Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927.

 

Victor Westerholmin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927. Aurakatu 15, Puolalanmäki. Turun taidemuseo.

Puolalanmäellä, Turun taidemuseoon johtavien kiviportaiden alapäässä on kaksi korkeaa punaisesta graniitista veistettyä teosta, joista oikean puoleinen esittää Victor Westerholmia. Teos on 4.1 metriä korkea hermi (yhdestä kivestä tasapaksuksi ja tasapintaiseksi veistetty monoliitti, jonka huipulla on patsaspää).

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoa oleva hermi muodostaa kokonaisuuden tätä muistomerkkiä vastapäätä portaiden toisella puolella olevan R.W. Ekmanin hermin kanssa. Muistomerkit Aaltonen veisti vuosina 1924–1926. Kunnallisneuvos G.A. Petreliuksen lahjoitusvaroin kaupungin taidekokoelmaan hankitut teokset paljastettiin vuonna 1927.

 

Turkulainen taidemaalari ja professori Victor Axel Westerholm (1860–1919) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa vuosina 1869–1879. Opintoja hän jatkoi ulkomailla, Saksassa Düsseldorfin taideakatemiassa 1870–1880 -luvuilla ja myöhemmin myös Pariisissa.

Taiteilijan työnsä lisäksi Victor Westerholm opetti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa, ja hän oli myös oppilaitoksen johtaja vuosikymmenien ajan. Victor Westerholm toimi myös Turun taidemuseon ensimmäisenä intendenttinä vuosina 1891–1919.

 

Museon pysyvässä näyttelyssä on useita Westerholmin suurikokoisia maalauksia. Useiden kansallisten ja kansainvälisten huomionosoitusten ja palkintojen huippuna Victor Westerholmille myönnettiin laajan elämäntyön ansiosta professorin arvonimi vuonna 1918. 

Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.

Hirvensalon  ateljeessa valmistui myös toinen turkulainen ikoni, Lilja -patsas.

Turussa on Victor Westerholmin muotokuvahermin lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen julkista ulkoilmaveistosta: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1); Muusa Hirvensalossa (2); R.W. Ekmanin muotokuvahermi Puolalanmäellä (3); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä; Lilja Runebergin puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla;  Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä, Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Wäinö Aaltonen: Victor Westerholm; Wäinö Aaltonen: Victor Westerholm | Turku.fi 

● Kansallisbiografia; Westerholm, Victor (1860–1919); https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4160  

● Pfäffli Päivi (Toimittaja). (1994). Wäinö Aaltonen 1894–1966. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. 335 s.  ISSN 0788-0324; ISBN 952-9565-09-7 

Katso myös:

 

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

 

(2). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html

 

(3). Taidetta Turussa, 30.8.2024. R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/rw-ekmanin-muotokuvahermi-waino.html

 

R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927.

 

R.W. Ekmanin muotokuvahermi. Wäinö Aaltonen. (1925) 1927. Aurakatu 15, Puolalanmäki. Turun taidemuseo.

Aurakatua ylös Puolalanmäelle noustessa, Turun taidemuseoon johtavien kiviportaiden vasemmalla puolella maailmaa katselee taidemaalari Robert Wilhelm Ekman 4.1 metrin korkuisena veistoksena. Teos on hermi, eli yhdestä kivilohkareesta vesitetty nelikulmainen, tasapintainen pilari, jonka huipulla on henkilön veistospää.

 

Ekmanin hermi ja tätä vastapäätä, portaiden toisella sivustalla seisova Victor Westerholmin samanlainen punaisesta graniitista veistetty muistomerkki ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoa vuosilta 1924–1926. Teokset hankittiin Turun kaupungin taidekokoelmaan kunnallisneuvos G.A. Petreliuksen lahjoitusvaroin vuonna 1927.

Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) oli 1800-luvun tärkeimpiä muotokuvamaalareita. Hän opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa, josta hän valmistui vuonna 1836. Lahjakas taiteilija sai mittavan stipendin turvin mahdollisuuden työskennellä ja kehittyä ulkomailla – Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa.

 

Myöhemmin Ekman siirtyi Ruotsin kansalaiseksi, ja uudessa kotimaassaan hänet hyväksyttiin vuonna 1844 kuninkaallisen taideakatemian jäseneksi, johon nimitykseen liittyi hovi- ja historiamaalarin arvonimi.

 

Suomeen Ekman palasi vuonna 1845, ja täällä hänen tuotantonsa merkittävimpänä suorituksena pidetään Turun tuomiokirkkoon maalattuja freskoja, jotka valmistuivat vuonna 1854.

Suomen kansalaisuuden Robert Ekman otti takaisin vuonna 1855. Muutettuaan Turkuun hän käynnisti taiteen opetusta uudessa kotikaupungissaan. Vuonna 1830 perustetun Turun piirustuskoulun – jonka perustajiin Ekman kuului – johtajaopettajana Robert Ekman toimi vuosina 1846–1873. Robert Ekmanille myönnettiin Suomen taiteilijaseuran kunniajäsenyys vuonna 1864. 

Taiteilija:

Karinaisissa syntynyt Wäinö Aaltonen (1894–1966) muutti perheensä mukana vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului silloin vielä Maarian pitäjään. Hirvensalossa Aaltonen asui eri osoitteissa, ja taiteilija piti Hirvensaloa lapsuudenkotinaan. Taideopintonsa Aaltonen aloitti Victor Westerholmin johdolla Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1910.

Uransa keskeiset työt kuvanveistäjänä tehnyt Aaltonen sai tämän alan opetusta piirustuskoulussa Felix Nylundilta. Käytännön oppia Wäinö Aaltonen sai toimiessaan sukulaisensa, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena. Piirustuskoulun päästötodistuksen hän sai vuonna 1915.

Ensimmäisen julkisen patsaan Wäinö Aaltonen valmisti Savonlinnaan, jossa graniittinen sankaripatsas paljastettiin vuonna 1921. Tunnetuimpia Aaltosen töistä on valtion tilaama juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas (1925), jonka toinen valos on Turussa, Aurajoen maisemassa Itäisellä Rantakadulla.

Hirvensalon ateljeessa valmistui myös toinen turkulainen ikoni, Lilja -patsas.

Turussa on R.W. Ekmanin muotokuvahermin lisäksi yhdeksän muutakin Wäinö Aaltosen julkista ulkoilmaveistosta: Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäellä (1); Muusa Hirvensalossa (2); Aleksis Kiven muistomerkki Kaupunginteatterin edessä; Lilja Runebergin puistossa; Kun ystävyyssuhteet solmitaan Puutorilla, Victor Westerholmin muotokuvahermi Puolalanmäellä; Genius Montanus Wäinö Aaltosen hautamuistomerkissä Maarian kirkon edessä, Työ ja tulevaisuus Wäinö Aaltosen museon edessä; Myrsky Wäinö Aaltosen museon edessä.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Wäinö Aaltonen: R.W. Ekman; Wäinö Aaltonen: R. W. Ekman | Turku.fi

● Pfäffli Päivi (Toimittaja). (1994). Wäinö Aaltonen 1894–1966. Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. 335 s.  ISSN 0788-0324; ISBN 952-9565-09-7 

Katso myös:

 

(1). Taidetta Turussa, 13.6.2024. Genius ohjaa nuoruutta. Wäinö Aaltonen. 1961; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/genius-ohjaa-nuoruutta-waino-aaltonen.html

 

(2). Taidetta Turussa, 13.8.2024. Muusa/Muistijälki. Wäinö Aaltonen & Juhani Pallasmaa. 1967; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/muusamuistijalki-waino-aaltonen-ja.html

  

Fibonacci Sequence 1‒55. Mario Merz. 1994.

 

Fibonacci Sequence 1‒55. Mario Merz. 1994. Linnankatu 65. Turku Energia.

Turun näkyvin julkinen taideteos – jota ei varsinkaan pimeään aikaan voi olla näkemättä juuri missään päin kaupunkia – on varmasti Linnankadun varrella, Turku Energia Oy:n voimalaitoksen sata metriä korkeassa savupiipussa oleva numerosarja.

Valotaideteos Fibonacci Sequence 1–55 ja taustalla valaistut Suomen Joutsenen mastot.

Pro Cultura -ympäristötaideprojektin ensimmäisenä teoksena vuonna 1994 paljastettu, punaisin neonvaloin varustettu numerosarja 1–1–2–3–5–8–13–21–34–55 on kuuluisa Fibonaccin lukusarja, jossa jokainen numero on kahden edellisen luvun summa. Fibonacci Sequence 1–55 -teoksen suunnitteli italialainen taiteilija Mario Merz, joka on tehnyt vastaavia teoksia maailman kuuluisimpiin taidemuseoihin kuten New Yorkin Guggenheim -museoon ja Pariisin Pompidou-keskukseen.

Tunnetun numerosarjan keksi italialainen matemaatikko Leonardo Pisano (alias Fibonacci) 1200-luvulla. Lukusarja on paitsi matemaattisesti kiehtova, myös luonnossa monissa kohteissa esiintyvä ilmiö. Fibonaccin lukusarjan mukainen, konkreettisesti usein spiraalimainen rakenne löytyy muun muassa auringonkukan siemenissä, monissa kierteiskotiloissa ja avaruudessa kierteisgalakseissa. Taiteessakin tärkeä käsite kultainen leikkaus perustuu tähän numerosarjaan.

Numerosarjan muodostavat taivutetut neonputket ovat kestävää laatua. talvella 2024 tehty korjaus oli vasta toinen kerta, kun sammuneita numeroita jouduttiin vaihtamaan.

Fibonacci Sequence 1–55 ja etualalla toinen ympäristötaideteos, Harmonia (Achim Kühn) valaistuna Aurajoessa.

Taiteilija:

Italialainen taiteilija Mario Merz (1925–2003) oli minimalismiin ja numerologiaan painottuvan Arte Povera -taiteilijaryhmän jäsen, jonka monet teokset koostuvat luonnon materiaaleista ja kuvaavat erilaisia luonnon aiheita joko suoraan tai vertauskuvallisesti.

Tyypillistä on teoksissa havaittava jatkuvuus ja teeman toisto. Turun teoksessa esiintyvä Fibonaccin lukusarja toistuu monissa Merzin teoksissa. Tonien taiteilijalle tunnusomainen muoto on iglu, joista teoksista yksi kuuluu myös Suomen Kansallisgallerian (Kiasma) kokoelmiin.

Merz oli myös poliittisesti aktiivinen kansalainen, ja voimakkaiden kannanottojensa takia hän joutui vankilaankin yhteistyöstään antifasistisen järjestön kanssa. Mario Merzin teoksia on useissa maailman kuuluisimmissa taidemuseoissa, kuten Lontoon Tate Gallery sekä Art Institute of Chicago ja National Gallery of Art, Washington Yhdysvalloissa.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Mario Merz: Fibonacci Sequence 1–55; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/mario-merz-fibonacci-sequence-1-55

● Turun Sanomat (Asta Kihlman & Lars Saari), 31.8.2020. Nämä numerot loistavat tänäänkin Turun yössä – Lue tästä, kuka oli Fibonacci ja kuinka lukujono päätyi voimalaitoksen piippuun; https://www.ts.fi/kulttuuri/5050017

 

● YLE Uutiset (Heinimaija Hirvonen), 25.2.2024; Fibonaccin luvut paloivat loppuun – Turun maamerkin korjaaminen vaatii sataan metriin ulottuvan nosturin ja käsityötä | Varsinais-Suomi | Yle

● Artnet.com. Mario Merz (Italian, 1925–2003); https://artnet.com/artists/mario-merz/

Teema. Harry Kivijärvi. (1965) 2016.

 

Teema. Harry Kivijärvi. (1965) 2016. Rälssinkatu 1, Kuhanpuisto, Hirvensalo.

Turussa syntynyt kuvanveistäjä Harry Kivijärvi tunnetaan suurikokoisista, usein abstrakteista kiviveistoksista, jollaisia Turussakin on neljä. Kaupungin tunnetuin Kivijärven veistos on kuitenkin Yliopistonmäellä kolmea kansallista suurmiestä (Runeberg, Lönnrot, Snellman) esittävä näköispatsas. Uusimpana kaupungin taidekokoelman saatu Kivijärven työ on Teema, jonka taiteilijan perikunta lahjoitti kaupungin taidekokoelmaan vuonna 2014.

Teema paljastettiin lähellä taiteilijan lapsuudenkotia Hirvensalon Kaistarniemessä syyskuussa 2016.  Kooltaan 150 x 125 x 90 -senttinen, matalalla kivipaadella oleva jykevä lyijyveistos valmistui vuonna 1965.

Harry Kivijärven perikunta lahjoitti veistoksen Wäinö Aaltosen museolle, jonka toimesta teos sijoitettiin Hirvensaloon. Hirvensaloseura ja monet yksityiset osallistuivat patsashankkeeseen sekä rahoittajina että talkootöissä veistoksen sijaintipaikan valmisteluvaiheissa.

Taiteilija:

Turkulaissyntyinen kuvanveistäjä Harry Kivijärvi (1931‒2010) opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1947‒1950. Uransa alussa Kivijärvi teki metallisia pienoisveistoksia, mutta myöhemmin hän keskittyi suuriin kiviveistoksiin. Tunnetuimmissa, yleensä useammasta jykevästä osasta koostuvissa veistoksissa Kivijärvi käytti mustaa tai valkoista, pinnoiltaan kiiltäväksi hiottua kiveä.

Kivijärven tunnetuimpia veistoksia ovat Itä ja länsi -niminen presidentti J.K. Paasikiven muistomerkki Helsingissä sekä Urho Kekkosen hautapaasi Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Kivijärven työt olivat Suomen edustajana muun muassa Venetsian, São Paulon ja Pariisin biennaaleissa.

Harry Kivijärvi palkittiin vuonna 1970 Pro Finlandia -mitalilla. Kivijärvi kutsuttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi vuonna 1987. Ars Fennica Elämäntyöpalkinnon hän sai 2003.

Harry Kivijärven laaja taidekokoelma, jossa on 23 taiteilijan omaa teosta, on tätä nykyä lahjoitettuna Mäntässä, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallussa.  

Teema-veistoksen lisäksi Turussa on neljä Harry Kivijärven julkista ulkoveistosta: A. I. Arwidssonin muistomerkki Tuomiokirkkopuistossa, Kivitaulu Turun yliopiston Kauppakorkeakoulun pääoven tuntumassa; Runeberg, Lönnrot, Snellman -muistomerkki Yliopistonmäellä sekä Voiton portti Artukaisissa, Turkuhallin edustalla (1).

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Harry Kivijärvi: Teema; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/harry-kivijarvi-teema

● ePressi, 17.9.2016; https://www.epressi.com/tiedotteet/vapaa-aika/harry-kivijarven-teema-veistos-on-paljastettu-hirvensalon-kaistarniemessa.html

● Harni Heli, Kiiski Päivi & Seppä Johanna. (2008). Harry Kivijärvi ja se mitä taiteeksikin kutsutaan. Wäinö Aaltosen museon julkaisu NRO 53, 223 s. ISBN 978-952-9565-53-5

Katso myös:

(1). Taidetta Turussa, 2.8.2024. Voiton portti. Harry Kivijärvi. 1990; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/08/voiton-portti-harry-kivijarvi-1990.html

 

Lähde. Annika Dahlsten. 2016.

 

Lähde. Annika Dahlsten. 2016. Kauppiaskatu 9b, Kauppatori.

Turun kauppatorin ”ylälaidalla”, Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun risteyksessä sijaitseva kerrostalo on ollut vuosikymmenien ajan pankkikonttorien hallitsema. Vuonna 1926 Turun Suomalaisen Säästöpankin taloksi valmistuneen rakennuksen alkuperäinen julkisivu muutettiin 1960-luvulla, ja joulukuussa 2016 talon ilme muuttui taas radikaalisti. Rakennuksen nykyisen omistajan, kiinteistöneuvos Heikki Vaisteen aloitteesta tilattiin ja toteutettiin rakennuksen kahdelle seinälle kookas ja värikäs ympäristötaideteos, joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa pimeään aikaan kirkkaasti ja osin muuntelevasti valaistuna.

Lähde-niminen valotaideteos on turkulaisen kuvataitelija Annika Dahstenin suunnittelema. Lähde-teos koostuu 48 lasilevystä, jotka on sijoitettu rakennuksen ikkunoiden alle, ja lisäksi Yliopistonkadun puoleisella seinällä on pitkä yhtenäinen nauha. Elementit ovat kooltaan 1 m x 1.5 metriä, ja pitkän elementin koko on 16 m x 2 m. Pimeään aikaan lasielementit valaistaan takaa, ja lähes rakennuksen korkuinen pitkässä elementissä valo voidaan säätää liikkuvaksi.

Digitaalisella painotekniikalla toteutettu elementtien värimaailma noudattaa pankkirakennuksen perinteitä kunnioittaen suomalaisten setelien, etenkin viimeisimmän markka-ajan sarjaa, jonka suunnitteli taiteilija Erik Bruun.

 

Yliopistonkadun puoleisen pitkän (korkean) elementin huipulla oleva spiraali puolestaan kuvailee Kalevalan mystistä rahantekovälinettä Sampoa. Värilliset lasielementit kunnioittavat rakennuksen historiaa myös muistuttamalla alkuperäisistä ikkunoiden lasimaalauksista, joista osa on yhä tallella nykyisen pankin (Nordea) konttorissa.

 

Taiteilija:

 

Vaasassa vuonna 1975 syntynyt kuvataitelija Annika Dahsten asuu Turussa. Hän opiskeli Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa ja valmistui vuonna 2003 kuvataiteilijaksi sekä animaatio-ohjaajaksi vuonna 2016. Vaihto-opiskelijana Belgian Antwerpenin taideakatemiassa Dahlsten erikoistui kivilitografiaan.

 

Turun yliopistossa Annika Dahlsten suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, pääaineenaan kotimainen kirjallisuus vuonna 2008.

 

Annika Dahlsten työskentelee sekä kotimaassa että ulkomailla, ja hänen teoksiaan on ollut lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä.

 

Elokuvataiteilijana Annika Dahlstenin lyhytanimaatioita on esitetty yli 50 kansainvälisillä filmifestivaaleilla. Yöperhonen-animaatiolla Annika Dahlsten voitti vuoden parhaan animaation palkinnon englantilaisilla Sandbar Film Festival sekä Discover Film Festival -festivaaleilla vuonna 2016.

 

Annika Dahlsten toimi viisivuotisen kauden (2018–2022) läänintaiteilijana, jonka tehtävänä oli ohjata ja johtaa taiteen asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmaa Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) Turun toimipisteessä.

 

Oman  taiteellisen työnsä lisäksi Annika Dahlsten toimii hankekoordinaattorina Turun AMK:n Master Schoolissa.

 

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Julkisen taiteen hankekuvauksia Varsinais-Suomesta. Vaisteen talo/Lähde-teos (Turku); https://www.turku.fi/julkisen-taiteen-hankekuvauksia-varsinais-suomesta#Vaistee%20talo

 

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Annika Dahlsten; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/dahlsten-annika

 

● Annika Dahlsten; https://www.annikadahlsten.com

 

 

 

Muraali, Manilla. Juha Welling. 2016.

 

Muraali, Manilla.  Juha Welling. 2016. Manilla-talon sisäpiha. Itäinen Rantakatu 64b.

Aurajoen itärannalla, Itäisen Rantakadun varrella sijaitsevan Manilla tapahtuma- ja kulttuurikeskuksen (Kulttuuritehdas Manilla) toiminta ulottuu eri muodoissaan jo yli 150 vuoden ajalle. Paikan ensimmäinen toimija oli vuonna 1866 skotlantilaisen insinöörin David Cowien perustama viinatehdas Aura Ångbränneri. Kieltolain suljettua viinan valmistuksen tiloissa aloitti Suomen hihnatehdas Dana, ja vuonna 1928 Suomen ensimmäinen köysitehdas Oy Manilla Ab muutti rakennukseen. Köysitehdas muutti sittemmin Rymättylään 1980-luvulla, ja kiinteistöä uhkasi purkaminen.

Vuonna 1991 kiinteistöön muutti Aurinkobaletti, ja tästä käynnistyi hanke vanhan tehdasmiljöön saamiseksi kokonaan kulttuurin käyttöön. Etenkin Pro Manilla -säätiön ajama hanke tuotti tulosta, ja 2000-luvun alussa alue suojeltiin kaavamääräyksillä.

Kiinteistön sisäpihalla olevan muurin seinämaalauksen toteutti Manillan taideyhteisön jäsenenä tuttu taiteilija Juha Welling, ja teos paljastettiin 150-vuotisjuhlien yhteydessä syyskuussa 2016.

Kulttuuri- ja tapahtumatehdas Manilla. 

Taiteilija:

 

Uudessakaupungissa vuonna 1976 syntynyt taiteilija Juha Welling asuu ja työskentelee Turussa. Hän opiskeli Oriveden Opiston kuvataidelinjalla vuosina 1995–1996 sekä Turun taideakatemian kuvataidelinjalla vuosina 1998–2002.

 

Taiteilijan työn lisäksi Juha Welling on toiminut taiteen opettajana Varsinais-Suomen kuvataidekeskuksessa, Turun Taideakatemiassa, Turun Työväenopistossa ja Paasikivi-Opistossa.

 

Juha Wellingin teoksia on ollut useissa näyttelyissä, ja pysyvästi taiteilijan töitä on muun muassa Turun ja Tampereen taidemuseoissa. Tunnustusta Welling on saanut useiden apurahojen lisäksi mitalitaiteen saralla, jolla hän on voittanut ja palkittu valtakunnallisissa kilpailuissa.  

 

Aiheesta enemmän:

 

● Turkulainen, 2.9.2016 & 12.5.2020 (Teemu Nurmi). Manilla juhlii avoimin ovin; www.turkulainen.fi/paikalliset/1795166

● Pro Manillasäätiö. Idyllinen kulttuuritehdas sijaitsee Turussa Förin tuntumassa Aurajoen rannalla; https://www.manillantehdas.fi

 

● Juha Welling, Ansioluettelo; CV - JUHA WELLING

 

Kapseli. Jani Rättyä. 2018.

 

Kapseli. Jani Rättyä. 2018. Yli-Maarian koulun piha. Kukkamaariankatu 44. 

Pohjois-Turussa nopeasti kasvaneen Yli-Maarian kaupunginosan vuonna 2018 käyttöön otetun koulun  ja Ypsilon-monitoimitalon pihalla on päivin ja öin huomiota kiinnittävä suurikokoinen metallinen käpy. Tuo teos on turkulaisen taiteilija Jani Rättyän corten-teräksestä tehty ympäristötaideteos Kapseli.

Veistos on samalla valotaideteos, sillä männyn kävyn muotoisen kapselin sisällä on valaistus, ja pimeällä valo heijastuu ulos ”käpysuomujen” raoista.

Luonnosta ja luonnonsuojelusta kiinnostuneen taiteilijan mielessä olivat koulu- ja kulttuurikohteeseen osuvasti lapsuuden leikit ja oppiminen sekä tulevaisuuden näkymät: Männynkävyn malliin yhdistyvät sekä yksinkertaisten leikkien kivet ja kävyt että valonsäteiden kuvaamana siementen vapauttama perintötekijöiden DNA:n leviäminen ympäristöön.

Kooltaan 2.7 metrin korkuinen ja neljän metrin pituinen Kapseli-veistos on tehty corten-teräksestä eli ruostumattomasta erikoisteräksestä, jonka pinnalle muodostuu nopeasti ohut ja stabiili, kuivana vaalea ja kosteana tummanruskea pinta.

Teos oli osana kaupungin sitoutumisessa niin kutsuttuun prosenttiperiaatteeseen, jonka perusteella yksi prosentti hankkeen kokonaiskustannuksista käytetään taiteeseen sekä rakennuksen ja ympäristön viihtyisyyden lisäämiseen.

Taiteilija:

Vuonna 1973 Nivalassa Pohjanmaalla syntynyt kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Jani Rättyä muutti Turkuun vuonna 1994. Hän opiskeli Limingan taidekoulussa, Turun piirustuskoulussa sekä Kuvataideakatemiassa, josta hän suoritti kuvataiteen maisterin tutkinnon vuonna 2014.

Kapseli- teoksen lisäksi Turussa on neljä muutakin Jani Rättyän julkista taideteosta: Freedom Lakkatien lastenkodin seinällä Vasaramäessä (1); Papu (viiden taiteilijan yhteistyö) Kupittaanpuistossa; Päivänkakkara (yhteisteos Antti Stöckellin kanssa Forum Marinumin pihalla) (2); Seinänläpikävelijä Varissuolla; Teksti tuntemattomalla kielellä Varissuolla.

Aiheesta enemmän:

● Turun kaupunki. Jani Rättyä; Kapseli; https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/jani-rattya-kapseli

● Kuvataiteilijamatrikkeli. Jani Rättyä; https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/jani-rattya

● Rakennustietosäätiö. Taide rakentamisessa. Kapseli, Jani Rättyä. Turku; https://taiderakentamisessa.fi/kapseli/

Katso myös:

(1) Taidetta Turussa, 1.7.2024. Freedom. Jani Rättyä. 2011; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/07/freedom-jani-rattya-2011.html

(2)  Taidetta Turussa, 27.6.2024. Päivänkakkara. Jani Rättyä & Antti Stöckell. 2011; https://taidettaturussa.blogspot.com/2024/06/paivankakkara-jani-rattya-antti.html