Unikot. Mika Natri. 2018.

 

Unikot. Mika Natri. 2018. Mälikkälä, Suoniityntie, Turun ja Raision rajan tuntumassa.

Turun ja Raision rajan tuntumassa Mälikkälän kaupunginosassa sijaitseva, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (VASO) kohde käsittää 41 rivi- ja paritaloasuntoa. Kohde valmistui vuonna 2018, ja tällöin talojen pihapiiriin pystytettiin taiteilija Mika Natrin Unikot-teos talonrakennusalan prosenttiperiaatteen hengessä (vähintään yksi prosentti kokonaiskustannuksista käytetään taiteeseen rakennuksen ja sen ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi).

Unikot-teos koostuu viidestä, korkeudeltaan noin 5.5-metrisestä, oksidoidusta teräksestä valmistetusta veistoksesta, joiden muoto kuvastaa taloyhtiön nimikkokukkaa.

Taiteilija:

Vuonna 1969 Säynätsalossa syntynyt, nykyisin turkulainen kuvataiteilija, kuvanveistäjä, taidemaalari ja installaatiotaiteilija Mika Natri valmistui kuvataiteilijaksi vuonna 2003 Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta. Aikaisemmin hän opiskeli Lahden kansanopiston kuvataidelinjalla vuosina 1998–1999. Taidekasvatusta, taidehistoriaa ja multimedia-alaa hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa vuosina 1994–1998. Teoksillaan yhteiskunnallisestikin kantaa ottavan Natrin taiteellinen toiminta on monipuolista. Hän työskentelee maalauksen, kuvanveiston, installaatioiden ja julkisten taideteosten parissa.

Mika Natri on osallistunut kymmeniin ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, ja hän on pitänyt parikymmentä yksityisnäyttelyä Suomessa ja ulkomailla Saksassa ja Puolassa. Julkisia töitä ja tilausteoksia Natrilla on reilut parikymmentä. Natri on useasti palkittu mitali-, postimerkki- ja taidekilpailuissa, ja ainakin neljässä kilpailussa hän on saavuttanut ykkössijan.

Turun ulkoilmataiteessa Mika Natrilla on Unikot -teoksen lisäksi kolme muutakin julkista ulkoveistosta: Pilvet Läntisellä Rantakadulla (1); Solmu vanhalla telakka-alueella (Eerik Pommerilaisen Ranta) sekä Kukka Linnanfältin asuinalueella.

Aiheesta enemmän:

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Mika Natri; Unikot / Poppies; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teos/unikot-poppies

● Rakennustietosäätiö. Unikot. Mika Natri; https://taiderakentamisessa.fi/unikot/

● Turun Sanomat (Annina Karhu), 22.5.2018. Mika Natrin Unikot nousivat ilahduttamaan Mälikkälään – taiteilija ihmettelee julkisen taiteen herättämää närää; https://www.ts.fi/kulttuuri/3958434

 Katso myös:

 ● (1). Taidetta Turussa, 22.6.2024. Pilvet. Mika Natri. 2006; ; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/pilvet-mika-natri-2006.html

 

Onnenhevonen. Rafael Saifulin. 2005.

 

Onnenhevonen. Rafael Saifulin. 2005 ja uudelleen 2007. Yliopistonkatu, Kävelykatu.

Turun Yliopistonkadun kävelykadulle joulukuussa 2005 pystytetty, kuvanveistäjä Rafael Saifulinin teos Onnenhevonen on pronssiveistos, jonka pintaan on kiinnitetty eri maiden kolikoita, mitaleja, kunniamerkkejä ja pieniä metalliesineitä. Milanossa pronssiin valetun hevospatsaan pinnoilla taiteilija on käyttänyt keskiaikaisten soturien kilpien kuviointia.

Taiteilija kertoi toteuttaneensa Onnenhevosen kaikkien kaupunkilaisten iloksi ja onnen ja menestyksen tuojaksi. Hevosen koskettamisen uskotaan tuovan onnea, ja taiteilijakin on toivonut ohikulkijoiden taputtavan heppaa. 

Itse hevosella ei Turun aika kuitenkaan alkanut onnellisesti, sillä teosta vahingoitettiin ilkivaltaisesti vain kaksi kuukautta veistoksen pystyttämisen jälkeen, ja koko taideteos oli rikkoutuneena poistettava.

Vilkkaan keskustelun ja lukuisten vetoomusten jälkeen Onnenhevonen sai uuden mahdollisuuden, kun Nostokonepalvelu Oy osti teoksen taiteilijalta ja luovutti sen sijoitettavaksi entiselle paikalleen Yliopistonkadulle. Kaupunkilaisten iloksi ja onnen tuojaksi veistos palasi taas keväällä 2007.

Taiteilija:

Rafael Saifulin on Samarassa, Neuvostoliitossa vuonna 1952 syntynyt taiteilija, joka on asunut Suomessa vuodesta 1992. Hän opiskeli ja valmistui kuvanveistäjäksi vuonna 1979 Pietarin taideteollisessa akatemiassa. Hän asuu ja työskentelee Salon Kiskossa.

Saifulinin teoksia on ollut näyttelyissä myös ulkomailla, muun muassa Britanniassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa.

Turun kävelykadun Onnenhevonen-teoksen lisäksi hänen julkisia veistoksiaan on muun muassa Helsingissä, Hangossa ja Salossa. 

Aiheesta enemmän:

● Välilä Anu. (2005). Onnen hevonen saapui kävelykadulle. Turun Sanomat, 3.12.2005; https://www.ts.fi/uutiset/1074085947

● Monto Riitta. (2007). Onnenhevonen palaa narsissien aikaan Turun kävelykadulle. Turun Sanomat, 13.2.2007; https://ts.fi/kulttuuri/1074180359

Pino. Jukka Hakanen. 2016.

 

Pino. Jukka Hakanen. 2016. Luostarinkatu 16.

Luostarinkadulla, entisen oppilaitoksen seinällä oleva suurikokoinen seinämaalaus eli muraali Pino on Turun nuorisotyön 70-vuotisjuhlavuoden ympäristötaidehankintoihin kuuluva, kuvataitelija Jukka Hakasen vuonna 2016 valmistunut teos. Seinämaalaus sai aiheensa sijaintipaikan tuntumassa olevien nykyisten ja menneiden oppilaitosten historiasta. Alueen oppilaitoksia ovat Luostarivuoren koulu (joka oli aikaisemmin Tyttölyseo), Turun Ammattikorkeakoulu, Teollisuuskoulu sekä S:t Olofsskolan.

Tyyliltään vanhoja mainoskuvia ja tekniikoita kunnioittava Pino kuvaa kirjojen, mikroskoopin, harpin ja muiden oppitunneilla käytettävien materiaalien ja kahvikuppien tasapainoilua – kuvaten tieteen ja taiteen merkitystä paikan historiassa

Taiteilija:

Jukka Hakanen on turkulainen kuvataiteilija ja muotoilija, joka on valmistunut vuonna 2015 taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta sekä kalustemuotoilijaksi Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2011. Monipuolinen taiteilija tunnetaan tätä nykyä parhaiten julkisista, suurikokoisista seinämaalauksistaan, joita on valmistunut kymmeniä eri puolille Suomea. Katutaiteen parissa Jukka Hakanen on toiminut ja kunnostautunut jo yli 20 vuoden ajan.

 

Vuonna 2012 Jukka Hakanen perusti yrityksen, jonka kautta hän on tehnyt paljon yhteistyötä niin yksityisten kuin yhteisöjen, yritysten ja kaupunkien ja kuntien kanssa. Teoksia suunnitellessaan Hakanen ottaa huomioon kohdealueen ympäristön ja sovittaa aiheen käsittelyn paikan tai tapahtumien historiaan, arkkitehtuuriin tai ihmisiin. Hakasen muraalien tyyli on helposti tunnistettavissa esimerkiksi usein toistuvista eläinhahmoistaan, joista varsinkin kettu ja pikkulinnut ovat yhtä varmasti tekijäänsä liitettävissä kuin brittitaiteilija Banksyn teoksissa usein esiintyvät rotat.

 

Pino-muraalin lisäksi Jukka Hakasen suuria seinämaalauksia Turussa ovat: Biodiversiteetti Kupittaalla BioCityn ulkoseinässä; Jokikadun maisemateos (1); Lakupiippu Kärsämäessä Leaf-Center -kiinteistön seinässä; Laivateollisuudenkadun kerrostalojen seinämaalaukset Pansiossa; Lemminkäisenkadun muraali Kupittaalla; Ratapihankadun muraali.

 

Aiheesta enemmän:

 

● Jukka Hakanen, portfolio. Pino; PINO - Maalaa Jukka Hakanen

● Jukka Hakanen, teoksia, verkkosivusto; Jukka Hakanen 

● Atte Heinonen. Video Pino-muraalin työvaiheista; https://www.youtube.com/watch?v=DH0rf4GfCFg

 

Katso myös:

 

● (1). Taidetta Turussa, 30.6.2024; Muraali, Jokikatu. Jukka Hakanen. 2018; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/muraali-jokikatu-jukka-hakanen-2018.html

 

 

Ystävyyden patsas. Antti Louhisto. 1969.

 

Ystävyyden patsas. Antti Louhisto. 1969 (1967‒1968). Puolalanmäki.  

Puolalanmäellä Taidemuseon läheisyydessä paljastettiin toukokuussa 1969 Turun ja Leningradin (nykyisin Pietarin) kaupunkien 15-vuotista ystävyyskaupunkitoimintaa kunnioittava, kuvanveistäjä Antti Louhiston suunnittelema Ystävyyden patsas -muistomerkki.

Jykevässä, 2.5 metrin korkuisessa pronssipatsaassa on neljä toisiaan halaavaa henkilöä, kolme miestä ja huivipäinen nainen. Patsaan tukeva jalusta on punaista Vehmaan graniittia.

Taiteilija:

Kuvanveistäjä Antti Louhisto (1918‒1989) syntyi Virolahdella, mutta asui ja työskenteli koko aikuisikänsä Turussa, jossa ovat myös hänen tunnetuimmat teoksensa.

 Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1945‒1948. Ensimmäisen oman näyttelynsä Louhisto piti vuonna 1957. Louhisto tunnetaan eloisista eläinaiheisista veistoksista sekä suurikokoisista julkisista veistoksista, joita kotikaupunki Turussa on kolme, ja Lappeenrannassa on Keväthyppyjä-niminen veistos.

Antti Louhiston teoksia on useissa suomalaisissa museoissa, muun muassa Kansallisgalleriassa (Ateneum). Louhiston töitä on ollut kymmenissä näyttelyissä kotimaassa, Pohjoismaissa, Neuvostoliitossa sekä monissa Keski-Euroopan maissa. Turun Taidemuseo järjesti laajan Antti Louhiston teosten näyttelyn vuonna 1989, juuri ennen taiteilijan kuolemaa.

Turussa Louhiston teoksia ovat Leningradin ja Turun ystävyyden patsaan lisäksi Itsenäisyyden kivi Itäisen Rantakadun varrella Samppalinnanmäen rinteessä sekä Maarian hautausmaalla sijaitseva Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (1).

Antti Louhisto sai kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 1982, Vuonna 1965 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Valtion taiteilijaeläkkeen Louhisto sai vuonna 1981 ’tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta taiteilijana’. Monet taiteilijalle myönnetyt kunnianosoitukset ovat jatkoa lukuisille ansiomerkeille ja mitaleille, jotka Antti Louhisto sai urhoollisuudesta toisen maailmansodan sotarintamilla.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki: Antti Louhisto: Ystävyyden patsas; Antti Louhisto: Ystävyyden patsas | Turku.fi

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Antti Louhisto; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/antti-louhisto

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 2.9.2024. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Antti Louhisto. 1948; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/09/karjalaan-jaaneiden-vainajien.html 

 

Kerä. Anssi Pulkkinen & Taneli Rautiainen. 2023.

 

Kerä. Anssi Pulkkinen & Taneli Rautiainen. 2023. Runosmäki, Monitoimitalo Riimi, Stoltinkatu/Friskinpolku. 

Turun suurimpiin kuuluvan lähiön Runosmäen uuteen, vuonna 2024 käyttöön saatu monitoimitalo Riimi palvelee tuhansia asukkaita niin kaupungin kasvatus- ja opetustoimen sekä kulttuurin toimialoilla, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palveluissa ja hyvinvointialue Varhan palvelupisteenä. Turussa yleistyneen niin kutsutun prosenttiperiaatteen mukaisesti (yksi prosentti rakennuskustannuksista käytetään rakennuksen ja sen ympäristön kulttuuristen arvojen kohentamiseen ja ylläpitoon) myös kulttuuriarvot huomioitiin vahvasti monitoimitalon suunnittelussa. Kulttuuripanostukseen hanke sai avustusta Taiteen edistämiskeskuksen (Taike).

Ulkoisena Riimin maamerkkinä toimii pohjoispuolen pääoven edustalle noussut, monimutkaiselle kiemuralle vääntynyttä lipputankoa jäljittelevä Kerä-veistos. Teoksen suunnittelivat kuvanveistäjät Anssi Pulkkinen ja Taneli Rautiainen, joilla on Turussa myös toinen yhteinen teos, Meanderi (pyörätelineillä) vuodelta 2020. 

 Riimi-rakennuksen sisätiloissa on myös paljon uutta taidetta – RunoUS-nimen saaneena kokonaisuutena. jonka suunnittelusta vastasi osuuskunta Canadantuijat.

Kerä paljastettiin Suomen kuvataiteen päivänä ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä, 10.7.2023.

Taiteilijat:

Vuonna 1982 syntynyt kuvanveistäjä ja videotaiteilija Anssi Pulkkinen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut ja valmistunut vuonna 2008 kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Jatko-opintoina hän suorittaa tohtorin tutkintoa. Ulkomailla Pulkkinen on opiskellut taidealaa Walesissa, Swansea Institute of Higher Education -korkeakoulussa sekä Gerrit Rietveld Academiessa Amsterdamissa. Yksityisnäyttelyn hän piti jo vuonna 2004 Helsingissä. Sittemmin Pulkkisen teoksia on ollut kymmenissä koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä (muun muassa Aboa Vetus Ars Novassa 2017–2018). Taiteilijan teoksia on useiden kaupunkien ja yhteisöjen museoiden – mukaan lukien Kansallisgalleria (Kiasma) – kokoelmissa.

Taidealan luottamustehtävissä Anssi Pulkkinen on toiminut mm. Suomen Kuvanveistäjäliiton hallituksessa ja liiton puheenjohtajana 2016–2019 sekä Suomen Taiteilijaseuran hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Vuonna 1983 syntynyt kuvataiteilija Taneli Rautiainen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän opiskeli ja valmistui Kuvataideakatemiassa kuvataiteen maisteriksi vuonna 2008. Ensimmäisen oman näyttelyn hän piti Kuvataideakatemian galleriassa vuonna 2009. Ominaista Rautiaisen teoksille on tilan, valon ja äänen ominaisuuksien kuvaaminen, usein mielikuvituksellisin ja odottamattomin ratkaisuin. Tunnetuimpia Taneli Rautiaisen teoksia ovat suurikokoiset, julkiset installaatiot.

Rautiaisen teoksia on useiden suomalaisten kaupunkien ja yhteisöjen kokoelmissa, muun muassa Kansallisgalleriassa (Kiasma). Hänen teoksiaan on ollut kymmenissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Julkisia tilausteoksia Rautiaisella on kahden Turun veistoksen ohella muun muassa Salossa (Taidemuseo Veturitallin tornissa olevan Salo Kello), Helsingissä, Espoossa, Porvoossa ja Juukassa.

Anssi Pulkkinen ja Taneli Rautiainen ovat toteuttaneet useita yhteisiä julkisia teoksia, Turun Meanderin ja Kerän ohella muun muassa Helsingin Uuteen lastensairaalaan (2018)

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki, 11.7.2023. Runosmäen monitoimitalo Riimi sai maamerkkinsä. Runosmäen monitoimitalo Riimi sai maamerkkinsä | Turku.fi

● YLE Uutiset (Ari Welling), 11.7.2023; Kerälle taipunut lipputanko on Runosmäen uuden monitoimitalo Riimin maamerkki | Varsinais-Suomi | Yle

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Anssi Pulkkinen; https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/pulkkinen-anssi

● Taneli Rautiainen; https://tanelirautiainen.blogspot.com/p/cv.html

● Taneli Rautiainen (teoksia); https://www.tanelirautiainen.fi/about

 

 

 

Kakskerran sankarihautojen muistomerkki. Erik Bryggman. 1948.

 

Kakskerran sankarihautojen muistomerkki. Erik Bryggman. 1948. Kakskerran kirkko, hautausmaa. Kakskerran kirkkotie 110. 

Kakskerran saaren vanha, Turun kaupunginarkkitehti Christian Schröderin suunnittelema harmaakivikirkko on vihittiin käyttöön vuonna 1770. Kellotapulin suunnitteli arkkitehti Carlo Bassi vuonna 1824.

Hautausmaahan on haudattu 17 sankarivainajaa, ja kirkon sisällä olevassa marmoritaulussa on lueteltu 28 sodissa 1939–1945 kaatuneen kakskertalaisen nimet. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa sankarihautojen muistomerkissä on teksti: Lyhyt vartiotie elonpäivämme lie – Tuhatvuotinen on isänmaan.

Aikaisemmin itsenäisenä kuntana toiminut Kakskerta liitettiin Turun kaupunkiin vuonna 1968, mutta paikallinen seurakunta on kuulunut talousasioiden hoidossa Turun seurakuntiin jo vuodesta 1954. Vuodesta 2010 lähtien Kakskerran seurakunta on kuulunut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään.

Taiteilija:

Turkulainen, kaupungissa lähes valtaosan elämästään viettänyt ja työskennellyt arkkitehti Erik Bryggman (1891–1955) tunnetaan maamme funktionaalisen arkkitehtuurin edelläkävijöistä. Monet Turun tunnetuimmista rakennuksista ovat Bryggmanin käsialaa.

Bryggman opiskeli ja valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916. Työuransa hän aloittu Helsingissä, mutta jo vuonna 1923 Bryggman perusti oman arkkitehtitoimistonsa Turkuun.

Tunnetuimpia Erik Bryggmanin kymmenistä Turkuun suunnittelemista rakennuksista ovat vanhan haitausmaan Ylösnousemuskappeli, Yliopistonkadun varrella sijaitsevat Atrium-asuinkerrostalo sekä Sammon talo, Hospits Betel -kiinteistö, Betel-kirkontorni, Turun ylioppilastalot A ja C, Åbo Akademin kirjaston Kirjatorni, Åbo Akademin ylioppilaskunnan Kåren, Turunmaan sairaala, Kupittaan jalkapallostadionin pääkatsomo sekä Pansion Laivateollisuuden asuinalueen kokonaissuunnitelma. Lisäksi Bryggman suunnitteli lukuisia kirkkoja, hautausmaiden kappeleita ja muistomerkkejä.

Vuonna 2011 perustettu Bryggman-säätiö vaalii arkkitehti Erik Bryggmanin ja hänen tyttärensä, sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin perintöä.

Aiheesta enemmän;

● Huttunen, Pertti & Paavola Matti J. (2011). Suomen Turun sotilas- ja sotamuistomerkkejä. Turun Sotaveteraanit ry. ISBN: 978-952-92-8829-8    

● Bryggman-säätiö. Erik Bryggman – kiteytyneen ihmisyyden arkkitehti; https://www.bryggman.fi/index.php?page=esittely-4

 

 

 

Kulkijat. Topi Ruotsalainen. Ylioppilastalo A. 2023.

 

Kulkijat. Topi Ruotsalainen. Ylioppilastalo A. 2023. Rehtorinpellonkatu 4A. 

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) perustettiin vuonna 1923, ja saavuttaessaan sadan vuoden kunniakkaan iän, järjestö tilasi merkkivuotta kunnioittaakseen kookkaan seinämaalauksen Yliopistonmäen kupeella sijaitsevan Ylioppilastalo A:n seinää koristamaan. Tilaustyönä Kulkijat -nimisen muraalin suunnitteli ja maalasi helsinkiläinen kuvataitelija Topi Ruotsalainen heinäkuussa 2023. Projekti toteutettiin yhteistyössä TYY:n ja Helsinki Urban Art -organisaation kanssa, ja suunnitelluun osallistui myös kiinteistön omistava Turun Ylioppilaskyläsäätiö.

Tilaajan kanssa sovittiin, että muraali liittyy opiskelijaelämään ja ylioppilaskunnan historiaan. Tavoitteen saavuttamiseksi taiteilijalle toimitettiin runsaasti valokuvia turkulaisen yliopisto- ja opiskelijamaailman eri vuosikymmeniltä. Vuodesta toiseen toistuva aihe kuvissa olivat valkolakkikansan vappumarssit ilmapalloineen, itsenäisyyspäivän soihtukulkueet, muut kokoontumiset ja mielenosoitukset. 

Taiteilija: 

Kuopiossa vuonna 1979 syntynyt kuvataiteilija ja taidemaalari Topi Ruotsalainen on koulutukseltaan sekä taiteen maisteri (Taideteollinen korkeakoulu, 2005) että kuvataiteiden maisteri (Kuvataideakatemia, 2009). Lisäksi hän opiskeli vuonna 2001 taidealan Studio Art Centers International -oppilaitoksessa Italian Firenzessä.  Ruotsalaisen vahvana puolena mainitaan erityisesti ihmisten ja ihmisryhmien taidokas ja vivahteikas kuvaaminen.

Topi Ruotsalaisen töitä on ollut vuodesta 2005 lähtien näyttelyissä maamme tunnetuimmissa museoissa ja näyttelyissä. Ulkomaisia näyttelyedustuksia Ruotsalaisella on muun muassa Lontoossa ja New Yorkissa. Ruotsalaisen teoksia on valtion taidemuseossa (Kiasma) sekä useiden kaupunkien taidemuseoiden ja organisaatioiden kokoelmissa.

Kuvataiteiden lisäksi Topi Ruotsalainen on monipuolinen ja aktiivinen muusikko. Omien teosten lisäksi Ruotsalainen on toiminut kuvataiteen opettajana eri oppilaitoksissa, ja työhistoriaan kuuluu myös kirjankuvituksia.

Aiheesta enemmän:

● Turun Sanomat (Julian Puumalainen), 29.6.2023. Turussa voi bongata uuden muraalin  – näin taiteilija selittää erikoisia koukeroita; https://www.ts.fi/uutiset/6037753

● YLE Uutiset (Johanna Lehtola), 29.6.2023. Turun kaupunkikuvaan uusi muraali – ylioppilastalo A:n julkisivu kuvastaa pian opiskelijaelämää; https://yle.fi/a/74-20038985?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

● Helsinki Urban Art. Kulkijat. Topi Ruotsalainen, Turun ylioppilastalo A, Turku; TOPI RUOTSALAINEN, Turun ylioppilastalo A, Turku – Helsinki Urban Art

● Taidemaalariliiton teosvälitys. Topi Ruotsalainen. https://teosvalitys.painters.fi/taiteilija/topi-ruotsalainen/

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Topi Ruotsalainen (sisältää taiteilijan ansioluettelon); https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/topi-ruotsalainen

 

 

Kissa-Kallu. Simo Helenius. 1989.

Kissa-Kallu. Simo Helenius. 1989. Nummi, Vanha Hämeentie 1.

Nummen kaupunginosassa (joka varsinkin aikaisemmin yleensä tunnettiin Nummenpakka-nimellä) Hämeentien ja Vanhan Hämeentien alussa olevan kevyen liikenteen väylän risteyksessä, TYKS:in T-sairaalan naapurissa pienen puistikon katseenvangitsijana on iäkkään oloinen mieshahmo, säkki selässä, kannu kädessä, ja jonka jalkojen juurella on kissa. 

Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen vuonna 1989 paljastetun Kissa-Kallu -graniittiveistoksen esikuvana on ollut Nummenpakalla, Santakuopankadun varrella 1900-luvun alussa asunut, erakoksi luonnehdittu ja kaikkien tuntema mies. 

Veistoksen esikuvana on ollut todellinen henkilö, yksin asunut, jopa erakoitunut, Karl Lemberg. Hänet kaikki paikalliset tunsivat miehenä, joka kävi läheisellä itäisellä asemalla keräämässä kantamaansa kannuun maitotilkkoja tonkista, jotka odottivat paluukuljetusta meijeriin ja keräämässä keskustan kauppahallilta pois heitettyjä elintarvikkeita.

Patsaan toteutukseen tarvittavat varat keräsi Nummenpakkaseura, ja kaupunki kustansi patsaan jalustan sekä puistikon kunnostuksen muistimerkkiä varten.

Taiteilija:

Simo Helenius opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1966‒1969 sekä Kain Tapperin kivenveistokurssilla vuonna 1978. Ensimmäisen kerran Heleniuksen teos oli näyttelyssä vuonna 1966 (taideyhdistyksen vuosinäyttely). Ensimmäisen oman näyttelyn hän piti Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1969.

Heleniuksen teoksia on lukuisissa museoissa ja julkisissa tiloissa, ja yksityisiä sekä yhteisnäyttelyitä on ollut vuosien varrella. Uransa alkuvaiheissa Helenius tunnettiin pop-taiteen edustajana, ja viime vuosien töistä suurta huomiota ja arvostusta ovat saaneet etenkin puuveistokset.

Taiteen valtionpalkinnon Simo Helenius sai vuonna 1984 ja Wäinö Aaltosen Seuran palkinnon vuonna 1976. Valtion taiteilija-apurahakausia (1-, 3- ja 5-vuotisia) Helenius on saanut viidessä vaiheessa, ja valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin vuonna 2004. Turkulaisen taiteilijayhdistys Arte ry:n kunniajäsen Simo Helenius on ollut vuodesta 2005.

Kissa-Kallu -teoksen lisäksi Turussa on neljä muutakin Simo Heleniuksen julkista ulkoilmaveistosta: Ahkerat lukutoukat (1989) (1); Utelias (1969); Poika ja meri (2005) sekä Romuenkeli (2014). .

Aiheesta enemmän:

● Seppä, Johanna. (2018). Simo Helenius. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2017 / 81. ISBN 978-951-595-205-9; ISSN 1797-9641

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 20.6.2024; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/ahkerat-lukutoukat-simo-helenius-1975.html