuomiokirkon viereen. Taiteilija Yrjö Liipolan suunnitteleman muistomerkkipaaden kadun puoleisella sivulla on kohokuviona kypäräpäinen antiikin ajan sotilas sekä kuvion vasemmalla puolella suomeksi ja oikealla puolella ruotsiksi teksti: Suomen vapaussodassa vuonna 1918 isänmaan puolesta kaatuneet.

Monumenttipaaden kirkon puoleisella sivulla on Turun vaakunan lisäksi lueteltu 24 vainajan nimet syntymä- ja kuolinpäivineen.

Uhrien hautausmenot olivat poikkeukselliset, sillä hauta pidettiin pitkään avoimena, ja kuolleita laskettiin hautaan viitenä eri kertana 19.5. – 9.7.1918 välisenä aikana, ennen kuin hauta lopullisesti luotiin umpeen.

Taiteilija:

 Tl Koskella syntynyt ja elänyt kuvanveistäjä Yrjö Liipola (1881–1971) opiskeli Turun piirustuskoulussa sekä ulkomailla ainakin Firenzessä, Berliinissä ja Pariisissa. Hän asui ja työskenteli pitkään myös Unkarissa ja toimi sekä Suomen konsulina Unkarissa että Unkarin konsulina Suomessa.

Liipola tunnetaan etenkin useiden merkkihenkilöiden patsaista sekä vapaussodan että toisen maailmansodan sankaripatsaista ja -muistomerkeistä. Taiteilijan kotikunnassa Tl Koskella on Yrjö Liipola -museo, jonne taiteilija lahjoitti taidekokoelmansa.

Yrjö Liipolalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1952.

Vuoden 1918 sankarimonumentin lisäksi Turussa on toinenkin Yrjö Liipolan julkinen teos: Tuomiokirkkokadun varrella, Åbo Akademin kirjaston edessä oleva kirjailija Josef Julius Wecksellin patsas (1).

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Yrjö Liipola: Pyhä Yrjänä; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/yrjo-liipola-pyha-yrjana 

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 14.8.2024. Josef Julius Wecksell. Yrjö Liipola. (1932) 1936; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/josef-julius-wecksell-yrjo-liipola-1932.html

Muraali, Museolaiva Sigynin uiva telakka. 11-Linjaa-kollektiivi. 2021.

 

Muraali, Museolaiva Sigynin uiva telakka. 11-Linjaa-kollektiivi. 2021. Aurajoki, Varvintori.

Aurajoessa, Varvintorin kohdalla telakoituna oleva museolaiva Sigyn on alallaan ainutlaatuinen. Vuonna 1887 valmistunut Sigyn on Suomen ensimmäinen museolaiva, ja alus on viimeinen maailman valtamerillä purjehtinut puinen kauppalaiva. Yleisölle alus avautui Aurajoessa vuonna 1939. Pitkään telakoituna ollut alus oli Ruissalon telakalla perusteellisessa kunnostuksessa ja ehostuksessa, joista se palasi tutulle paikalleen vuonna 2020.

Uudessa, uivassa telakassaan alus on nostettu irti Aurajoen vedestä. Samalla telakka pitää laivan vakaana. Uudistettua telakkaa pidettiin ensin kolkkona ja raskaana, mutta kesällä 2021 Sigynin pohjaväriltään kirkkaan vihreät perustukset saivat väriä uuden muraalin valmistuttua. Abstraktin – mutta kerronnaltaan merenkulun perinteistä kertovan – seinämaalauksen toteutti turkulainen 11 Linjaa -kollektiivi.

Muraalin kuva-aiheiden on tarkoitus kertoa monipuolisia vaiheita Turun ja turkulaisten merenkulun ja laivanrakennuksen historiasta. Maalauksen myötä Sigynin telakan ulkonäköä elävöittävä ja laivan istumista kaupunkikuvaan suunniteltiin yhteistyössä niin Museoalus Sigynin säätiön, telakan suunnittelusta vastanneen ja seinämaalauksen kaupungille lahjoittaneen Elomatic Oy:n kuin kaupunkilaisten kanssa.

Muraali maalattiin telaamalla, vapaalla kädellä, ja käyttämällä telakkamaaleja, jotka ovat helpommin levitettäviä spray-maaleja kestävämpiä vaativassa mereisessä ulkoilmassa.

Muraalin tekijät, turkulainen 11-Linjaa-kollektiivi on jo reilun parin vuosikymmenen ajan aktiivisesti toiminut taiteilijaryhmä, jonka tunnusmerkiksi ovat nousseet graafiset, kirjainpohjaiset graffitit.

Tyylin ja turkulaisen graffitikulttuurin laajan ja lajin luonnetta ja tarkoituksia valottavan kokonaisesityksen 11-Linjaa-kollektiivi julkaisi vuonna 2021 kirjassa Ruins of the Working Class.

Aiheesta enemmän:

● YLE Uutiset (Hannu Vähämäki), 17.6.2021. Museolaiva Sigynin uiva telakka saa muraalin Turun Aurajoessa; https://www.yle.fi/a/3-11985679 

● Turun Sanomat (Marika Anttila), 16.6.2021. Museolaiva Sigynin uiva telakkaa saa muraalin; https://www.ts.fi/uutiset/5344834

● Aamuset, 23.6.2021. Sigynin uivan telakan muraali kestää merituulen tuiverruksen ja pakkasen paukkeen; https://aamuset.fi/artikkeli/5351867

● Voima.fi (Jari Tamminen), 14.12.2021. Graffiti työväenluokan raunioilla; https://voima.fi/hairikot/artikkeli/graffiti-tyovaenluokan-raunioilla/

● 11 Linjaa Collective. 2021. Ruins of the Working Class. 199. sivua.

 

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen. Jussi Mäntynen. (1963). 1970.

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen. Jussi Mäntynen. (1963). 1970. Tuomiokirkkopuisto.

 Turun julkisista ulkoveistoksista tunnetuimpia ja suosituimpia ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen monet eläinaiheiset teokset. Näistä veistoksista taiteilija, professori Mäntynen oli valinnut yhden alun perin sukuhaudalleen muistomerkiksi. Tämä, joutsenaiheinen veistos valmistui vuonna 1963. Mutta vuonna 1970 taitelija yhdessä Aila-vaimonsa kanssa päätti lahjoittaa teoksen Turun kaupungille yleiseen, helposti saavutettavan puistoon sijoitettavaksi.

1.25 metrin korkuisen pronssiveistoksen aiheena on häälennolle nouseva joutsenpari, ja työn runollinen nimi on lainattu Aleksis Kiven säkeistä. Tuomiokirkkopuistoon Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -nimellä elokuussa 1970 sijoitettu veistos on teoksen kolmas valos. Näistä ensimmäinen on Turun hautausmaalla toimitusjohtaja Arvo Ketosen ja hänen puolisonsa toimitusjohtaja Irja Ketosen haudalla, ja toinen valos puolestaan on Joutsenet-nimellä sijoitettuna Tampereen Kirjastopuistoon.

Taiteilija:

Turussa vuodesta 1967 lähtien asunut taiteilija, professori Jussi Mäntynen (1886–1978) oli luontoharrastaja ja metsästäjä, ja työuransa alkuvuodet hän toimi Helsingin yliopiston eläinmuseon konservaattorina. Työ- ja harrastus ovat antaneet pohjan tarkkaan luonnon tuntemukseen, ja erityisesti eläinaiheisista veistoksistaan Mäntynen parhaiten tunnetaankin. Mäntynen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosien 1901 ja 1913 välillä. Hän teki myös opintomatkoja ulkomaille.

Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen lisäksi Turussa on kuusi muutakin Jussi Mäntysen julkista, eläinaiheista ulkoilmataideteosta: Joutsenet (Joutsenlento) Puolalanmäellä Taidemuseon edessä (1); Hirvi Kupittaanpuistossa (2); Hirvenpää Liinahaan vanhainkodin pihalla (3); Kurjet pesällä Puolalanmäen rinteessä, Taidemuseon takana; Merikotkat Kauppakorkeakoulun edustalla; Kurjet kaivolla Kaupunginsairaalan edessä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Jussi Mäntynen: Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/jussi-mantynen-ylos-pyhaan-pyorryttavaan 

● Wäinö Aaltosen Museo. (2007). Jussi Mäntynen (1886–1978). Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen; www.turku.fi » Wäinö Aaltosen museo » Turun kaupungin taidekokoelma » Ulkoveistokset (archive.org)

● Bergh Erik, Jokinen Margareta, Laine Osmo & Mäkinen Paavo (toimituskunta. (1976). Jussi Mäntynen. ISBN 951-95081-9-8   

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Joutsenet. Jussi Mäntynen, 1959; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/joutsenet.html

 (2). Taidetta Turussa, 23.8.2024. Hirvi. Jussi Mäntynen. (1924) 1969; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/hirvi-jussi-mantynen-1924-1969.html

(3). Taidetta Turussa, 24.8.2024. Hirvenpää. Jussi Mäntynen. (1936) 2016; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/hirvenpaa-jussi-mantynen-1936-2016.html

 

Turun sotaveteraanien muistomerkki. Aarne Ehojoki. 1992.

Turun sotaveteraanien muistomerkki. Aarne Ehojoki. 1992. Samppalinnanmäki.

Suomen itsenäisyyden 75-juhlavuoden kunniaksi Samppalinnanmäelle lokakuussa 1992 pystytetty Turun sotaveteraanien muistomerkki kunnioittaa kaikkia sodissa  palvelleita turkulaisia.

Harmaasta graniitista veistetyn, nelikulmaisen muistomerkin suunnitteli arkkitehti, itsekin sotaveteraani Aarne Ehojoki.  Muistomerkin pystytti Turun Sotaveteraanit ry.  

Nelimetrisen, harvinaisella nelihaaraisella jalustalla seisovan pylvään kunkin sivun yläreunassa on kestävyyttä ja voimaa symboloiva ja rintamasotilaiden tunnuslausetta Veljeä ei jätetä kuvaava pronssinen tammenlehvä. Muistomerkin yhdellä sivulla on lause: Pro Patria 1939–1945 (Isänmaan puolesta 1939–1945).

Muistomerkki kuuluu Turun kaupungin taidekokoelmaan. 

Taiteilija:

Aarne Ehojoki (Huugo Aarne Eliel Ehojoki; 1913–1998) oli tunnettu arkkitehti, joka syntyi Helsingissä mutta asui ja työskenteli pääasiassa Turussa.  Opiskeluaikanaan Ehojoki työskenteli maineikkaan Aarne Ervin arkkitehtitoimistossa, ja valmistuttuaan hän siirtyi vuonna 1947 Turun apulaiskaupunginarkkitehdiksi. Vuonna 1954 Ehojoki perusti oman arkkitehtitoimistonsa Turkuun.

Ehojoki tunnetaan parhaiten julkisista rakennuksista, joista huomattavimpia ovat Turun yliopiston Juslenia- ja Fennicum -laitosrakennukset, Kauppakorkeakoulun rakennus sekä monet Turun (ja muunkin Suomen) koulut. Turussa on kymmenittäin Aarne Ehojoen suunnittelemia asuinrakennuksia. Monet hänen suunnittelemistaan rakennuksista ovat kokonaan tai osin suojeltuja.

Aarne Ehojoelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1978. 

Turun sotaveteraanien muistomerkin ohella muita Aarne Ehojoen suunnittelemia sota- ja sotilasmuistomerkkejä Turussa ovat marsalkka Mannerheimin rintakuvamuistomerkille johtavien portaiden, jalustan ja Veikko Leppäsen suunnitteleman veistoksen kokonaissuunnitelma Mannerheiminpuistossa Puutarhakadulla (1); Turun ilmapuolustuksen muistomerkki Vartiovuorenmäellä; sekä Postitalon pommitusten muistolaatta Eerikinkadulla.

Aiheesta enemmän:

● Huttunen, Pertti & Paavola, Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8  

● Antikainen, Jimi (2012). Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet. Turun Turun kaupunki, Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Yleiskaavatoimisto; https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/turun_lahioiden_suunnittelijat_ja_arkkitehtoniset_erityispiirteet.pdf 

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 15.7.2024. Marsalkka C.G.E. Mannerheimin muistomerkki. Veikko Leppänen & Aarne Ehojoki. 1994; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/marsalkka-cge-mannerheimin-muistomerkki.html