Matkan varrelta. Maarit Nissilä. 1985.

 

Matkan varrelta. Maarit Nissilä. 1985. Kupittaankatu 146, Myllymäentie.

Vähä-Heikkilän kaupunginosassa, katujen risteyksessä sijaitseva kahden vierekkäin penkillä istuvan ja toisiinsa  päin kääntyvän henkilön kubistiset hahmot kuvaavat paikan historiaa. Aikanaan täällä, ydinkeskustan ulkopuolella toimi majataloja, joissa matkalaiset kohtasivat ja tutustuivat toisiinsa.

Taiteilija Maarit Nissilän Matkan varrelta -pronssiteos on Turun Seudun Osuuspankin tilaama työ, jonka hankkimisesta teki ehdotuksen Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys.

Penkillä istuvien miehen ja naisen vaatetuksen mallia taiteilija haki vanhasta – eli 1830-luvun asusteista. Toisaalta patsaan veistostyyli on kubistisine piirteineen nykyaikaa. Veistostilauksen ohjeena oli toive kuvittaa ja kunnioittaa paikallisuutta, ”vähäheikkiläläisyyttä”.

1900-luvun alussa Vähä-Heikkilä oli vielä kaupungin ulkorajalla sijaitsevaa esikaupunkia, joka liitettiin Turkuun vuonna 1939. Tuohon aikaan lähes kaikki alueen asukkaat elivät vuokralla tonteillaan – mäkitupalaisina, joilla oli hyvin vähän omaa viljelymaata. Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys puolusti paikallisen väestön oikeuksia, ja yhä toimiva yhdistys on Turun vanhin omakoi- ja pientaloyhdistys.

Veistoksen sijainti katujen risteyksen tuntumassa on myös vertauskuvallinen. Eletään maaseudun ja kaupungin rajoilla sekä samalla vanhan ja uuden vaihettumisessa. Penkillä istuvien henkilöiden ilmeistä tai olemuksesta ei voi päätellä, tuntevatko he toisensa. Ei sitäkään, ovatko he paikallisia vai Vähä-Heikkilässä tuolloin toimineen kestikievarin asiakkaita (ihmisiä, jotka ovat matkalla maalta kaupunkiin).

Taiteilija:

 

Aurassa vuonna 1952 syntynyt, 1970-luvulta lähtien Turussa asunut ja työskentelevä kuvanveistäjä ja kuvataiteilija Maarit Nissilä opiskeli Kankaanpään taidekoulussa vuosina 1971–1973, ja on myös suorittanut Suomen Kuvanveistäjäliiton pronssivalukurssin.

 

Nissilän työitä on ollut esillä kymmenissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä kotimana lisäksi myös ulkomailla. Matkan varrelta oli taiteilijan ensimmäinen julkinen teos. Veistos on järjestyksessä toinen Turun kaupungin julkinen, naistaiteilijan teos. Ensimmäinen on Anja Ahon Lapset (1959) Yliopistonkadulla.

 

Taitelijan työnsä lisäksi Marit Nissilä on toiminut taiteen parissa, Turun taidemuseomestarina vuosina 1977–2017. Taidealan opetustehtävissä Nissilä on toiminut muun muassa Turun työväenopistossa. Taidealan järjestötehtävissä Maarit Nissilä on toiminut useissa tehtävissä, niin jäsenenä kuin hallitus- ja puheenjohtajan tehtävissä muun muassa Suomen Kuvanveistäjäliitossa, Turun Taiteilijaseurassa, turkulaisessa Jöötti ry:sä, Suomen Taiteilijaseurassa ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liitossa.

 

Turussa on Matkan varrelta -teoksen lisäksi toinenkin Maarit Nissilän julkinen ulkotaideteos: Vahva Patterihaan kaupunginosassa (1).

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turun kaupunki. Maarit Nissilä: Matkan varrelta; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/maarit-nissila-matkan-varrelta

 

● Ninna Pulli. 2012. Reissaji tiähaaras. Maarit Nissilän monumentaaliteos Matkan varrelta. Teoksessa: Hetkinen ja muistijälki. Turun Kaupungin taidekokoelman julkiset teokset, sivut 136‒143.  Päätoimittaja Riitta Kormano. Turun Museokeskuksen julkaisuja 56: 1–272. Turku/Åbo 2012. ISBN 978-951-595-157-1 

 

● Maarit Nissilä, Ansioluettelo; MAARIT NISSILÄ (kuvataiteilijamatrikkeli.fi)

 

Katso myös:

 

(1). Taidetta Turussa, 12.8.2024. Maarit Nissilä: Vahva; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/vahva-maarit-nissila-1987-1988.html

Solmu. Mika Natri. 2020.

 

Solmu. Mika Natri. 2020. Telakkaranta, Eerik Pommerilaisen ranta 14.

Aurajoen itärannalle, Telakkarantaan, nousseiden uusien asuinkerrostalojen yhdeksi maamerkiksi tuli vuonna 2020 kuvanveistäjä ja kuvataiteilija Mika Natrin teräksinen Solmu-ympäristötaideteos.

Solmu-teema sopii erinomaisesti veistokselle, joka sijaitsee Turun Clipper -asunto-osakeyhtiön edessä ja kiinteästi mereisellä laivanrakennus- ja satama-alueella.

Teräksinen veistos on korkeudeltaan 5,5 -metrinen.  Veistoksen hitsisaumat ovat viittaus laivanrungoissa oleviin saumoihin.

Taiteilija:

Vuonna 1969 Säynätsalossa syntynyt, nykyisin turkulainen kuvataiteilija, kuvanveistäjä, taidemaalari ja installaatiotaiteilija Mika Natri valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2003 Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta. Aikaisemmin hän opiskeli Lahden kansanopiston kuvataidelinjalla vuosina 1998–1999. Taidekasvatusta, taidehistoriaa ja multimedia-alaa hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa vuosina 1994–1998.

Teoksillaan yhteiskunnallisestikin kantaa ottavan Natrin taiteellinen toiminta on monipuolista. Hän työskentelee maalauksen, kuvanveiston, installaatioiden ja julkisten taideteosten parissa.

Mika Natri on osallistunut kymmeniin ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, ja hän on pitänyt parikymmentä yksityisnäyttelyä Suomessa ja ulkomailla Saksassa ja Puolassa. Julkisia töitä ja tilausteoksia Natrilla on reilut parikymmentä. Natri on useasti palkittu mitali-, postimerkki- ja taidekilpailuissa, ja ainakin neljässä kilpailussa hän on saavuttanut ykkössijan.

Turun ulkoilmataiteessa Mika Natrilla on Solmu -teoksen lisäksi kolme muutakin julkista ulkoveistosta: Pilvet Läntisellä Rantakadulla (1); Unikot Turun ja Raision rajan tuntumassa Mälikkälässä (2); Kukka Linnanfältissä (3).

Aiheesta enemmän:

● Rakennustietosäätiö RTS. Taide rakentamisessa. Solmu., Mika Natri; https://taiderakentamisessa.fi/solmu/

● Taidemaalariliitto. Mika Natri; https://www.painters.fi/julkinentaide/natri-mika/

Katso myös:

 ● (1). Taidetta Turussa, 22.6.2024. Pilvet. Mika Natri. 2006; ; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/pilvet-mika-natri-2006.html

● (2). Taidetta Turussa, 31.7.2024. Unikot. Mika Natri. 2018; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/unikot-mika-natri-2018.html 

  ● (3). Taidetta Turussa, 6.9.2024. Kukka. Mika Natri. 2021; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/kukka-mika-natri-2021.html

 

Pyhä Birgitta. Raimo Heino. 1993.

Pyhä Birgitta. Raimo Heino. 1993. Turun katolinen kirkko, Birgittasisarten majoitus. Ursininkatu 15a.

Ursininkadun varrella sijaitsevan Turun katolisen kirkon laajennus vihittiin käyttöön vuonna 2016, ja tuolloin myös paljastettiin Irma ja Benito Casagranden lahjoittama, Pyhä Birgitta -pronssiveistos. Veistoksen tekijä on professori Raimo Heino.

Pyhä Birgitta, virallisesti Birgitta Birgerintytär (Birgitta Birgersdotter; 1303–1373), oli ruotsalainen profeetta ja hengellisen birgittalaisjärjestön perustaja. Hän oli aatelisnainen, jolle Neitsyt Maria ilmestyi jo Birgitan lapsuudessa. Paavi Bonifatius IX julisti Birgitan pyhimykseksi 7.10.1391, ja tämän tapahtuman muistoksi lokakuun seitsemäs päivä on edelleen Birgitan muistopäivä. Hän oli Pohjolan ainoa naispyhimys.

Uskonnollisen toimintansa ohella Birgitta oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka antoi muun muassa Ruotsin kuninkaalle maallisiakin ohjeita, jopa lähdöstä sotaiselle ristiretkelle Novgorodiin. Uskonnollisen elämän merkkipaalu oli Birgitan matka Roomaan vuonna 1350. Roomassa hän sai paljon julkisuutta ja vaikutusvaltaisia kontakteja näkyjensä ansiosta. Hän tapasi myös paavin, jonka päätöksiin Birgitta pyrki suoraan vaikuttamaan.

Vuonna 1371 paavi myönsi luvan birgittalaisluostarin perustamiseen Vadstenaan. Ensimmäinen myös naisille tarkoitettu luostari perustettiin vasta Birgitan kuoltua. Pyhimyksen arvo hengellisenä tiennäyttäjänä on suuri, ja ekumenian arvoa korostavan  Pyhän Birgitan sääntökunnan mukaan toimitaan ympäri maailmaa.

Naantaliin vuonna 1438 perustettu birgittalaisluostari Vallis Gratiae (Armonlaakso) oli ensimmäinen laitos, joka sivisti naisia. Luostarin ympärille perustettiin Naantalin kaupunki.

 

Taiteilija:

 

Kuvanveistäjä Raimo Heino (1932–1995) opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1954–1957. Kuvaamataidon opettajaksi hän valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1963. Taiteilijan työnsä lisäksi Raimo Heino toimi kuvaamataidon opettajana eri oppilaitoksissa vuosien 1960 ja 1991 välillä.

 

Monien julkisten veistosten ja muistomerkkien lisäksi Raimo Heino tunnetaan mitalien suunnittelijana. Hänen tunnetuin – ja varmasti jokaisen suomalaisen tuntema – suunnittelutyönsä on Suomen kahden euron kolikko, johon on kuvattu lakan kukkia ja marjoja.

 

Turun Pyhä Birgitta -veistoksen lisäksi Raimo Heino suunnitteli myös Naantalin Birgittalaisnunna-veistoksen.

 

Raimo Heinolle myönnettiin valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha vuonna 1982. Pro Finlandia -mitali hänelle myönnettiin vuonna 1985.

 

Aiheesta enemmän:

● Cantell, Risto. 2003. Pyhä Birgitta – ekumenian edelläkävijä. Suomen Ekumeninen Neuvosto; https://ekumenia.fi/aineistot/pyha-birgitta-ekumenian-edellakavija/

● Kansallisbiografia (Marja Sakari; 2004). Heino, Raimo (1932-1995) kuvanveistäjä, mitalitaiteilija, järjestövaikuttaja; https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1374

 

Muraali, Leaf-Areena. Jukka Hakanen & Stas Bags. 2017.

 

Muraali, Leaf-Areena. Jukka Hakanen & Stas Bags – yhdessä turkulaisnuorten kanssa. 2017. Leaf-Areena takapiha. Kärsämäentie 35, Kärsämäki.

Suomi-Venäjä Seuran järjestämässä, Suomi 100-juhlavuotta ja Turun ja Pietarin kaupunkien ystävyystoimintaa juhlistavassa tapahtumassa syyskuussa 2017 turkulaistaiteilija Jukka Hakanen ja pietarilainen katutaitelija Stas Bags maalasivat yhdessä turkulaisnuorten kanssa yhteisötaideteoksen vanhan tehdaskiinteistön, nykyisen Leaf-Areenan sisäpihalle.

Turun ja Pietarin (aikaisemmin Leningrad) kaupunkien välinen yhteistyö on ollut aktiivista jo yli 60 vuoden ajan.

Taiteilijat:

Stas Bags on vuonna 1984 syntynyt, Pietarissa asuva taiteilija ja galleristi, joka aloitti maalaamisen jo nuorena. Hän opiskeli Pietarissa Proarte Institute -oppilaitoksessa vuosina 2004–2007. Stas Bagsillä on myös vankka tieteellinen tausta vuosien 2001–2007 ihmisen anatomian ja fysiologian opinnoista Pietarin Kasvatustieteellisessä yliopistossa (Herzen State Pedagogical University of Russia).

Bags on kansainvälisesti tunnettu ja monesti palkittu taiteilija, jolla on ollut useita kansainvälisiä näyttelyjä (myös Suomessa). Hän on osallistunut Suomessa Suomi-Venäjä-Seuran järjestämiin yhteisötapahtumiin, joissa on paikallisten taiteilijoiden ja harrastelijoiden kanssa luotu näyttäviä seinämaalauksia. Katutaiteesta ja suurista muraaleista tunnettava Stas Bags on siirtynyt myös tavanomaiseen maalaustaiteeseen ja teknologisin installaatioihin.

Jukka Hakanen on turkulainen kuvataiteilija ja muotoilija, joka on valmistunut vuonna 2015 taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta sekä kalustemuotoilijaksi Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2011. Monipuolinen taiteilija tunnetaan tätä nykyä parhaiten julkisista, suurikokoisista seinämaalauksistaan, joita on valmistunut kymmeniä eri puolille Suomea. Katutaiteen parissa Jukka Hakanen on toiminut ja kunnostautunut jo yli 20 vuoden ajan.

 

Vuonna 2012 Jukka Hakanen perusti yrityksen, jonka kautta hän on tehnyt paljon yhteistyötä niin yksityisten kuin yhteisöjen, yritysten ja kaupunkien ja kuntien kanssa. Teoksia suunnitellessaan Hakanen ottaa huomioon kohdealueen ympäristön ja sovittaa aiheen käsittelyn paikan tai tapahtumien historiaan, arkkitehtuuriin tai ihmisiin.

 

Hakasen muraalien tyyli on tunnistettavissa esimerkiksi usein toistuvista eläinhahmoista, joista varsinkin kettu ja pikkulinnut ovat yhtä varmasti tekijäänsä liitettävissä kuin brittitaiteilija Banksyn teoksissa usein esiintyvät rotat.

 

Turussa on Leaf-Areenan muraalin lisäksi toinenkin Hakasen ja Stas Bagsin yhteistyönä – ja samalla yhteisöllisenä joukkoprojektina – syntynyt suurikokoinen seinämaalaus, muraali Varissuon liikekeskuksessa (1).

 

Jukka Hakanen on Turussa tuttu taiteilija, jonka

teoksia (osin yhteistyössä muiden taiteilijoiden kanssa) ovat myös: Biodiversiteetti Kupittaalla BioCityn ulkoseinässä; Pino Luostarinkadulla; Jokikadun maisemateos Aurajokirannassa; Lakupiippu Kärsämäessä Leaf-Center -kiinteistön seinässä; Laivateollisuudenkadun kerrostalojen seinämaalaukset Pansiossa; Lemminkäisenkadun muraali Kupittaalla; Ratapihankadun muraali.

 

Aiheesta enemmän:

● YLE Uutiset (Joona Haarala), 13.9.2015. Suomalaiskaupungit saavat graffititaidetta venäläisvoimin; https://www.yle.fi/a/3-8302672 

● Suomi-Venäjä Seura. Turun piirin katutaidehankkeet 2015–2017; https://www.suomivenajaseura.fi/projektit/turun-piirin-katutaidehankkeet-2015-2017/

Katso myös:

● (1). Taidetta Turussa, 1.9.2024. Muraali, Varissuon liikekeskus. Jukka Hakanen & Stas Bags. 2015; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/muraali-varissuon-liikekeskus-jukka.html

Minne mennään. Achim Kühn. 2006.

 

Minne mennään (Wohin treiben wir). Achim Kühn. 2006. Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli. Hirvensalo, Seiskarinkatu 35.

 Saksalainen taiteilija ja kuvanveistäjä Achim Kühn on jättänyt Turkuun jäljen, jonka kaikki kaupunkilaiset varmasti tuntevat. Aurajoen valaanpyrstöveistos Harmonia on noussut yhdeksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä.

Vähemmän tunnettu on taiteilijan toinen ulkoveistos, Hirvensalossa, Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin seinustalla oleva Minne mennään -veistos, joka oli osa taidekappelissa järjestettyä Kühnin teosten Teräkseen toteutetut fantasiat -näyttelyä, joka oli Hirvensalossa puolisen vuotta vuonna 2008.

Taiteilija:

Vuonna 1942 syntynyt Achim Kühn kouluttautui ja pätevöityi taidesepäksi isänsä yrityksessä, ja myöhemmin hän opiskeli arkkitehtuuria Weimarin Bauhaus-yliopistossa (tutkinto vuonna 1972).

Vuodesta 1967 Achim Kühn on toiminut päätoimisena taiteilijana, ja tähän mennessä hänen teoksiaan on yli 100 saksalaisissa ja monissa ulkomaisissa kokoelmissa, Harmonian kaltaisia, suurikokoisia julkisia metalliveistoksia on kymmenissä kaupungeissa, pääosin Saksassa mutta myös monissa naapurimaissa. Harmoniaa Achim Kühn pitää yhtenä taiteilijauransa tärkeimmistä teoksista.

Vanhempiensa uralinjaa Berliinissä Kühn jatkaa yhdessä puolisonsa kanssa ylläpitämällä pian sata vuotta toiminnassa ollutta (perustettu 1925) Atelier Achim Kühn -toimitilaa (Atelier für Stahl- und Metallgestaltung), jossa taiteilijalla on sekä työskentely- että yleisölle avoin näyttelytila.

Minne mennään -teoksen lisäksi Turussa on toinenkin Achim Kühnin julkinen taideteos: Harmonia Aurajoen länsirannalla, vierasvenesataman kohdalla (1).

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Achim Kühn: Harmonia; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/achim-kuhn-harmonia  

● Wikipedia.de. Achim Kühn; Achim Kühn – Wikipedia

● Achim Kühn. Willkommen; http://achimkuehn.de 

● Tuokio taiteelle -blogi. 2017. Taidekappeli ja kysymys pyhästä tilasta;  Tuokio taiteelle: Taidekappeli ja kysymys pyhästä tilasta

●Pyhän Henrikin Ekumeeninen Taidekappeli; https://www.taidekappeli.fi/

Katso myös:

● Taidetta Turussa, 18.7.2024. Harmonia. Achim Kühn. 1966; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/harmonia-achim-kuhn-1996.html

Life Cycle. Alice Baillaud. 2013.

 

Life Cycle. Alice Baillaud.  2013. Kaskenlinnan sairaala. Vähäheikkiläntie 3.

Kaskenlinnan sairaalan edustalla sijaitseva Life Cycle on suoraan juuri tälle paikalle suunniteltu moniosainen, ranskalaisen kuvataitelijan ja maisema-arkkitehdin Alice Baillaudin suunnittelema ympäristötaideteos.

Kolmesta ruostumattomasta teräksestä valmistetusta ihmishahmosta sekä teokseen olennaisesti kuuluvista koivu-istutuksista ja nurmikoista muodostuva kokonaisuus hahmottuu erilaisena vuodenaikojen muutosten mukaan.

Ihmiselämän vaiheita kuvaavissa kolmen metrin korkuisissa silhuettihahmoissa yhdessä kuvataan lasta sylissään kantava äiti, toisessa on nuori mies, ja kolmannessa toisiinsa tukeutuva vanha pariskunta. Hahmot valikoituivat taiteilijan keskusteltua sairaalan potilaiden ja henkilökunnan kanssa. Hahmojen mallit ovat todellisia – pariskunnan henkilöt ovat Kaskenlinnan asiakkaita, ja sekä nuori mies että äiti lapsineen ovat kaupungin sosiaalitoimen henkilökuntaa.

Silhuetit ovat toiselta pinnaltaan kirkasta, sairaalan jykeviä rakennuksia ja ympäristöä heijastavaa peiliterästä ja toiselta puoleltaan säänkestävää corten-terästä.

Teos toteutettiin Turun kaupungin ja ranskalaisen Art dans la Cité -järjestön yhteistyönä. Ranskalaisjärjestö on tuottanut nykytaideteoksia sairaaloihin eri puolilla maailmaa. Järjestön toimintaperiaatteena ja tavoitteena on parantaa potilaiden sairaalakokemuksia taiteen avulla.

Taiteilija:

Vuonna 1975 Nizzassa syntynyt ranskalainen kuvataitelija ja maisema-arkkitehti Alice Baillaud asuu ja työskentelee nykyisin Berliinissä. Hänellä on hyvin monipuolinen koulutus tieteen, arkkitehtuurin ja taiteen aloilla. Aluksi hän opiskeli Lyonin C. Bernard -yliopistossa ja suoritti ekosysteemitutkimukseen painottuvan tutkinnon vuonna 1997. Maisema-arkkitehdiksi Alice Baillaud valmistui Versaillesin École Nationale Supérieure de Paysage -korkeakoulussa vuonna 2000. Uusimpana aluevaltauksena Baillaud on työskennellyt teatterialalla, johon hänellä on koulutus Pariisin École Forent -koulusta vuodelta 2002.

Alica Baillaudin töitä on ollut yksityis- ja ryhmänäyttelyissä monissa Euroopan maissa. Taideteoksia Baillaudilta on tilattu Turun lisäksi ainakin Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Baltian maihin.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Alice Baillaud: Life Cycle; Alice Baillaud: Life Cycle | Turku.fi

● BBK Kulturwerk, Berlin. Alica Baillaud. Die Liebenden; https://www.bbk-kulturwerk.de/kioer/kuenstlerdatenbank/projekt/die-liebenden

● Theater Erfurt. Alica Baillaud; https://www.theater-erfurt.de/ensemble/alice-baillaud